Voiko käärmeelle tulla hikka? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Voiko käärmeelle tulla hikka?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, miten koronavirus tarttui ensin eläimeen, onko ihan tasaista pintaa ja miksi aika kulkee eteenpäin. Entä miksi nukuttaa, vaikka on nukkunut paljon?

Kyy hengittää eri tavalla kuin ihminen. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Julkaistu: 21.5. 2:00, Päivitetty 21.5. 8:38

Olli Välimäki, 5

Käärmeille tuskin voi tulla hikkaa.

Hikka johtuu pallean nopeasta supistumisesta. Tällöin ilma pyrkii virtaamaan keuhkoihin normaalia hengitystä nopeammin, mutta kurkunpään supistuminen estää sen. Tällöin syntyy hikan ääni ja reaktio.

Ihmisillä hikottelua voi aiheuttaa esimerkiksi hyvin nopea syöminen tai liikasyöminen.

Hikkaa on havaittu myös muilla nisäkkäillä kuten rotilla, kissoilla ja kaneilla. Käärmeillä ei ole palleaa kuten nisäkkäillä. Käärmeet hengittävät kylkilihasten avulla. Niiden henkitorvi ulottuu myös pidemmälle suuhun kuin nisäkkäillä.

Käärmeiden hengityselimistö mahdollistaa sen, että henkitorven pää on sulkeutunut ja avautuu vain hengittäessä. Näin ne pystyvät hengittelemään esimerkiksi nielemisen aikana, eikä kurkunpään tarvitse koskaan estää ilmavirtausten kulkua. Ero on suuri meihin ihmisiin, joilla henkitorvi on yleensä auki.

Käärmeiden erilaisen hengi­tyselimistön vuoksi niille tuskin tulee hikkaa samassa muodossa kuin monille nisäkkäille.

Janne Valkonen

evoluutiobiologian tutkija

Jyväskylän yliopisto

Kannattaa nukkua tarpeeksi. Kuva: Sari Gustafsson

Miksi jos nukkuu pitkään, saattaa silti väsyttää?

Veeti Surkka, 7

Vaikka nukummekin pitkään, olemme päivällä välillä vir­keämpiä ja toisinaan väsyneempiä.

Olemme yleensä väsyneempiä silloin, kun asiat eivät meitä kiinnosta, istumme pitkään paikallamme tai olemme juuri syöneet. Virkistymme, kun kiinnostumme asioista, liikumme tai juttelemme muiden kanssa.

Väsymys saattaa toisinaan johtua myös siitä, että olemme urheilleet liikaa. Syynä voi olla myös, että olemme huolissamme tai murheissamme. Ellei väsymys vähene nukkumisella, voi ihmisellä joskus olla jokin sairaus, johon kuuluu väsymys.

Päivisin väsymyksen syynä on tavallisesti kuitenkin se, että yöuni on ollut sittenkin liian lyhyt. Alakoulua käyvät 6–13-vuotiaat lapset tarvitsevat tavallisesti 9–11 tuntia unta joka yö, aikuiset yleensä 7–9 tuntia.

Päiväunien nukkuminen, iltavirkkuilu ja epäsäännölliset nukkumaanmenoajat voivat vaikeuttaa nukahtamista illalla ja aiheuttaa väsymystä päivällä.

Kun nukkuu riittävästi, myös unenlaatu on kunnossa. Tällöin syvää unta tulee tarpeeksi ja herää kevyemmästä unesta, jolloin ei yleensä väsytä.

Timo Partonen

tutkimusprofessori

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ruokasuolakiteitä lähikuvassa. Kuva: DR GARY GAUGLER/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Onko täysin tasaista pintaa olemassa?

Väinö Myllynen, 9

Mikään pinta ei ole täysin tasainen. Tämä saattaa tuntua yllättävältä, koska näkö- ja tunto­aistimme antavat usein erilaisen kuvan.

Joidenkin materiaalien rakenteen pienenpienet atomit ovat kyllä ryhmittyneet tarkoin määrätyillä tavoilla. Sellaista sanotaan kiderakenteeksi. Esimerkiksi ruokasuolalla eli natriumkloridilla on tällainen rakenne.

Kiderakenteet voisivat teo­riassa olla täysin tasaisia. Käytännössä niissä kaikissa on kuitenkin pieniä epäsäännöllisyyksiä kuten esimerkiksi puuttuvia, tavalliselta paikaltaan siirtyneitä tai toisten aineiden tuomia atomeja. Niinpä kiteidenkin pinnassa on eräänlaisia kuoppia tai kumpuja.

Kaikki atomien ja niiden muodostamien molekyylien pinta­rakenteet ovat niin pieniä, ettei niitä voi nähdä paljailla silmillä. Niiden tutkimiseksi tarvitaan erittäin tarkkoja mittalaitteita kuten atomivoimamikroskooppia.

Mira Viljanen

materiaalifysiikan tohtorikoulutettava

Helsingin yliopisto

Miksi aika kulkee eteenpäin?

Vilho Aholainen, 2

Aikaa on ehkä helpointa hahmottaa muutoksen kautta.

Kun tuuli puhaltaa, lapset pelaavat jalkapalloa tai jotakin muuta tapahtuu, ajan kuluminen on varsin selkeää.

Monet asiat etenevät kuitenkin vain yhteen suuntaan: lasi voi kaatua ja maito läikkyä pöydälle, mutta juoma ei ikinä itsestään hyppää takaisin lasiin. Tämä osoittaa ajan suunnan.

Kun maitolasi kaatuu, epä­järjestys eli fysiikan tutkijoiden kielellä entropia lisääntyy. Tämän on havaittu olevan hyvin perustavanlaatuinen luonnon­laki.

Kuten arkikokemus osoittaa, järjestyksen lisääminen vaatii aina työtä, mutta sen sotkeminen on paljon helpompaa.

Siihen, miksi aika tai koko maailmankaikkeus on ylipäätään olemassa, ei ehkä koskaan saada täsmällistä vastausta.

Maailmankaikkeuden syntyhetkeä eli alkuräjähdystä yritetään silti kovasti ymmärtää kosmologiassa, joka on yksi fysiikan kimuranteimmista aloista.

Aleksi Vuorinen

teoreettisen hiukkasfysiikan apulaisprofessori

Helsingin yliopisto

Muurahaiskävystä on löydetty koronavirus, joka muistuttaa ihmisiä nyt sairastuttavaa virusta. Kuva: Nigel J Dennis / Zuma

Koronavirus tarttui eläimestä ihmiseen, mutta miten se tarttui eläimeen?

Leevi Helenius, 4

Ihmisellä ja kaikilla muilla eläimillä on virusten, bakteerien ja loisien aiheuttamia sairauksia.

Ei tiedetä varmasti, miten tai mistä ensimmäinen koronavirus päätyi eläimiin, mutta niin kävi todennäköisesti tuhansia vuosia sitten.

Ensimmäistä eläinlajia, jolla tuo virus on ollut, ei ehkä enää ole. Sen jälkeen virus on aikojen saatossa kehittynyt ja muuntunut paljon.

Nykyään tunnetaan paljon erilaisia koronaviruksia. Kansainvälisen virustaksonomian komitean mukaan tiedossa on 49 erilaista lajia. Niistä suurin osa esiintyy eläimissä.

Hyvin samankaltaisia viruksia kuin nykyisin jylläävä SARS-CoV-2 on löydetty lepakosta ja muurahaiskävystä. On hyvin todennäköistä, että SARS-CoV-2 päätyi ihmiseen noiden eläinten kautta muuntuen hieman.

Virus on siis luultavasti siirtynyt ajan kuluessa eläinlajien välillä. On mahdollista, että siitä oli kantamuoto jo jopa miljoonia vuosia sitten, kun nisäkkäät ja linnut erkaantuivat kehityksessään toisistaan.

Näin virus olisi päätynyt sekä lepakkoon että muurahais­käpyyn, jotka ovat molemmat nisäkkäitä. Silloinkin virus on kuitenkin jatkanut muuntumista eri eläimissä.

Lotta-Riina Sundberg

solu- ja molekyylibiologian

apulaisprofessori

Jyväskylän yliopisto

Korjaus 22. toukokuuta kello 13.40: Koronavirusta koskevassa vastauksessa mainittiin, ettei SARS-CoV-2-virusta ole löydetty muista eläimistä kuin ihmisestä. Sillä tarkoitettiin evoluutiohistoriaa. Virusta ei ole vieläkään löydetty villieläimistä, mutta kylläkin joistakin lemmikeistä ja tarhatuista eläimistä. Se on tarttunut niihin ihmisistä.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat