Trumpin hehkuttamaa hydroksiklorokiinia hamstrattiin Suomessakin, lääkärit määräsivät sitä myös itselleen ja omaisilleen - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääkkeet

Trumpin hehkuttamaa hydroksiklorokiinia hamstrattiin Suomessakin, lääkärit määräsivät sitä myös itselleen ja omaisilleen

Maaliskuussa koronaviruskriisin yltyessä suomalaiset ostivat varastoon kaikenlaisia lääkkeitä, kunnes STM käski apteekkien rajoittaa toimituksia.

Oxiklorin on Suomessa myytävä hydroksiklorokiinilääke.

Julkaistu: 31.5. 2:00, Päivitetty 31.5. 7:22

Kun koronavirusepidemia saapui Suomeen helmi–maaliskuun vaihteessa, kansalaiset alkoivat hankkia lääkkeitä varastoon. Kaikkien korvattavien reseptilääkkeiden apteekkiostot lähtivät kovaan kasvuun maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Erityisen voimakkaasti ponnahti reumalääkkeenä käytettävän hydroksiklorokiinin myynti.

Suomessa on pyöritelty päätä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin innolle hydroksiklorokiinia kohtaan. Lääkkeen tehosta koronainfektioon ei ole ollut selvää näyttöä. Uusimmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että se on pikemminkin lisännyt potilaiden kuolleisuutta kuin vähentänyt sitä.

Lue lisää: Laaja tutkimus: Trumpin hehkuttama malarialääke saattaa lisätä kuolemia koronapotilailla

Maaliskuun puolivälissä hydroksiklorokiinia ostettiin silti Kelan tilaston mukaan Suomessakin 60 prosenttia enemmän kuin yleensä.

Lääkealan turvallisuuskeskukseen Fimeaan tuli apteekeista vihjeitä, että jotkut lääkärit määräsivät lääkettä koronainfektion varalta – myös itselleen tai lähiomaisilleen, niin kuin Lääkärilehti huhtikuussa ensimmäisenä kertoi.

Lisäksi lääkärit kirjoittivat niin sanottuja pro auctore -reseptejä, joilla voi hankkia lääkkeitä ammatin harjoittamista varten eli esimerkiksi yksityisvastaanotolla käytettäviksi.

”Tiedämme, että hydroksiklorokiinia haettiin erilaisilla resepteillä, eikä ainoastaan niihin potilasryhmiin, joissa sitä tarvitaan kroonisen sairauden hoitoon”, sanoo Fimean lääkealan toimijoiden valvonnasta vastaava johtaja Johanna Nystedt.

Yleensä hydroksiklorokiinia käytetään reuman ja punahukan hoitoon. Nämä ovat sen myyntiluvassa mainitut käyttötarkoitukset. Normaalisti lääkettä myydään Suomen apteekeista yhden viikon aikana alle kahdelle tuhannelle ihmiselle.

Ostajien määrä puolitoistakertaistui sillä viikolla, jolla Trump ensi kerran kehui lääkettä julkisuudessa. Tuore tutkimus kertoo, että samaan aikaan Yhdysvalloissa hydroksiklorokiinin ja klorokiinin kysyntä pomppasi hetkeksi kolminkertaiseksi.

Ilmiö pantiin merkille apteekeissa.

”Kun tämä on melko pienen potilasryhmän lääke, niin herättää huomiota, kun joku tulee hakemaan lääkettä esimerkiksi poikkeavalla annosohjeella. Apteekit olivat meihin yhteydessä niistä”, kertoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

Kun Apteekkariliitto teki asiasta kyselyn, seitsemän prosenttia apteekeista eli viitisenkymmentä apteekkia kertoi törmänneensä maaliskuun aikana poikkeaviin lääkemääräyksiin.

Tyypillisesti niissä oli määrätty hydroksiklorokiinia, ja reseptit oli kirjoitettu pääasiassa yksityisvastaanotoilla. Niitä ei tullut terveysasemilta eikä sairaaloista.

Fimean kyselyssä 40 apteekkia 550 vastanneesta ilmoitti, että joissakin niille tulleissa lääkemääräyksissä hydroksiklorokiinivalmiste Oxiklorinia oli kirjoitettu covid-19-taudin hoitoon.

Lääkäreillä on vapaus määrätä myyntiluvan saanutta lääkettä myös muuhun kuin myyntiluvassa mainittuun tarkoitukseen. Tätä kutsutaan off label -käytöksi.

Asetus kuitenkin määrää, että lääkärin täytyy varmistua lääkityksen tarpeesta. Lisäksi lääkkeen valinnan tulee perustua lääkkeen tehon ja turvallisuuden vahvistavaan tutkimusnäyttöön, tai sellaisen puuttuessa yleisesti hyväksyttyyn hoitokäytäntöön. Kumpaakaan ei ole hydroksiklorokiinin käytöstä koronainfektion hoidossa.

Erityistä huomiota tulee asetuksen mukaan kiinnittää turvallisuuteen. Hydroksiklorokiinista tiedetään vanhastaan, että se lisää rytmihäiriöiden riskiä.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ei ota suoraan kantaa, onko määräämisessä rikottu asetusta.

”Mutta ei se ainakaan asiallista lääkkeenmääräämiskäytäntöä ole”, Myllymäki sanoo.

Myllymäki arvelee, että covid-19-tautiin lääkettä kirjoittaneet lääkärit saattaisivat vedota siihen, että kyseessä on kokeellinen hoito. Sellaiseen voidaan potilaan kanssa yhteisymmärryksessä turvautua, jos tutkittua hoitoa ei ole.

Hippokrateen ajoista asti ensimmäinen hoitoa ohjaava periaate kuitenkin on, että potilasta ei saa vahingoittaa.

”Hydroksiklorokiinista on näyttö, että se voi aiheuttaa hankalia rytmihäiriöitä. Jos hoidon riskit ja haitat ovat isompia kuin edes teoreettinen hyöty, niin siinä ei ole mitään järkeä.”

Myllymäki arvelee, että joiltain potilailta on saattanut tulla kovaa painetta lääkkeen määräämiseen. Se ei oikeuta reseptin kirjoittamista.

”Kun tulee uusi virus eikä ole tutkittua tietoa, niin jotkut potilaat, kansalaiset, poliitikot ja lääkärit haluavat tehdä ihan mitä vain, ikään kuin varmuuden vuoksi. Mutta pitäisi malttaa odottaa, että tietoa tulee, jottei aiheuteta potilaille enemmän harmia.”

Hydroksiklorokiinin määräämistä omaan käyttöön Myllymäki kummeksuu erityisesti, vaikka lääkärillä on oikeus määrätä lääkkeitä myös itseään varten.

Myllymäen mielestä lääkärinkin kannattaa antautua asiantuntijoiden hoidettavaksi eikä ottaa asiaa omiin käsiinsä – etenkin uudessa sairaudessa, josta tavallisella lääkärillä ei ole mitään koulutusta eikä kokemusta.

”Mutta kun on 26 000 lääkäriä, niin joukossa on monenlaisia.”

Ongelma ei ilmennyt ensimmäistä kertaa. Vuonna 2009 sikainfluenssan uhatessa lääkärit alkoivat määrätä huomiota herättävän runsaasti kahta viruslääkettä, Tamifluta ja Relenzaa, jo ennen kuin Suomessa oli todettu yhtään tartuntaa.

STM arvioi silloin, että lääkkeitä on alettu varastoida tulevaan käyttöön ja antoi lääkäreille ohjeen määrätä niitä vain siinä tapauksessa, että potilaalla on selvästi influenssan oireet. Lääkkeen määrääminen taudin ehkäisyyn kiellettiin, samoin pro auctore -reseptit.

Apteekkeja kiellettiin toimittamasta viruslääkkeitä muuhun kuin tosiasialliseen influenssapotilaiden hoitoon.

Silloin tavoite oli, että lääkettä riittää niille, jotka pandemian iskiessä sairastuvat. Sandler muistuttaa, että sama olisi voinut päteä nytkin.

”Jos olisi osoittautunut, että hydroksiklorokiini on hengenpelastava lääke koronainfektiossa, olisi ollut tärkeää varmistaa, että ne lääkkeet jotka meillä on maassa, käytetään niille potilaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Eikä niin, että ne ovat varalla jonkun keittiönkaapissa.”

Tällä kertaa lääkkeiden määräämistä ei rajoitettu. Tartuntatautilain mukaan viranomaiset voivat väliaikaisesti rajoittaa taudin hoitoon käytettävien lääkkeiden määräämistä, mutta koronavirusinfektion hoitoon ei tarkkaan ottaen ole olemassa lääkkeitä. Niinpä pykälää ei nyt voi soveltaa.

Tilanteen korjaamiseksi hallitus on tällä viikolla antanut eduskunnalle lakiesityksen, jossa rajoittamismahdollisuudet ulotettaisiin myös tartuntataudin ehkäisyyn sekä sen oireiden ja jälkitautien hoitoon käytettäviin lääkkeisiin.

Valmiuslain ansiosta lääkkeiden hamstraamiseen pystyttiin kuitenkin puuttumaan nopeasti apteekkien kautta.

Jo kaksi päivää valmiuslain voimaantulon jälkeen STM teki valmiuslain 87. pykälän nojalla päätöksen, jossa apteekit velvoitettiin ”varmistamaan lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö ja myyntilupaehtojen mukainen luovuttaminen”.

Käytännössä apteekit saivat ohjeeksi olla luovuttamatta Oxiklorinia asiakkaalle, jos se oli määrätty covid-19-tautiin. Epäilyttävien reseptien kohdalla ohjeena oli soittaa takaisin lääkkeen määränneelle lääkärille tai tarvittaessa hänen esimiehelleen.

STM määräsi myös, että apteekit saavat myydä kerralla korkeintaan kolmen kuukauden käyttöä vastaavan annoksen reseptilääkettä ja suurimman pakkauksen mukaisen annoksen itsehoitolääkettä. Tämän tyyppisiä rajoitusmahdollisuuksia hallitus esittää nyt lisättäväksi lääkelakiin.

Ohjauskeinot halutaan normaaliin lainsäädäntöön siltä varalta, että niitä vielä kesän ja syksyn aikana vielä tarvitaan, sanoo johtaja Heidi Tahvanainen STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastosta.

Viranomaiset huolestuivat hamstrauksen alettua ennen kaikkea lääkehuollosta ja lääkkeiden riittävyydestä niille potilaille, jotka tarvitsevat niitä sairautensa hoitoon.

Maaliskuun aikana apteekeista ostettiin tavanomaista enemmän lähes kaikkia lääkkeitä.

”Viikko 12 oli pahin eskaloituminen. Sitä kutsutaan nyt lääkehamstrausviikoksi”, Fimean johtaja Nystedt sanoo.

Yhteensä Kelan korvaamia lääkkeitä hankittiin silloin 36 prosenttia edellisvuotista enemmän. Jotkut ostivat reseptilääkkeitä enemmän kuin Kela korvaa.

”Jopa puolentoista vuoden tarpeisiin”, Nystedt kertoo.

Paljon käytetyistä reseptilääkkeistä eniten kasvoi astma- ja allergialääkkeiden sekä veri- ja aineenvaihduntasairauksiin tarkoitettujen lääkkeiden myynti.

Hyllyt tyhjenivät myös ilman reseptiä myytävistä suosituista kipulääkkeistä ibuprofeiinista ja parasetamolista.

”Ehkä onni oli, että valmiuslaki tuli lääkehamstrausviikolla voimaan ja sen nojalla pystyttiin tekemään päätöksiä, jotka auttoivat tilanteen normalisoimiseen”, Nystedt sanoo.

Lääkkeiden myynti kääntyi laskuun heti seuraavalla viikolla ja palasi normaalille tasolle huhtikuun alussa. Sen jälkeen kysyntä on ollut välillä normaalin allekin.

Kelan tutkimuspäällikön Leena Saastamoisen mukaan Kelan kumulatiiviset tilastot kertovat, että lääkkeitä on kevään aikana kaikkiaan toimitettu normaalitarvetta enemmän. Luultavasti niitä on siis käyttäjillä yhä jäljellä, eikä apteekista saa nyt lisää, jos edellinen annos on haettu liian äskettäin.

Lue lisää: Moni mökkiläinen pettyy, kun reseptilääke jää kotiin eikä apteekki auta

Saastamoinen arvioi, että myös hydroksiklorokiinin kohdalla suuri osa piikistä selittyy sillä, että reumapotilaat hankkivat lääkettä varastoon, jotta eivät jäisi koronaepidemian aikana ilman. Tämä huoli olisi voinut olla perusteltu.

Sandler sanoo, että Suomessa on varattuna hydroksiklorokiinia reumaatikkojen keskimääräisen tarpeen mukaan.

”Jos sitä yhtäkkiä haetaan varmuuden vuoksi koteihin siltä varalta että se tehoaisi koronaan, niin varastot ehtyvät eivätkä reumaatikot eivät saa peruslääkettään.”

Vaikka lääkkeiden määräämistä ei viranomaispäätöksin rajoitettu, myös hydroksiklorokiinin poikkeava kysyntä tyrehtyi.

Nystedtin mukaan huhtikuun puolivälissä apteekkeihin ei enää tullut epätavallisia hydroksiklorokiinireseptejä.

Vaikutusta saattoi olla sillä, että STM, Fimea ja Valvira lähettivät lääkäreille muistutuksia siitä, että lääkkeen määräämisen tulee olla lääketieteellisesti perusteltua ja välttämätöntä.

Valviran tiedotteessa myös muistutettiin, että Valvira ja aluehallintovirastot valvovat lääkäreitä ja että apteekit voivat epäasianmukaista lääkkeen määräämistä epäillessään ottaa yhteyttä lääkkeen määrääjään tai tarvittaessa hänen työnantajaansa ja Valviraan.

Valviran mukaan ilmoituksia ei ole heillä tullut vireille.

Lääkkeet|Trump mainosti hydroksiklorokiinin olevan ihmelääke – nyt sen kysyntä näkyy myös Suomen apteekeissa, vaikka tehosta korona­virukseen ei ole takeita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede