Altistuskokeet voisivat nopeuttaa koronavirusrokotteen kehittämistä huomattavasti – vapaaehtoisia on ilmoittautunut jo tuhansia - Tiede | HS.fi
Tiede|Rokotekehitys

Altistuskokeet voisivat nopeuttaa koronavirusrokotteen kehittämistä huomattavasti – vapaaehtoisia on ilmoittautunut jo tuhansia

”Ei ole reilua tehdä koetta 50-vuotiaalle, mutta voi olla hyvinkin reilua ja perusteltua tehdä se 20-vuotiaalle”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Maailmalla yliopistojen tutkimusryhmät ja biotekniikan yhtiöt kehittävät kilvan rokotetta koronavirusta vastaan. Tässä rokotetta tutkitaan yliopistosairaalassa Bernissä.

Julkaistu: 11.5. 2:00, Päivitetty 11.5. 9:51

Hei sinä terve nuori aikuinen, kiinnostaisiko tehtävä rokotekehityksen koehenkilönä? Ottaisit kokeellisen koronarokotteen, ja sitten sinua yritettäisiin tarkoituksellisesti tartuttaa viruksella.

Haku on ainakin toistaiseksi täysin kuvitteellinen. Tällaisia kokeita ei vielä suunnitella, mutta niistä puhutaan jo vakavasti, kun koronapandemia ja sen torjuntatoimet kurittavat kovalla kädellä maailmaa.

Jo yli 14 000 vapaaehtoista on ilmoittanut valmiutensa ihmisaltistuskokeisiin. Ilmoituksia on kerännyt altistuskokeita kannattava 1 Day Sooner -järjestö omalla sivustollaan.

On myös arvostettuja tutkijoita, jotka kannattavat altistuskokeita.

Harvardin epidemiologian professori Marc Lipsitsch kirjoitti kollegoineen jo maaliskuun lopulla, että altistuskokeet auttaisivat vähentämään koronaviruksen aiheuttamia sairauksia ja kuolemia nopeuttamalla rokotekehitystä.

Vihurirokkorokotteen 1960-luvulla kehittänyt Pennsylvanian yliopiston emeritusprofessori Stanley Plotkin kertoi Science-lehdelle, että huolellisesti tehdyt altistuskokeet ratkaisivat parissa kolmessa kuukaudessa, onko rokotteesta mihinkään. Normaalimenetelmillä se vie tyypillisesti vuosia.

Maailman terveysjärjestö WHO:n työryhmä on äskettäin laatinut ohjeet, miten koronarokotteen altistuskokeet pitää tehdä eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Samasta aiheesta kirjoitti joukko tutkijoita Science-lehdessä torstaina.

Vapaaehtoinen ottaa altistuskokeeseen mennessään riskin.

Vaara kuolla koronavirustartuntaan on esimerkiksi kiinalaisaineiston perusteella laskettu olevan 0,66 prosenttia. Se merkitsee sitä, että tuhannesta tartunnan saaneesta 6,6 kuolee siihen.

Riski kuitenkin korostuu vanhoilla ihmisillä. Nuorilla 20–29-vuotiailla kuoleman riski on vain 0,03 prosentia eli kolme kymmenestätuhannesta ja 30–39-vuotiailla 0,08 prosenttia eli kahdeksan kymmenestätuhannesta.

Juuri nuoria aikuisia altistuskokeisiin kutsuttaisiinkin.

”Ajatellaan, että koehenkilöiden pitää olla nuoria ja terveitä, jotta heillä olisi lähtökohtaisesti matala riski vaikean taudin sairastamiseen, jos he rokotuksesta huolimatta saisivat tartunnan. Ei ole reilua tehdä koetta 50-vuotiaalle, mutta voi olla hyvinkin reilua ja perusteltua tehdä se 20-vuotiaalle, jonka kuolinriski covid-19-tautiin on lähes olematon”, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Hän on myös WHO:n SAGE-asiantuntijaelimen covid-19-rokotetyöryhmän puheenjohtaja.

Toinen koehenkilön riskin arviointiin vaikuttava seikka on tartuntatilanne yhteiskunnassa, jossa hän elää. Virusta täytyy kiertää niin paljon, että koehenkilöllä on riski sairastua tautiin luonnollisen altistuksen kautta. Silloin itse altistuskoetta ei tarvitse pitää hänelle kohtuuttomana riskinä, koska tartunta olisi joka tapauksessa ollut todennäköinen.

Tutkijat ovat myös keskustelleet siitä, voisiko koehenkilöille maksaa heidän palveluksestaan rokotekehitykselle. Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden suuren määrän vuoksi rahalla ei ehkä edes tarvitsi kannustaa ketään osallistumaan kokeisiin.

Science-lehdessä asiaa käsitellyt tutkijaryhmä pohti mahdollisuutta maksaa tehtävästä Yhdysvaltain minimipalkkaa. Silloin koehenkilö voisi tienata kokeesta muutaman tuhat euroa.

Nohynekin mukaan rahakorvaus ei saisi olla kovin suuri.

”Pitää olla reilusti vapaaehtoinen päätös. Eettisesti kyseenalaista olisi, että lahjotaan, annetaan hirveän iso summa rahaa, jolloin koehenkilöt tulevat rahan takia eivätkä punnitse omalla kohdallaan hyötyjä ja haittoja.”

Perinteisesti uusi rokoteaihio pitäisi testata ihmisillä kolmessa vaiheessa. Viimeisessä eli faasi kolmen kokeessa on tyypillisesti mukana tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä.

Siinä verrataan suurta joukkoa rokotteen saaneita suureen joukkoon niitä, joille annetaan vain lumerokote. Suojatehon mittarina on se, että rokotuksen saaneille tulisi vähemmän tartuntoja tai tautia, jolta rokotteen toivotaan suojaavan.

Kokeeseen osallistuvat ihmiset jatkaisivat normaalia elämäänsä yhteiskunnassa, ja tartuntojen annetaan tulla tai olla tulematta luonnolliseen tahtiinsa.

Tämä vie aikaa. Se vaatii myös, että virusta ylipäätään kiertää riittävästi, jotta eroja rokote- ja lumeryhmän välillä pääsee näkyviin.

Altistuskokeet antavat oikotien, jolla voisi ohittaa ainakin aikaa vievän kolmannen vaiheen. Tartuntoja ei tarvitsisi odottaa, kun koehenkilöille vain annettaisiin elävää virusta laboratoriossa.

”Todennäköisesti rokotteen kehittämistä pystyttäisiin jouduttamaan paljonkin. Ylioptimistinen ei silti voi olla. Tämä on eettisesti hyvin herkkä tutkimustapa, ja siitä pitää keskustella perinpohjaisesti kaikkien osapuolien kanssa. Siihen menee aikaa”, Nohynek sanoo.

Varsinkin jos faasi kolmen ihmiskokeet sivuutetaan, on Nohynekin mukaan seurattava tarkoin tilannetta, kun rokote otetaan käyttöön. Hyvin harvinaiset haittavaikutukset nimittäin saattavat ilmetä vasta, kun rokote on annettu hyvin suurella joukolle ihmisiä.

Ajan säästäminen ei ole ainoa syy tehdä altistuskokeita. Niillä saisi myös täsmällisempää tietoa rokotteen vaikutuksista, kuten elimistössä kehittyneistä vasta-aineista ja immuunivasteen kannalta tärkeistä soluista, kun koehenkilöitä voitaisiin tarkoin seurata ja testata laboratorio-olosuhteissa joitakin viikkoja.

Myös rokoteannosta ja virusaltistusta voisi vaihdella. Luonnossa altistusta ei voi säädellä, ja isossa faasi kolmosen kokeessa rokoteannostakaan ei voi juuri muutella.

Altistuskokeisiin riittäisi muutamia kymmeniä ihmisiä.

”Se on hyvin intensiivistä, ja yksittäisestä ihmisestä saadaan hyvin paljon tietoa”, Nohynek sanoo.

Altistuskokeet eivät olisi mitään uutta auringon alla. Koko rokotteiden historia alkaa sellaisella, joskaan se ei täyttäisi nykyisiä eettisiä vaatimuksia.

Ensimmäisen, isorokolta suojaavan rokotteen keksi englantilainen maalaislääkäri Edward Jenner. Hän käytti hyväkseen aiempia havaintoja, joiden mukaan lievemmän sukulaistaudin lehmärokon sairastaminen suojaa hengenvaaralliselta isorokolta.

Niinpä Jenner otti lehmärokkoa sairastaneelta ainesta iholla olevasta rakkulasta ja siirsi sen puutarhurinsa kahdeksanvuotiaan pojan olkaan tekemäänsä haavaan. Kuuden viikon kuluttua Jenner todisti suojatehon yrittämällä tartuttaa isorokon poikaan. Tämä ei sairastunut.

Altistuskokeet ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Niillä on tutkittu muun muassa influenssa-, malaria-, lavantauti- ja kolerarokotteiden tehoa.

Jotkut tutkijat suhtautuvat epäillen altistuskokeiden käyttöön koronavirusrokotteen kehittämisessä. Epäilyt eivät liity vain siihen, onko ketään perusteltua altistaa tälle taudille. Nyt on liikkeellä myös uskoa siihen, että perinteisilläkin testauskeinoilla saadaan nopeaa tulosta.

Meneillään onkin hurja kilpajuoksu koronarokotteen kehittämiseksi. WHO:n tiedossa on yli 120 rokotehanketta, joista jo kahdeksan on edennyt faasi kahden ihmiskokeisiin.

Oxfordin yliopiston rokotehankkeen tukijat lupaavat rokotetta jo ensi syksyksi, The New York Times kertoo.

”Tahti riippuu siitä, miten massiivinen koneisto on käytössä. Jos saadaan rekrytoitua tuhansia ihmisiä viikossa, tottahan se silloin saadaan vietyä nopeasti läpi. Se edellyttää myös, että virus vielä kiertää ja tulee riittävästi luonnon altistusta rokotteen tehon osoittamiseksi ”, Nohynek kommentoi.

Oxfordilaisrokote on tehonnut hyvin eläimille tehdyissä altistuskokeissa. Makakeille annettu rokote suojasi niitä koronavirustartunnalta, kun ne altistettiin suurille virusmäärille. Annokset olivat aiemmin sairastuttaneet apinoita.

Myös kiinalainen SinoVac-rokoteyhtiö on kertonut, että sen rokote on suojannut apinoita taudilta vastaavissa altistuskokeissa.

Oikaisu 11.5. kello 6.54: Jutussa sanottiin virheellisesti, että kiinalaisaineiston perusteella koronavirustartuntaan on vaarassa kuolla 66 ihmistä tuhannesta. Oikea luku aineiston mukaan on 6,6 ihmistä tuhannesta. Oikaisu 11.5. kello 8.07: Juttu kertoi virheellisesti, että 20–29-vuotiaiden kuoleman riski on kolme tuhannesta ja 30–39-vuotiaiden kahdeksan tuhannesta. Oikeat luvut ovat kolme ja kahdeksan kymmenestätuhannesta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede