Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät päästöjä selvästi koko maailmassa – vain asumisen päästöt lisääntyivät - Tiede | HS.fi
Tiede|Ilmastotutkimus

Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät päästöjä selvästi koko maailmassa – vain asumisen päästöt lisääntyivät

Maailman hiilidioksidipäästöt vähenivät huhtikuussa 17 prosenttia viime vuoden keskimääräisistä päivätasoista, tuore tutkimus kertoo.

Nepalin pääkaupungin Kathmandun ilma on kirkastunut. Kuva on toukokuun toiselta viikolta.

Julkaistu: 19.5. 18:07

Koronapandemia on saanut globaalit kasvihuonekaasupäästöt jyrkkään laskuun.

Koko maailman päivittäiset hiilidioksidipäästöt olivat huhtikuun alussa arviolta 17 prosenttia pienemmät kuin keskimääräinen päivätaso viime vuonna.

Laskelmat teki brittiläisen East Anglian yliopiston ilmastonmuutostutkimuksen professorin Corinne Le Quérén vetämä kansainvälinen ryhmä. Tutkimuksen julkaisi tiistai-iltana Nature Climate Change -tiedelehti.

Tutkimus tarkastelee päästöjen kehitystä tämän vuoden aikana. Sen mukaan yksittäisten maiden päästöt supistuivat huipussaan keskimäärin yli neljänneksen, 26 prosenttia.

Kaikkein dramaattisimmin vähenivät lentoliikenteen päästöt. Monet kansainväliset rajat on suljettu ja ihmiset ovat jääneet koteihinsa.

Tutkijat laskevat, että maailman lentoliikenteen päästöt olivat huhtikuun 7. päivänä 60 prosenttia pienemmät kuin keskimääräisenä päivänä viime vuonna.

Prosentuaalisesti toiseksi eniten vähenivät maa- ja merikuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ne vähenivät huhtikuun alussa yli kolmanneksen, 36 prosenttia, viime vuoden keskimääräiseen päivätasoon verrattuna.

Ryhmä tarkasteli päästöjä kuudella sektorilla. Lentoliikenteen sekä maa- ja merikuljetusten lisäksi mukana ovat energiantuotanto, teollisuus, julkinen sektori sekä asuminen. Julkiseen sektoriin on laskettu julkiset ja kaupalliset rakennukset. Asumisen sektori muodostuu lähinnä yksityisten ihmisten kodeista.

Eniten hiilidioksidipäästöjä tuottaa energiasektori. Sen osuus globaaleista päästöistä on yli 44 prosenttia. Energiasektoriin lasketaan energian muuttaminen sähköksi sekä lämmöntuotanto.

Energiasektorilla päästöt ovat korona-aikana supistuneet maltillisemmin, 7,4 prosenttia, tutkijaryhmä laskee.

Teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla päästöt ovat molemmissa vähentyneet noin viidenneksen.

Asuminen on luokista ainoa, jonka päästöt lisääntyivät. Kasvua on 2,8 prosenttia, kun ihmiset ovat eristäytyneet koteihinsa ja moni myös työskentelee kotona.

 Eniten ovat vähentyneet Kiinan hiilidioksidipäästöt.

Reaaliaikaista tietoa koko maailman hiilidioksidipäästöistä ei ole olemassa, mutta liki reaaliaikaista epäsuoraa havaintotietoa tarjoavaa proksiaineistoa on saatavilla. Tutkijat ovat laskeneet lukuihin epävarmuusalueen, joka näkyy päästöjä kuvaavissa grafiikoissa haalealla värillä.

Laskelmien suuruusluokka kuulostaa uskottavalta, arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm. Metodologiaan hän ei voinut tutustua ennen tutkimuksen julkaisua.

”Vaikka lentoliikenne on tippunut aika paljon, se on lopulta aika pieni osa globaaleista päästöistä, noin pari prosenttia. Jos se putoaa, se ei heilauta kovin massiivisesti globaaleja hiilidioksidipäästöjä”, Ekholm sanoo.

Analyysissä oli mukana 69 maata. Niiden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 97 prosenttia. Näissä 69 maassa asuu 85 prosenttia maapallon väestöstä.

Eniten ovat vähentyneet Kiinan hiilidioksidipäästöt. Seuraavina tulevat Yhdysvallat, Euroopan unioni sekä Intia.

Ryhmä on arvioinut myös sitä, miten pandemian aiheuttamat rajoitukset vaikuttavat kuluvan vuoden päästöihin. Se riippuu luonnollisesti siitä, miten kauan kriisi ja rajoitukset kestävät.

Jos energiankulutus, liikenne ja kulutustottumukset palaisivat pandemiaa edeltävälle tasolle kesäkuun puoliväliin mennessä, alkuvuoden jyrkkä lasku supistaisi koko vuoden hiilidioksidipäästöjä neljä prosenttia.

Jos taas osa pandemian mukanaan tuomista rajoituksista jää voimaan vuoden loppuun saakka, globaalit hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoden 2020 aikana noin seitsemän prosenttia.

 ”Eihän päästöjä ole tarkoitus saada laskuun tällä tavalla kriisien kautta.”

Tämä on lähellä Pariisin ilmastosopimuksen viitoittamaa tavoitetta. Päästöjen olisi vähennyttävä noin 8 prosenttia vuodessa vuosina 2020–2030, jotta päästäisiin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, kertoo YK:n ympäristöohjelman raportti viime vuodelta.

”Se on vähän ironista. Eihän päästöjä ole tarkoitus saada laskuun tällä tavalla kriisien kautta”, Ekholm sanoo.

Lasku johtuu siitä, että taloudellinen toimeliaisuus on laskenut ja se vaikuttaa ihmisten toimeentulon Ekholmin sanoin hyvin dramaattisella tavalla.

”Se ei ole toivottu ja hallittu tapa vähentää päästöjä, mihin ilmastopolitiikka pyrkii. Tietysti päästöjen väheneminen on ilmaston kannalta hyvä asia.”

Kriisi on kertaluontoinen ja oletus on, että taloudellinen toimeliaisuus ja sitä kautta päästöt jossakin vaiheessa palaavat, Ekholm sanoo. Toisaalta koronaelvytyksen tukipaketit voisivat olla hyvä tapa antaa lisäpontta sekä talouden kasvulle että vihreälle kehitykselle, hän lisää.

Samoilla linjoilla ovat tutkimuksenkin kirjoittajat.

”Hallitusten toimet ja taloudelliset kannustimet kriisin jälkeen vaikuttavat todennäköisesti maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen kehitykseen vuosikymmenten ajan”, ryhmä kirjoittaa.

 Iso kysymysmerkki ovat talouden kerrannaisvaikutukset.

Globaalit hiilidioksidipäästöt kasvoivat tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä selvästi, lukuun ottamatta finanssikriisin notkahdusta. Viime vuosina vauhti on selkeästi hidastunut. Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet vuosittain yhden prosentin, mutta viime vuonna ne eivät lisääntyneet lainkaan.

Lähihistoriassa hiilidioksidipäästöt ovat yleensä vähentyneet joksikin aikaa suurien kriisien seurauksena.

Iso kysymysmerkki ovat talouden kerrannaisvaikutukset. Jos investoinnit menevät jäihin, työttömyys lisääntyy ja kysyntä laskee, teollinen tuotanto ja rakentaminen voivat hyytyä, minkä vuoksi päästövaikutukset voivat olla merkittävät ja kestää pidempään kuin koronaviruksen takia asetetut rajoitukset.

”Se ehkä laskee päästöjä enemmän kuin suorat rajoitukset”, Ekholm sanoo.

Selkeitä suuntalinjoja ilmastonmuutoksen hidastamiseen on koronapandemiasta siten vielä vaikea vetää. Matkustustottumukset voivat muuttua jonkin verran esimerkiksi niin, että ulkomaantyömatkoja tehdään vähemmän, koska kokouksia on totuttu hoitamaan etäyhteyksillä.

Ekholm arvioi kuitenkin, että ihmiset haluavat yhä matkustella vapaa-ajallaan rajoitusten päätyttyä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede