Korona­epidemia lähes puolitti antibioottien menekin Suomessa - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääkkeet

Korona­epidemia lähes puolitti antibioottien menekin Suomessa

Koronakevät on voinut hidastaa superbakteerien leviämistä Suomessa monellakin tavalla.

Potilas ottaa amoksisilliinia, jonka ostot apteekista ovat vähentyneet neljäsosaan.

Julkaistu: 1.6. 20:25, Päivitetty 1.6. 21:17

Koronaepidemia on lähes puolittanut antibioottien käytön Suomessa loppukeväällä. Seitsemän viime viikon ajan menekki apteekeissa on ollut nelisenkymmentä prosenttia viimevuotista alemmalla tasolla.

Kun epidemia alkoi Suomessa maaliskuun alussa, melkein kaikkien muiden lääkkeiden myynti lähti nousuun. Ihmiset ostivat lääkkeitä myös varmuuden vuoksi ja varastoon.

Lue lisää: Trumpin hehkuttamaa hydroksiklorokiinia hamstrattiin Suomessakin, lääkärit määräsivät sitä myös itselleen ja omaisilleen

Antibioottien myynti lähti kuitenkin jyrkkään laskuun. Tämä selviää Kansaneläkelaitoksen Kelan tilastoista ja avoimesta sovelluksesta, jolla voi seurata lääkkeiden kulutusta viikoittain.

”Se on ehdottomasti hyvä uutinen”, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.

Maailmalla pandemia on myös lisännyt antibioottien kulutusta, sillä sairaaloissa koronapotilaita hoidetaan antibiooteilla viruksen oheen iskevän bakteerikeuhkokuumeen varalta.

Saastamoinen ja THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava ovat yhtä mieltä siitä, mikä voi selittää myynnin laskun apteekeissa.

Ihmiset ovat välttäneet kontakteja ja pesseet käsiä koronavirustartunnan välttämiseksi ja välttäneet samalla muutkin tarttuvat hengitystieinfektiot. Ne ovat yleinen syy antibioottilääkityksen määräämiseen.

Toiseksi lääkäriin ei ole hakeuduttu yhtä helposti kuin yleensä. Antibiootteja ei saa ilman lääkärikäyntiä ja reseptiä.

Terveysasemalle menoa on voitu arastella tartunnan pelossa. Epidemian alussa ohjeena oli pysyä kotona hengitystieoireiden kanssa, vaikka olisi epäillyt koronatartuntaa.

Antibioottien käyttöä on Suomessa ja muualla maailmassa on pyritty vähentämään antibioottiresistenssin torjumiseksi. Kun antibiootteja syödään runsaasti, yleistyvät sellaiset bakteerikannat, jotka pystyvät vastustamaan niitä. Tällaisia kantoja sanotaan resistenteiksi. Joskus niitä nimitetään myös superbakteereiksi.

Jos bakteerien vastustuskyky antibiooteille yleistyy, lääkkeet eivät enää tehoa ja ihmiset voivat kuolla tavanomaisiin bakteerien aiheuttamiin tauteihin.

Myös syöpähoidot, elinsiirrot ja leikkaukset muuttuvat vaarallisiksi, jos antibiooteilla ei enää pystytä ehkäisemään infektioita.

Nykyisin Euroopassa kuolee noin 33 000 ihmistä vuodessa resistentin bakteerin aiheuttamaan sairauteen.

Jalavan mukaan noin vuoden päästä tiedetään, onko vähennyksellä ollut vaikutusta tilastoissa näkyvään resistenssitilanteeseen.

Suurta parannusta ei välttämättä tule näkyviin, sillä resistenssiongelma keskittyy Suomessa sairaaloihin ja pitkäaikaishoitolaitoksiin. Jalavan tietojen mukaan mrsa-sairaalabakteerien aiheuttamat infektiot eivät ole tänä vuonna vähentyneet.

Kelan tilastoissa näkyvät vain avohoidossa käytetyt lääkkeet. Eniten ovat koronakevään aikana vähentyneet amoksisilliini-antibiootin ostot, 73 prosenttia. Amoksisilliinia käytetään paljon ylähengitysteiden infektioihin ja amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmiä lasten välikorvan tulehdukseen.

Kelan tilastojen pohjalta pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsille kirjoitetut antibioottimääräykset vähenivät vuodesta 2008 vuoteen 2016 melkein puoleen. Eniten antibiootteja määrättiin 1–2-vuotiaille lapsille.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastojen mukaan antibioottien kokonaiskäyttö on vähentynyt koko 2010-luvun ajan.

Pohjoismaissa antibiootteja käytetään myös tuotantoeläinten kasvatuksessa vähemmän kuin useissa muissa maissa. Niinpä Pohjolassa resistenssiä on toistaiseksi vähän verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan.

Vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymiseen vaikuttaa myös merkittävästi tartuntojen ehkäisy.

”Jos sairaalassa resistentit kannat eivät pääse tarttumaan uusiin potilaisiin, niin ketjut katkeavat”, Jalava sanoo. Hän muistuttaa, että WHO:n mukaan käsihygienia on yksi tehokkaimmista keinoista tässäkin.

Korona-aikana myös matkustusrajoitukset ovat voineet vaikuttaa siihen, kuinka paljon resistenttejä bakteereita meillä on keskuudessamme. Niitä tulee mukana ulkomailta etenkin, jos pahalla resistenssialueella on syönyt antibioottikuurin.

Lue lisää: Satatuhatta suomalaista matkailijaa tuo joka vuosi tuliaisina superbakteerin – Ihmiskunta voi pian joutua elämään ilman antibioottien turvaa

Rokotusten rooli resistenssin torjumisessa on suuri. Rokotusohjelmaan otettu pneumokokkirokote hävitti Jalavan mukaan resistentit pneumokokkikannat.

Lapsilla pneumokokki aiheuttaa erityisesti ylähengitysteiden infektioita ja korvatulehduksia. Se voi aiheuttaa myös vakavia aivokalvontulehduksia, verenmyrkytyksiä ja keuhkokuumeita, erityisesti ikäihmisillä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede