Rokotteen kehitystä uhkaa nyt yllättävä seikka: Epidemia on ehkä hidastunut jo liikaa - Tiede | HS.fi
Tiede|HS-analyysi

Rokotteen kehitystä uhkaa nyt yllättävä seikka: Epidemia on ehkä hidastunut jo liikaa

Kenties testit on vietävä maihin, joissa epidemia yhä kasvaa.

WHO:n mukaan koronatautia vastaan kehitetään rokotetta 125 hankkeessa ympäri maailman.

Julkaistu: 2.6. 2:00, Päivitetty 2.6. 6:18

Koronarokote ei ole ainakaan yrittämisestä kiinni.

Paraikaa yliopistojen ja yritysten tutkijat ympäri maailman kehittävät rokotetta uutta koronatautia vastaan 125 hankkeessa, käy ilmi Maailman terveysjärjestön WHO:n päivittyvästä seurannasta.

Eikä terveysjärjestö ole edes kirjannut kaikkia ponnistuksia. Suomen tiettävästi kolmesta koronarokotehankkeesta järjestön listalla on vain yksi.

HS on aiemmin kertonut kahdesta hankkeesta, joista toista tekevät Tampereen yliopiston tutkijat ja toinen on Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyötä. Myös suomalais-brittiläinen Valo Therapeutics on ilmoittanut tekevänsä koronarokotetta, joka pohjautuu Helsingin yliopiston farmakologian professorin Vincenzo Cerullon löydöksiin.

Maailmalla kymmenen rokoteaihiota on harpannut poikkeuksellisen nopeaa vauhtia kliinisiin kokeisiin. Tyypillisesti rokotetta testataan ensin pienellä joukolla ihmisiä ja lopulta tuhansilla tai kymmenillätuhansilla.

Thaimaassa koronavirusrokotetta on testattu hiirillä ja apinoilla.

Pandemia on luonut kovan paineen kiihdyttää testaamista. Nopeimmin edennyt Oxfordin yliopiston ryhmä valmistelee kesäksi yhdistettyjä kakkos- ja kolmosvaiheen kokeita kymmenillä tuhansilla ihmisillä Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Rokote ei ole myöskään rahasta kiinni.

Kehnosta epidemiajohtamisesta arvostellun presidentti Donald Trumpin hallinto Yhdysvalloissa ilmoitti sijoittavansa 1,2 miljardia dollaria Warp Speed -ohjelman yhteen rokotehankkeeseen.

Nimensä mukaisesti hanke lupaa covid-19-rokotteen valmistumista ”poimuajon” (warp speed) nopeudella. Tieteissarja Strar Trekistä tuttu termi tarkoittaa matkustamista valoakin nopeammin eräänlaisia avaruuden rakenteen oikoteitä käyttäen.

Mikä sitten vastaisi poimuajonopeutta rokotteiden kehittämisessä? Se näyttää olevan puolisen vuotta.

Hanke tähtää siihen, että lääkejätti Astra Zeneca valmistaisi Oxfordin rokotetta yhdysvaltalaisten käyttöön 300 miljoonaa annosta ensi vuoden tammikuuhun mennessä. Ensimmäiset saisivat suunnitelmien mukaan rokotteen jo lokakuussa.

Toinen Oxfordin yliopiston rokotehankkeen johtajista Sarah Gilbert ehti huhtikuussa esittää arvion, että heidän rokotteensa olisi 80 prosentin todennäköisyydellä valmis jo syyskuussa. Se oli useita kuukausia aikaisemmin kuin asiantuntijoiden vallitseva käsitys, jonka mukaan koronarokote voisi olla valmis vuoden tai puolentoista kuluttua.

Esimerkiksi Amsterdamissa Hollannissa kehitetään rokotetta covid-19-tautia vastaan.

Myös Britannian hallitus on ilmoittanut, että se aikoo rokottaa syyskuussa 30 miljoonaa ihmistä, jos huippuyliopiston rokote osoittautuu tehokkaaksi.

Eläinkokeet lupaavat hyvää brittihankkeelle. Kun tutkijat rokottivat reesusapinoita ja altistivat ne viruksille, eläimet eivät sairastuneet keuhkokuumeeseen annoksista, jotka olivat sairastuttaneet lajitovereita ilman rokotetta.

Samanlaisia tuloksia on saatu Kiinassa. Apinoita ovat sikäläisissä kokeissa suojanneet sekä tavalliseen toimintakyvyttömään virukseen perustuva rokote että niin sanotut dna-rokotteet.

Lupaavista löydöksistä on kertonut myös biotekniikkayhtiö Moderna, joka kehittää Yhdysvaltain allergia- ja tartuntatautitutkimuskeskuksen Niadin kanssa niin sanottua rna-rokotetta.

Idea on ujuttaa keinotekoisen kuljettimen avulla pätkä rna-perimäainesta ihmisen soluihin, jolloin ne alkavat tuottaa viruksen pinnan piikkiproteiinia. Sitten ihmisen immuunipuolustus alkaa kehittää proteiinille vasta-aineita. Näiden toivotaan torjuvan itse virusta, jos ihminen sen joskus saa sisäänsä.

Monet rokotekehittäjät tähtäävät juuri viruksen pinnasta sojottavassa piikissä olevaan s-proteiiniin. Se on kuin avain, jolla virus tunkeutuu soluihin, ja infektiosta syntyneet vasta-aineet estävät sen toimintaa. Tätä mekanismia rokotekehittäjät yrittävät jäljitellä.

Moderna kertoi jokin aika sitten, että yhtiön rokote oli koehenkilöissä tuottanut samanlaisia, viruksen tarttumista estäviä vasta-aineita kuin itse koronataudin sairastaminenkin tuottaa. Sijoittajatkin innostuivat, ja yhtiö arvo ampaisi oitis 29 miljardiin dollariin.

Koronan torjuntatoiveita ja osakkeita nostaneet tulokset kuitenkin saatiin vain kahdeksalta henkilöltä. Miten oli käynyt 37 muulle koehenkilöille, sitä yhtiö ei kertonut. Twitterissä virustutkijat olivat tyytyväisiä alustaviin tuloksiin, mutta kaipasivat pelkän mediatiedotteen lisäksi löydösten avointa julkaisemista, kuten tieteellinen tapa kuuluu.

”Ainakin on rohkaisevaa, että olemme nähneet immuunivasteen tälle rna-rokotteelle, jota emme ole nähneet muilla rna-rokotteilla muita taudinaiheuttajia kohtaan. Emme tiedä, riittääkö se”, kommentoi Johns Hopkins -yliopiston rokotetutkija Anna Durbin lääketieteeseen keskittyvälle Stat-lehdelle.

Britanniassa ainakin Oxfordin yliopiston ja Imperial Collegen tutkijat kehittävät kumpikin rokotetta covid-19-tautia vastaan. Kuva on otettu Imperial Collegen rokotelaboratoriosta Lontoossa.

Avoimemmin toimivat Pekingin yliopiston ja CanSino Biologics -yhtiön tutkijat. He kertoivat arvostetussa lääketieteen lehdessä The Lancetissa ensimmäisen vaiheen ihmiskokeesta, johon osallistui yli sata ihmistä. Rokote tuotti sekä vasta-aineita että immuunipuolustukselle tärkeitä T-soluja.

Tulos ennakoi hyvää myös Oxfordin rokotteelle, sillä kumpikin perustuu samaan tekniikkaan.

Molemmat ryhmät ovat istuttaneet pätkän viruksen omaa perimää toiseen, vaarattomaan virukseen, joka kuljettaa perimän palasen ihmisen soluihin. Samoin kuin Modernan rokotteessa tarkoitus on saada ihmisen omat solut tekemään immuunivasteen herättävää piikkiproteiinia.

Alustavista rohkaisevista tuloksista huolimatta kehitystyö voi tyssätä yllättävään tosiseikkaan. Epidemia saattaa nimittäin hiipua niin hiljaiseksi, että ihmiskokeilla on vaikea tutkia rokotteen tehoa.

Kolmannen ja viimeisen vaiheen ihmiskokeissa uusi koronavirusrokote annetaan tuhansille ihmisille ja toinen vastaavan suuruinen joukko saa lumerokotteen. Sitten ihmiset jatkavat normaalia elämäänsä, ja odotetaan, tuleeko tartuntoja.

Jos lumeryhmäläiset saavat seuranta-ajan kuluessa tietyn määrän enemmän tartuntoja kuin koronarokotteen saaneet, se todistaa rokotteen tehon puolesta. Tuota todistusta voidaan kuitenkin joutua odottamaan pitkään, jos epidemia hiljenee eikä virus liiku. Eroja rokote- ja lumeryhmän välillä ei saada näkyviin.

”Me olemme maan ainoita ihmisiä, jotka haluavat uusien tartuntojen pysyvän ylhäällä vielä joitakin viikkoja, jotta voimme testata rokotettamme”, kommentoi Oxfordin hankkeen toinen johtaja, professori Adrian Hill The New York Times -sanomalehdelle.

Hill on arvioinut, että tällä hetkellä hiipuvan epidemian oloissa heidän rokotteensa onnistumismahdollisuudet ovat kutistuneet puoleen aiemmasta. Oxfordin ryhmän odotukset näyttävät siis pudonneen kollega Gilbertin huhtikuisesta ennusteesta.

Jos Yhdysvalloissa ja Britanniassa epidemia tasaantuu, testaaminen pitäisi tehdä maissa, joissa asiat ovat vielä niin onnettomasti, että virus yhä etenee ja epidemia kasvaa.

”Jäljelle jää Brasilia ja ehkä Intia ja Venäjä”, Hill totesi hiljattain Science-tiedelehden artikkelissa.

Jotkut asiantuntijat ovat esittäneet, että vaihe kolmen kokeet voisi korvata altistuskokeilla, joissa rokotteen saaneita koehenkilöitä yritettäisiin tahallaan tartuttaa. Rokote osoittaisi tehonsa, jos koehenkilöt välttyisivät tartunnalta tai saisivat sen lievempänä.

Idea on toistaiseksi jäänyt ehdotuksen asteelle, vaikka vapaaehtoisia koehenkilöitä on ilmoittautunut jo yli 26 000 kokeiden puolesta kampanjoiva 1 Day Sooner -järjestön verkkosivulla.

Koronarokotteen pitää myös selvitä turvallisuustesteistä, ennen kuin sen voi ottaa käyttöön.

Modernan rokote näyttää jo kohdanneen yhden vastoinkäymisen. Ensimmäisen vaiheen kokeeseen osallistunut mies on kertonut Stat-lehden haastattelussa saaneensa vakavanoloista sivuvaikutuksista.

Seattlessa asuvalle 29-vuotiaalle miehelle nousi rokotteen saatuaan kova kuume. Hoitoa saatuaan hän vielä pyörtyi kotonaan, mutta toipui päivässä.

Hän ei ollut aiemmin puhunut oireistaan, koska arveli kokemuksensa voivan pelottaa ihmisiä.

”Toivottavasti se ei lietso mitään yleistä vastustusta rokotteita yleensä tai edes tätä rokotetta kohtaan”, hän sanoo.

Mies ilmeisesti kuului koeryhmään, joka sai rokotetta isoimman annoksen. Kaksi muutakin suurimman annoksen saanutta koehenkilöä sai niin sanottuja kolmannen asteen haittoja, jotka ovat vakavia mutteivät henkeä uhkaavia.

Jotkut tutkijat ovat varoittaneet myös riskistä, että rokote voisi voimistaa tautia sen sijaan, että torjuisi sitä. Tällaisen niin sanotun ade-reaktion mahdollisuutta The Scientist -lehden haastattelema rokotetutkija tosin piti lähinnä teoreettisena.

Jos lopulta kaikki menee niin hyvin, että löytyy turvallinen, suojaa antava rokote, se saattaa sittenkin olla käytössä vasta korkeintaan vuoden päästä.

Näin ainakin arvioi rokotteita Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkoseminaarissa lääkevalvontaviranomaisen Fimean johtaja Esa Heinonen. Hän ei pitänyt realistisena, että jollakin rokotteella olisi myyntilupa jo syyskuussa, niin kuin Britanniassa on uumoiltu.

”Britannia varsinkin brexit-hengessä voi miettiä, ovatko tulokset sellaisia, että he tietyllä riskillä rupeavat rokottamaan väestöään. Silloin puhutaan rokottamisesta rokoteaihiolla, joka ei ole mennyt myyntilupa-arvion läpi”, Heinonen sanoi.

Se ei olisi ennen kuulumatonta. Ebolarokotteelle tällainen erikoislupa myönnettiin, muistutti THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek seminaarissa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede