Lunta on yhtä paljon kuin ennen, mutta se pakkaantuu pienemmälle alueelle – Ilmatieteen laitoksen tutkimus kertoo talvien muutoksesta pohjoisella pallon­puoliskolla - Tiede | HS.fi
Tiede|Ilmastotutkimus

Lunta on yhtä paljon kuin ennen, mutta se pakkaantuu pienemmälle alueelle – Ilmatieteen laitoksen tutkimus kertoo talvien muutoksesta pohjoisella pallon­puoliskolla

Tuore tutkimus selvitti tarkasti lumitilanteen pohjoisella pallonpuoliskolla viime vuosina. Lumi peittää Euraasiassa pienempää aluetta, mutta lumimassa on säilynyt. Osalla alueista lunta tulee siten enemmän.

Pohjoisessa Suomessa Kittilässä lumivallit reunustivat maantietä viime talvena. Sen sijaan etelässä Kauniaisissa laskettelurinne kaipasi lunta.

Julkaistu: 20.5. 18:01

Vuosittain satavan lumen määrä on vähentynyt Suomen eteläosissa viime vuosikymmeninä reippaasti. Valtaosa Suomea kuuluu alueeseen, jossa lumimassa vähenee noin neljä prosenttia vuosikymmenessä.

Pohjois-Suomessa lumimäärä on sen sijaan 40 vuoden tarkastelujakson aikana lisääntynyt. Kuluneena talvenakin lunta oli Pohjois-Suomessa tavallista enemmän – samaan aikaan Etelä-Suomi kärvisteli lumettomana ja lumiraja oli koko maapallolla normaalia pohjoisempana.

Näin kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimus, jonka Nature-tiedelehti julkaisi keskiviikkoiltana.

 Sadanta pohjoisella pallonpuoliskolla on kaiken kaikkiaan lisääntynyt.

Moni eteläsuomalainen on sanonut mennyttä talvetta ikuiseksi marraskuuksi. Esimerkiksi Helsinki ei saanut pysyvää lumipeitettä koko talvena.

Samankaltaisia runsasvesisateisia talvia on luvassa lähitulevaisuudessakin, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen.

Toisina talvina taivaalta sataa puolestaan paljon lunta. Sadanta pohjoisella pallonpuoliskolla on kaiken kaikkiaan lisääntynyt.

”Helsingissäkin tulee sellaisia talvia, että lämpötila menee pakkasen puolelle. Silloin on odotettavissa aikamoista lumimyräkkää ja siitä aiheutuvia aikamoisia käytännön ongelmia”, sanoo Pulliainen, joka on tuoreen tutkimuksen pääkirjoittaja.

Pohjois-Suomessa lumimäärät näyttävät olevan yhä lisääntymään päin. Se tarkoittaa, että kevättulvat muuttuvat pohjoisessa entistä hankalammiksi.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat nyt määrittäneet pohjoisen pallonpuoliskon vuotuisen lumimassan määrän aiempaa luotettavammin.

Aiemmin lumen määrän arviointiin liittyi suuri, 33 prosentin epävarmuus. Satelliitti- ja pintamittaushavaintoja yhdistävässä Globsnow-menetelmässä virhemarginaali on huomattavasti pienempi.

”Olemme pystyneet pudottamaan epävarmuuden vähän päälle seitsemään prosenttiin ja saaneet sitä kautta ensimmäisen luotettavan arvion siitä, kuinka paljon maapallolla on lunta”, Pulliainen sanoo.

”Lähtökohtaisesti kuulostaa aika hassulta, ettei tiedetä, kuinka paljon maapallolla on lunta. Mutta tosiasia on, että isoistakin ilmastoon ja maapallon toimintaan vaikuttavista suureista tieto voi olla hämmästyttävän karkeaa.”

Tutkimus keskittyy lumen massaan pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa valtaosa lumesta sijaitsee.

Lumipeitteen laajuus on pienentynyt vuosina 1980–2018 pallonpuoliskon kummallakin manneralueella eli Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Euraasiassa lumen massa on kokonaisuudessaan kuitenkin pysynyt samana.

”Aiemmissa analyyseissä on väitetty, että Euraasian lumen kokonaismassa olisi pienentynyt. Tämä tutkimus osoittaa, että kokonaisuutena ottaen näin ei ole”, Pulliainen sanoo.

Euraasian sisällä on kuitenkin valtavasti vaihtelua, kuten jo Suomen lumitilanne osoittaa. Yleiskuva on se, että Euraasian länsiosissa lumen massa on pienentynyt, idässä kasvanut. Oheisen grafiikan A-alue on Euraasian läntistä osaa, B- ja C-alueet itäistä osaa.

”Beringinsalmelle Itä-Siperiaan menevällä C-alueella lumimäärässä on ollut ihan parin viime vuoden aikana erittäin dramaattisia lisääntymisiä. Ne ovat perinteisesti olleet talvisin kuivia ja kylmiä alueita, joissa ei ole ollut paljon lunta.”

Samaan aikaan jääpeite merialueilla Itä-Siperian pohjoispuolella on pienentynyt. Pohjois-Amerikassa lumimassan määrä on kokonaisuutena vähentynyt.

”Todella reipasta lumen massan pienenemistä on havaittavissa Hudsoninlahden alueella ja itäisessä Kanadassa.”

 Lumipeite vaikuttaa maapallon ilmastoon yhtä voimakkaasti kuin Jäämeren jääpeite.

Jäämeren sulavista jäämassoista puhutaan paljon.

Lumipeite kuitenkin vaikuttaa maapallon ilmastoon aivan yhtä voimakkaasti kuin Jäämeren jääpeite, Pulliainen sanoo. Lumen määrän ja lumipeitteen muutokset vaikuttavat hyvin suureen osaan ihmiskuntaa.

”Suurin osa pohjoisen pallonpuoliskon virtaumasta eli jokiin ja ihmisten käyttöön tulevasta makeasta vedestä tulee sulavasta lumesta. Tämä pätee hyvin paljon sellaisiinkin maihin kuin Intia, koska siellä Himalajan vuoristosta sulaa vettä ja tulee alaspäin Gangesiin ja Indusjokeen.”

Lisäksi lumen jakautuminen eri alueille vaikuttaa huomattavasti hiilenkiertoon.

Kun pohjoisella pallonpuoliskolla lumi sulaa aikaisemmin, myös yhteyttäminen alkaa aikaisemmin ja pohjoiset havumetsät sitovat enemmän hiiltä ilmakehästä, Pulliainen sanoo.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat