Neanderilaiselta saatu geenimuoto lisää nykyeurooppalaisten naisten hedelmällisyyttä - Tiede | HS.fi
Tiede|Geenitutkimus

Neanderilaiselta saatu geenimuoto lisää nykyeurooppalaisten naisten hedelmällisyyttä

Joka kolmas eurooppalainen nainen kantaa geenimuotoa, joka estää keskenmenoja, paljastui brittiläisen biopankin isosta aineistosta.

Neandertalinihmiseltä saadut geenit ovat voineet auttaa nykyihmistä selviytymään useista sairauksista ja vaivoista evoluution aikana.

Julkaistu: 4.6. 20:45

Joka kolmas eurooppalainen on saanut perimäänsä neandertalinihmiseltä geenimuunnoksen, joka lisää hedelmällisyyttä. Se vähentää verenvuotoja raskauden alkuvaiheissa ja estää keskenmenoja.

Löytö on yksi näyttö siitä, että nykyihminen eli Homo sapiens hyötyi siitä, että harjoitti kivikaudella seksiä muiden ihmislajien kanssa.

Tutkimuksen tästä julkaisi tiedelehti Molecular Biology and Evolution.

Ilmiötä tutkivat Max Planckin evoluutioantropologian instituutti Saksassa ja Karoliininen sairaala Ruotsissa.

”Kyseinen progesteronin reseptori on esimerkki siitä, kuinka suotuisat geneettiset muunnokset vaikuttavat nykyajan ihmisissä”, sanoo Hugo Zeberg. Hän on tutkijana sekä Karoliinisessa sairaalassa että Max Planck -instituutin neurotieteen laitoksella.

Progesteroni on hormoni, jolla on iso rooli naisen kuukautiskierrossa ja raskauden aikana. Zeberg tutki geenimuunnosta Janet Kelson ja Svante Pääbon kanssa.

Tiedot tutkimukseen koottiin brittiläisistä biopankeista. Aineistossa oli 244 000 naisten geenitietoja.

Iso otos paljasti, että melkein joka kolmas eurooppalainen nainen on perinyt progesteronireseptorin.

Naisista noin 29 prosentilla oli yksi kopio neandertalilaiselta ja kolmella prosentilla kaksi kappaletta.

Geenin molekyylien analyysi paljasti, että nämä naiset tuottavat enemmän progesteronireseptoreita soluissaan.

Se johtaa usein lisääntyneeseen progesteronin herkkyyteen. Se suojaa varhaisilta keskenmenoilta ja verenvuodoilta, kertoo Science Daily.

Geneettiset selvitykset viittaavat vahvasti siihen, että anatomialtaan nykyajan ihmiset risteytyivät neandertalilaisten kanssa useaan otteeseen ihmisen esihistorian aikana.

Sitä jäi merkkejä nykyihmisen perimään. Muiden kuin syntyperäisten afrikkalaisten soluissa on noin 1–2 prosenttia neandertalilaisten dna:ta.

Jo noin kymmenen vuotta on etsitty, mikä osa neandertalilaisen dna:sta saattaisi hyödyttää nykyihmistä.

Geenit ovat voineet auttaa esimerkiksi Homo sapiensia selviytymään niistä Euraasiassa esiintyneistä sairauksista, joita he eivät kohdanneet evoluution aikana esimerkiksi Afrikassa, kertoo New Scientist.

Jotkin neandertalilaisten dna:n osat ovat myös haitallisia nykyihmisille. Tutkija Jingjing Li Stanfordin yliopistosta kollegoineen löysi vuonna 2018 PGR-geenistä geenin muodon eli alleelin, joka lisää ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuutta.

Löytö hämmensi Zebergia. Haitallisten muotojen kun pitäisi ajan myötä kadota geenipoolista evoluutiossa, koska ne ovat kantajilleen epäedullisia.

Kuitenkin joissain nykyajan populaatioissa jopa noin 20 prosenttia ihmisistä kantoi yhä tuota PGR-geenin muotoa, löysi Zeberg ryhmänsä kanssa biopankkien aineistosta.

Geenivariantti oli todennäköisesti myös hyödyllinen, koska se vähensi verenvuotoja raskauden alkuvaiheissa ja ehkäisi keskenmenoja.

Silti Lin löytö on myös totta. Neandertalilaiselta saatu alleeli liittyy myös suurempaan mahdollisuuteen syntyä ennenaikaisesti. Zebergin tutkimus tuo kuitenkin tuon havainnon uuteen valoon.

Ehkä jotkin näistä ennenaikaisista synnytyksistä olisivat johtaneet keskenmenoihin, jos naisella ei olisi tuota neandertalilaiselta saatua alleelia. Se siis pelastaisi raskauksia, jotka muuten menetettäisiin varhain.

Li sanoo Zebergin tutkimuksesta, että on hyvä, että nyt on todettu geenin variantin muitakin vaikutuksia. Hän kuitenkin varoittaa siitä, että yksi tietty geenimuoto määritellään joko positiiviseksi tai negatiiviseksi.

Sama tutkijoiden löytämä neandertalilaisen alleeli liittyy myös munasarjasyöpään, sanoo Li.

Surivatko neandertalinihmiset kuolleitaan? Irakista löytyi viitteitä muinaisten serkkujemme koskettavista hautausrituaaleista

Taiteellisesti kyvyttömänä pidetty neandertalinihminen piirsi kätensä seinään jo 64000 vuotta sitten – luolamaalausten ajoitus mullistaa käsityksiä muinaisista serkuistamme

Neandertalin uloste paljasti: Luolaihmiset söivät myös kasviksia

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede