Hetemäen raportin ennusteet näyttävät, miten eri tavoin epidemia käyttäytyy rajoitteiden muuttuessa - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronavirus

Hetemäen raportin ennusteet näyttävät, miten eri tavoin epidemia käyttäytyy rajoitteiden muuttuessa

Jos tartuttavuusluku saataisiin pysymään yhden pinnassa, epidemia laantuisi THL:n ennusteen mukaan noin vuoden kuluessa. Tähän ei kuitenkaan päästä pelkästään testauksen ja jäljityksen keinoin, raportissa arvioidaan.

Ulkoilijoita terassilla ja Kaivopuiston rannassa Helsingissä 22. maaliskuuta. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Julkaistu: 4.5. 20:39

Koronaepidemian kokonaiskesto ja terveydenhuollon kuormitus riippuvat suuresti siitä, miten rivakasti kontaktirajoituksia puretaan.

Hallituksen päätöksenteon avuksi laadittu Martti Hetemäen työryhmän raportti sisältää THL:n mallinnusryhmän ennusteita purkamisen seurauksista.

Ennusteissa keskeistä osaa näyttelee tartuttavuusluku R0. Luku kertoo, kuinka monta uutta ihmistä yksi tartunnan saanut keskimäärin tartuttaa. Se ratkaisee, millaista vauhtia virus leviää väestössä.

Suomessa tartuttavuusluku oli ennen rajoitustoimia 2,4. Kontaktien rajun vähentämisen ja hygienian ansiosta luku painui huhtikuun loppupuolella alle yhden.

Kun kukin tartunnan saanut tartuttaa vain yhden uuden ihmisen, tartuntojen määrä ei enää lisäänny räjähdysmäisesti vaan pysyy tasaisena. Kun luku laskee alle yhden, tartuntojen määrä alkaa laskea ja epidemia hiipuu.

Mikäli tartuttavuusluku saataisiin pysymään yhden pinnassa, epidemia laantuisi THL:n ennusteen mukaan noin vuoden kuluessa.

Raportissa arvioidaan, että tähän ei päästä pelkästään testauksen ja jäljityksen keinoin, vaikka testausta tehtäisiin laajamittaisesti ja jäljityksen apuna käytettäisiin puhelinsovellusta.

Kun suuri osa tartunnoista on oireettomia tai hyvin lieväoireisia, osa tapauksista jää testauksista ja seurannasta huolimatta aina huomaamatta.

Siksi tartuntoja ei saada loppumaan ilman merkittäviä kansallisia rajoituksia. Jos rajoitukset sitten vuoden päästä purettaisiin, seurauksena olisi todennäköisesti uusi raju epidemia-aalto, koska 85 prosenttia väestöstä olisi edelleen vailla vastustuskykyä ja alttiina virukselle.

Epidemian pitämiseksi tukahduksissa rajoituksia täytyisi jatkaa rokotteiden saamiseen asti, mahdollisesti useita vuosia.

Jos taas kaikki rajoitteet purettaisiin jo touko–kesäkuun taitteessa, uusi korkea tartunta-aalto nousisi kesän aikana ja kohoaisi huippuunsa elokuussa. Tehohoitoa tarvitsisi enimmillään samaan aikaan lähes tuhat potilasta.

Vuoden loppuun mennessä epidemia olisi ohi, kun enin osa väestöstä olisi jo saanut tartunnan.

Näiden vaihtoehtojen väliltä mallintajat ovat laskeneet kaksi skenaariota, joissa nykyisiä rajoituksia höllennetään asteittain.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa rajoitusten purkaminen aloitetaan hieman reippaammin ja tartuttavuuslukua pidetään seuraavat neljä kuukautta tasolla 1,8.

Tähän riittävät raportin mukaan todennäköisesti tartuntatautilain nojalla annettavat aluehallintoviranomaisten rajoitusmääräykset.

Jos hallinnassa onnistutaan, tartunnat ovat huipussaan kesän lopulla, mutta tehohoitoa tarvitsee yhtä aikaa enintään kolmesataa ihmistä.

Kun loput rajoitukset höllätään syys–lokakuun vaihteessa, seurauksena on enää pieni nousu tartuntojen määrään, koska väestössä on jo immuniteettia. Epidemia on ohi ensi vuonna alkutalvesta.

Mikäli rajoituksia puretaan aluksi vähemmän ja tartuttavuuslukua pidätellään viisi kuukautta 1,6:ssa, loppujen rajoitusten purku syksyllä aiheuttaa vuodenvaihteen tienoille vielä kolmannen tartuntahuipun.

Epidemian kesto venyy ensimmäiseen vaihtoehtoon verrattuna melkein kolmella kuukaudella, pitkälle ensi kevääseen. Toisaalta terveydenhuollon maksimikuormitus ei nouse missään kohtaa yhtä suureksi kuin toisessa vaihtoehdossa.

Raportissa huomautetaan, että ennusteet voivat pitää paikkansa vain, jos rajoituksia puretaan oletetulla tavalla. Mikäli rajoitusten purku siirtyy, siirtyy epidemian huippukin kohti syksyä.

Yksittäisen rajoituksen vaikutusta tartuttavuusluvun muutokseen on kirjoittajien mukaan vaikea määrittää ennalta.

Koulujen avaamisen vaikutuksista on kuitenkin tehty mallinnuksia. Niissä on käytetty hyväksi dataa, jota on Euroopassa kerätty eri ikäryhmien kontakteista saman ja eri ikäisten kanssa.

Mallinnuksen perusteella alle 16-vuotiaiden paluu kouluihin ja päiväkoteihin ei näyttäisi lisäävän tehohoidon tarvetta, kun muut toimet pysyvät nykyisellään – ei siinäkään tapauksessa, että lapset oletetaan yhtä alttiiksi tartunnoille ja yhtä tartuttaviksi kuin aikuiset.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat