Teknologian tutkimuskeskus VTT tiedotti keskiviikkona saaneensa 20,7 miljoonan euron rahoituksen Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen hankintaan.
Hankinnalla on tarkoitus mahdollistaa aivan uuden teollisuudenalan syntyminen suomeen, kertoo tiedotteessa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).
Hankittava kvanttitietokone on tulossa sekä yritysten että korkeakoulujen käyttöön. Tiedotteen mukaan hankkeen suunnittelussa on ollut vahvasti mukana Aalto-yliopisto.
Kvanttitietokone tarjoaa käyttäjilleen valtavan suurteholaskentakapasiteetin, jota käytetään esimerkiksi säätilojen ennustamiseen, kvanttimaailman ilmiöiden tutkimiseen, geenitutkimukseen ja moneen muuhun valtavasti laskentatehoa vaativiin toimituksiin.
Laskentatehoa tarvitaan erityisesti tekoälyprojekteissa, jossa puuttuva laskentateho on usein pullonkaulana.
Suurlaskentatehoprojekteja on Suomessa ollut jo ennestään, sillä tämän vuoden lopulla, kiitos EU:n, Kajaanissa alkaa raksuttaa toden teolla supertietokone LUMI. Sen on noin kymmenen kertaa tehokkaampi kuin Euroopan edellinen tehokkain tietokone.
Miten kvanttitietokone, jota nyt ollaan hankkimassa, erottuu perinteisestä supertietokoneesta?
Kvanttitietokone hyödyntää, kuten nimestä voi päätellä, kvanttimekaanisia ilmiöitä. Kvanttimekaniikassa tai -fysiikassa tutkitaan ja kuvaillaan luonnonilmiöitä atomitasolla ja sitä pienemmissä kokoluokissa.
Kvanttimekaniikan erikoisiin piirteihin kuuluu esimerkiksi superpositio, jossa asiat voivat olla useassa tilassa yhtä aikaa ja kvanttilomittuminen, jossa kaksi hiukkasta ovat yhteydessä toisiinsa niin, että toiseen vaikuttaminen vaikuttaa myös toiseen, vaikka hiukkasilla olisi pitkäkin välimatka.
Näitä kahta ilmiötä hyödynnetään kvanttitietokoneiden paljolti perinteisistä tietokoneista poikkeavassa toiminnassa.
Kvanttitietokoneiden ja niiden sovellusten kehittely maailmalla on ollut kilpajuoksua miljardien eurojen panostuksilla.
Siinä missä Suomen budjetista irtoaa nyt 20,7 miljoonaa kvanttitietokoneen hankintaan, Yhdysvaltain koronalisäbudjetissa on miltei puolen miljardin dollarin massiivinen investointi kvanttitietokoneisiin ja niistä johdettaviin sovelluksiin.
Yhdysvaltoja huolestuttavat Kiinan massiiviset harppaukset alalla. Kiina oli neljä vuotta sitten ensimmäinen taho, joka laukaisi kvanttitiedesatelliitin. Sata miljoonaa dollaria maksaneella satelliitilla on tarkoitus testailla kvanttiviestintää.
Vuonna 2017 Kiina yhdisti Pekingin ja Shanghain 2 000 kilometriä pitkällä kvanttitietoverkolla, jota ainakin mainostetaan mahdottomana hakkeroitavana.
Kiinan ylimmässä valtiojohdossa pidetään kvanttiherruuden saavuttamista kriittisenä, joka voi vetää suurvaltojen voimasuhteet aivan uusiksi.
Kvanttiherruus mahdollistaa paitsi täysin turvalliset viestiyhteydet, myös tekee vastustajien salausten murtamisesta helppoa.
Suurvaltojen lisäksi hallitseva asema on myös suuryritysten asialistalla. Google julisti viime vuoden loppupuolella saavuttaneensa kvanttiherruuden Sycamore-koneellaan, joka suoritti kahdessasadassa sekunnissa laskusuorituksen, jota perinteinen supertietokone olisi jurnuttanut 10 000 vuotta.
Kvanttitietokoneiden koon perusyksikkö on kubitti, eli tietokonemaailmasta tutun bitin kvanttiversio.
Googlen kvanttiherruuden lippulaivassa Sycamoressa näitä kubitteja on 54 kappaletta. Suomeen hankittavan kvanttitietokoneen tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2024 mennessä 50 kubittia, joten kauaksi emme jää. Tosin, neljään vuoteen mahtuu todennäköisesti monta teholoikkaa alalla.
