Miten simpukasta kuuluu meren kohinaa? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Miten simpukasta kuuluu meren kohinaa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, voiko aivoista ottaa tietoa pois, onko linnuilla kurkkukipua ja miten nopeasti ihminen räpäyttää silmiään. Entä miten kävisi, jos ihminen joutuisi kuplaveden kuplaan?

Simpukoiden kohinan sävy riippuu kuoren koosta.

Julkaistu: 29.5. 2:00, Päivitetty 29.5. 7:56

Tara Ryhänen, 10

Simpukoista todellakin kuuluu ääntä. Aivan kuin niihin olisi tallentunut meren kohinaa.

Äänet eivät todellisuudessa kuitenkaan ole aaltojen pauhua ja meren loisketta. Ne ovat simpukan ympärillä olevia ääniä ja huminaa, joita sanotaan taustameluksi.

Taustamelua on joka paikassa, sillä jopa hiljaisessa huoneessa kuuluu joitakin ääniä. Normaalisti emme kiinnitä ääniin huomiota, mutta simpukan korvalle laittaessa huomaamme ne paremmin. Näkinkenkä nimittäin vahvistaa ja värittää melua.

Kun simpukka vahvistaa taustamelua, se samalla eristää joitakin ääniä pääsemästä korvaan.

Eri kokoiset ja muotoiset simpukat värittävät melua eri tavoin. Selkein ero on siinä, että isoista näkinkengistä kuuluu matalampaa kohinaa ja pienistä korkeampaa kihinää. Kun simpukan etäisyyttä korvasta muuttaa, taustamelun voimakkuus muuntuu. Tämä vahvistaa vaikutelmaa aaltojen kohinasta.

Myös juomalasi tai juomakannu toimii simpukan tavoin. Kun lasin tai kannun laittaa korvalle, siitäkin kuulee kuin meri kohisisi.

Tapio Lokki

akustiikan professori

Aalto-yliopisto

Voiko aivoista ottaa tietoa pois?

Eero Lampinen, 8

Aivot itse heittävät tietoa pois koko ajan. Näemme, kuulemme ja koemme valtavasti asioita, mutta suurin osa niistä unohtuu joko heti tai viimeistään seuraavana yönä.

Tämä on hyvä asia, sillä mielemme ei kestäisi kaikkea tietoa vaan tukkeutuisi. Aivot valitsevat säilytettäväksi yleensä vain tärkeimmän tiedon. Asioita saattaa pyyhkiytyä pois myös, jos ihmiselle tulee aivovamma esimerkiksi jossakin onnettomuudessa.

Jos haluamme tietoisesti unohtaa jonkin muiston ja poistaa sen aivoista, se on hyvin vaikeaa. Tehokkain tapa käsitellä muistumaa on jutella siitä kavereiden ja aikuisten kanssa.

Silloin muisto ei pyyhkiydy pois, mutta siihen liittyvät ajatukset muuttuvat. Tämä on tärkeää varsinkin, jos kyseessä on ikävä muisto, kuten harmittavan virheen tekeminen.

Muiden aivoista emme pysty edes kunnolla tunnistamaan mitä tietoja niissä on. Aivokuvantamislaitteella kyetään näkemään, ajatteleeko henkilö taloja vai ihmisiä. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos ensin on tehty testejä, joissa henkilö on pyynnöstä ajatellut näitä asioita monta kertaa. Vapaata ajatuksenvirtaa tuokaan laite ei pysty lukemaan.

Minna Huotilainen

kasvatustieteen professori

Helsingin yliopisto

Ruisrääkkä laulaa.

Voiko linnuilla tulla kurkku kipeäksi tai voiko niiltä lähteä ääni?

Kosmo Rantakärkkä, 4

Linnuilla esiintyy kurkunpäästä lähtevässä henkitorvessa ja mahaan johtavassa ruokatorvessa tauteja, jotka voivat todennäköisesti aiheuttaa kipua niiden kurkussa. Varmaa tietoa siitä ei ole, sillä siivekkäiden kipuaistimuksia on hankalaa tutkia.

Lintujen ääni muodostuu henkitorven ja sen alapuolella sijaitsevien keuhkoputkien seinämissä, syrinx-nimisessä äänielimessä.

Ahtauma tuon elimen kohdalla voi johtaa linnun äänen menetykseen tai heikentymiseen, kun ilma ei pääse kulkemaan normaalisti henkitorvea pitkin. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi sieni- tai bakteeritauti.

Myös linnun henkitorveen joutuneet ruuanpalat saattavat aiheuttaa ahtauman ja heikentää linnun laulua. Lisäksi keuhkoihin iskevät sienitaudit voivat aiheuttaa muutoksia äänessä tai äänenmenetyksen. Näin käy melko usein esimerkiksi lemmikkipapukaijoilla.

Edellä kerrotut taudit ovat vakavia linnuille, mutta ne voivat toipua niistä. Lemmikkilinnuilla lääkkeet edistävät paranemista.

Aleksi Lehikoinen

linnustonseurannan intendentti

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Silmäluomen pitää olla nopea.

Kuinka nopeasti ihminen räpäyttää silmiään?

Severi Kosonen, 11

Jotta silmän räpäyttäminen ei haittaisi näkemistä, silmäluomen pitää liikkua nopeasti. Yksi räpäytys kestää noin sekunnin neljäsosan eli 25 sekunnin sadasosaa. Sitä ei voi itse juurikaan nopeuttaa.

Tuosta vauhdikkaasta liikkeestä on peräisin nopeutta kuvaava puheenparsi ”tapahtui silmänräpäyksessä”.

Normaalisti räpäytämme silmää noin neljän sekunnin välein eli viisitoista kertaa minuutissa. Se on runsaat 16 000 kertaa vuorokaudessa, jos nukumme noin kahdeksan tuntia.

Silmämme ovat räpäyttelyn vuoksi kiinni runsaasti yli tunnin päivässä. Se on lähes kymmenesosa valveillaoloajasta.

Kaikki ihmiset räpäyttävät ti­heästi silmiään, vaikka harvoin kiinnitämme siihen huomiota. Räpäyttely on tuiki tärkeää. Räpäytys­refleksin laukaisee silmää kostuttavan kyynelkalvon haihtuminen. Räpäytys palauttaa sen ehjäksi. Samalla silmän pinta puhdistuu. Aivomme käyttävät näköhavainnon katkon hyväkseen ja tekevät silloin muuta.

Tero Kivelä

silmätautien erikoislääkäri

Helsingin yliopistollinen sairaala

Kuplassa olisi hankala olla.

Jos ihminen olisi niin pieni, että mahtuisi kuplaveden kuplaan, voisiko hän hengittää?

Selma El Krekshi, 8

Jos ihminen olisi kutistunut tarpeeksi pieneksi ja hän voisi näin päästä kuplaveden kuplan sisälle, olisi hengittäminen hänelle mitä todennäköisimmin hyvin hankalaa.

Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että kuplan sisällä vallitsee ympäröivää ilmaa selvästi korkeampi paine. Tuo paine pitää ilmarakkulan kasassa. Se on sitä korkeampi, mitä pienempi kupla on kyseessä.

Hengittäminen käy vaikeammaksi, kun paine lisääntyy. Pienemmässä kuplassa olisi siten hankalampi hengittää kuin isommassa. Suuremmalla ilmarakkulalla on myös selvästi pienempi pintajännitys, jonka vuoksi siihen pääsisi paljon helpommin sisälle kuin pieneen.

Hengittämisestä tulisi vaikeaa myös siksi, että kuplaveden kuplista puuttuu lähes kokonaan happi. Ne koostuvat pääosin hiilidioksidista. Hiilidioksidia voi hengittää, mutta emme pysty käyttämään siihen kertynyttä happea. Kuplassa oleskeleva pikkuihminen tuupertuisi pian hapen puutteen vuoksi.

Pienen ihmisen olisikin parempi varata minihappinaamari mukaan, mikäli aikoisi vierailla kuplaveden kuplassa.

Matti P. Rissanen

aerosolifysiikan apulaisprofessori

Tampereen yliopisto

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede