Lasten roolista korona­epidemiassa tulee risti­riitaista tutkimustietoa – THL arvioi, ettei epidemia kiihdy lasten palaamisesta kouluihin - Tiede | HS.fi
Tiede|Tiede

Lasten roolista korona­epidemiassa tulee risti­riitaista tutkimustietoa – THL arvioi, ettei epidemia kiihdy lasten palaamisesta kouluihin

Lapsilla infektio on usein lievä tai oireeton. Siitä asiantuntijat ovat yhtä mieltä, mutta tartuttavuudesta käsitykset jakaantuvat.

Suomalaislapset palaavat kouluun ensi viikolla.

Julkaistu: 6.5. 2:00, Päivitetty 6.5. 9:01

Sveitsin kansanterveyslaitoksen tartuntatautiosaston johtaja Daniel Koch loksautti äskettäin suut auki ilmoittamalla, että isovanhemmat saavat halata pieniä lastenlapsiaan.

Kochin mukaan isovanhemmille tekee hyvää, että he pääsevät kosketuksiin lastenlasten kanssa, eikä siitä ole heille vaaraa, vaikka he ikänsä puolesta kuuluvat riskiryhmään.

”Olisi väärin kieltää muutenkin tilanteesta kärsiviä isovanhempia ottamasta syliin lapsenlapsiaan, kun tiedetään, etteivät nämä ole tartuttavia”, Koch sanoi tiedotustilaisuudessa.

Neuvo koski vain alle kymmenvuotiaita lapsia. Koch ei myöskään suosittele, että isovanhemmat hoitaisivat lapsenlapsia, koska silloin kontaktit lasten vanhempiin lisääntyvät ja tartuntariski niiden vuoksi kasvaa.

Monet maat Suomi mukaan luettuna avaavat uudelleen koulujaan osaksi sillä perusteella, että lapsilla tartunta on valtaosin vähäoireinen, he saavat sen aikuisia harvemmin eivätkä he juurikaan toimi tartunnan lähteinä. Siksi yhteiskunnan toimintojen palauttaminen voi alkaa kouluista.

Koulun lähiopetuksen uskotaan myös vähentävän lasten koulutuksellista eriarvoisuutta. Etäkoulu vaatii enemmän vanhempien tukea opinnoissa, eikä se kaikissa perheissä ole yhtä taattu.

Jotkin uudet tutkimukset kuitenkin kyseenalaistavat sen, että lapset eivät tartuttaisi yhtä herkästi muita kuin aikuiset. Niiden perusteella koulujen avaaminen saattaisi kiihdyttää viruksen leviämistä.

HS kertoi maanantaina kahdesta vielä vertaisarvioimattomasta tutkimuksesta, joissa laskettiin virusten määriä eri-ikäisillä koronaviruspotilailla. Toinen tehtiin Saksassa, toinen Sveitsissä.

Molemmissa virusta löytyi yhtä paljon lapsi- ja aikuispotilailta.

”Kehotamme välttämään koulujen ja päiväkotien rajoittamatonta avaamista nykytilanteessa, kun väestö on laajasti alttiina virukselle ja tartuntatahti täytyy pitää matalana. Lapset saattavat tartuttaa siinä missä aikuisetkin”, saksalaistutkimuksen tekijät totesivat raportissaan.

Sveitsiläistutkimuksessa sairastuneilta lapsilta otetut virusnäytteet olivat yhtä ärhäköitä tartuttamaan koeputkessa ihmissoluja kuin aikuisiltakin saadut virukset.

Tutkimusta johtanut virologian professori Isabella Eckerle totesi Twitterissä, että ainakin oireiset lapset voivat levittää virusta mutta oireettomien tartuttamiskyvystä ryhmän tutkimuksen perusteella ei voi sanoa mitään.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professorin Olli Vapalahden mukaan nämä tutkimukset osoittavat, että lapset ovat ainakin yksi potentiaalinen reitti koronaviruksen leviämiselle.

Virushavaintojen lisäksi on tehty tutkimuksia, joissa analysoidaan, miten tartunnat ovat levinneet joissain joukossa eri-ikäisiin ihmisiin.

Esimerkiksi laaja tutkimus Kiinan Shenzenistä kertoo, että lapset saavat tartuntoja siinä kuin aikuisetkin. Lähes neljänsadan tartuntatapauksen perkaus julkaistiin hiljattain The Lancet Infectious Diseases -tiedelehdessä.

Tutkimusryhmä päättelee, että ”lapset voivat olla tärkeä kohde tartuntojen leviämistä vähentäville toimille, vaikka he eivät sairastukaan”.

Tutkijoiden löydös on osin ristiriidassa toisen, Science-tiedelehden äskettäin julkaiseman tutkimuksen kanssa.

Sen mukaan lapset eivät saisi tartuntoja yhtä herkästi kuin aikuiset. Alle 14-vuotiaiden todennäköisyys saada tartunta oli kolmannes siitä, mikä se on 15–64-vuotiailla.

Tutkijat päätyivät kuitenkin mallinnuksissaan siihen, että koulusulku auttoi Kiinassa hidastamaan epidemiaa merkittävästi. Vaikka lapset saisivat vähemmän tartuntoja, heillä on koululaisina kuitenkin paljon päivittäisiä kontakteja, joissa virus voisi levitä.

Yksi tutkijoista varoittaa koulujen avaamisesta Science-lehden erillisessä artikkelissa.

”Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan tällä hetkellä on hyvin vaarallista avata kouluja ja päiväkoteja”, italialaisen Fondazione Bruno Kessler -tutkimuslaitoksen epidemiologi Marco Ajelli sanoo.

Tällaisista varoituksista huolimatta lapset palaavat kouluihin. Myös tämän kannan puolesta löytyy runsaasti todistusaineistoa.

Näyttöä on siitä, että virus tarttuu kotona harvemmin lapsiin ja kahdessa tutkimuksessa havaittiin, että lapsi tuo harvoin viruksen kotiin. Näin on ollut esimerkiksi Kiinassa, Singaporessa, Etelä-Koreassa, Japanissa ja Iranissa.

Voisi ajatella, että Ruotsissa virus leviäisi lasten keskuudessa enemmän, koska siellä peruskoulut ovat pysyneet auki. Tosin niissäkin on lisätty turvavälejä kouluruokailussa ja jonottamisessa sekä pienennetty ryhmiä.

Ruotsin kokemukset näyttäisivät puhuvan sen puolesta, että lapset eivät kovin merkittävästi levittäisi virusta.

”Koulujen osalta voimme todeta, että meillä on ollut hyvin vähän todettuja tapauksia lasten keskuudessa, ihan kuten muissakin maissa”, kertoi Ruotsin kansanterveysviranomaisen Folkhälsomyndighetenin epidemiologi Jerker Jonsson HS:n jutussa viime viikolla.

Varsinaisia tutkimuksia ei koulujen osuudesta Ruotsin epidemiaan ole tehty.

Lasten roolista voi antaa käsitystä Tukholman seudulla maalis-huhtikuun taitteessa tehty kartoitus tartuntojen yleisyydestä. Yli 700 virustestin perusteella tartunta oli tuohon aikaan 2,5 prosentilla testatuista.

Alle 16-vuotiaista testatuista virus löytyi 2,8 prosentilta eli hieman keskimääräistä useammalta. Tutkijoiden mukaan erot viruksen esiintyvyydessä eri ikäryhmissä eivät olleet merkitseviä.

Jos lapsilla kuitenkin on yhtä paljon tartuntoja, eikö se kerro siitä, että he saavat sen yhtä helposti kuin aikuiset? Ei välttämättä.

Koronaepidemian mallinnusryhmään kuuluva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Tuija Leinon mielestä Tukholmassa tehty kartoitus tukee sitä, että lapset eivät ole yhtä alttiita tai tartuttavia.

”Kun koulut ovat auki, lapsilla on väestössä aina eniten kontakteja. Lapsilla pitäisi olla selvästi enemmän virusta tässä ruotsalaistutkimuksessa, jos heidän riskinsä per kontakti olisi yhtä suuri”, Leino päättelee.

Muissa maissa testauksiin perustuvissa kartoituksissa on löytynyt suhteessa vähän tartuntoja lapsilta.

Islannissa tutkijat käyttivät kahta eri testiaineistoa selvittääkseen, miten laajalle epidemia oli maassa levinnyt huhtikuun alkupäiviin mennessä.

Kohdennetuissa testeissä virusnäyte otettiin oireisilta sekä riskialueilla matkustaneilta ja tartunnan saaneiden lähikontakteilta. Alle kymmenenvuotiaita lapsia testattujen joukossa oli yli 500, ja heistä 6,7 prosentilta löytyi virusta. Tätä vanhemmilla virusta oli kaksinkertaisesti eli 13,7 prosentilla.

Toinen aineisto perustui testeihin, joilla luodattiin tartuntojen yleisyyttä väestötasolla. Alle kymmenenvuotiaita lapsia tässä joukossa oli 848. Yhdeltäkään ei löytynyt virusta, kun heitä vanhemmilla sitä oli 0,8 prosentilla.

Alankomaiden kansanterveyslaitos RIVM on myös koonnut alustavia löydöksiään tartuntaketjuista, perhetartunnoista ja vasta-ainekartoituksista. Näiden havaintojen perusteella lapset ovat hyvin harvoin tartuntojen lähteitä ja alle 20-vuotiaat saavat vanhempia ikäluokkia selvästi harvemmin tartunnan.

Osaa RIVN:n luvuista on arvosteltu siitä, että ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä. RIVN:n epidemiologi Susan van den Hof kuitenkin arvioi Science-lehdessä, että heidän havaintonsa ja aiemmat tutkimukset yhdessä viittaavat samaan suuntaan eli siihen, että lapset eivät juurikaan levitä virusta.

Suomessa ja muualla käynnistyy koulujen avautuessa eräänlainen luonnollinen koetilanne, jossa voi seurata toimenpiteen vaikutusta epidemian kehittymiseen. Jos tartunnat lähtevät nousuun, tähänastinen kuva lasten vähäisestä tartuttavuudesta voi muuttua.

Eri maissa tutkijat suunnittelevat tutkimuksia koulujen avaamisen vaikutuksista.

Näin tehdään myös Suomessa. Lasten infektiolääkäreiden, THL:n ja eri kaupunkien yhteistyönä on alkamassa koulututkimus, jossa on tarkoitus tehdä sekä vasta-aine- että virustestejä.

Tällä hetkellä THL:n koronamallinnusryhmä ennakoi tuoreen raportin mukaan, että epidemia ei kiihdy lasten palaamisesta peruskouluihin, esikouluihin ja päiväkoteihin ensi viikolla.

Ennusteessa lapsia on pidetty yhtä alttiina tartunnoille ja yhtä tartuttavina kuin aikuisia. Jos heillä on pienempi osuus viruksen leviämisessä, koulujen avaamisella on vieläkin vähäisempi merkitys.

Tanskassa huomattiin, että tartuttavuusluku nousi koulujen avauduttua, vaikka pysyikin edelleen yhden alapuolella. Tartuttavuusluku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä tartunnan saanut tartuttaa. Jos luku on alle yhden, epidemia hiipuu.

Epidemian varsinaista kiihtymistä ei ole havaittu. Koulujen käynnistymisen jälkeen myös partureita ja muita pieniä palveluyrityksiä on avattu.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat