Kiista kasvomaskien hyödyistä jatkuu: Arvostetun Lancet-tiedelehden julkaisema katsaus päätyi vastakkaiseen tulokseen kuin suomalaisraportti - Tiede | HS.fi
Tiede|Tutkimukset

Kiista kasvomaskien hyödyistä jatkuu: Arvostetun Lancet-tiedelehden julkaisema katsaus päätyi vastakkaiseen tulokseen kuin suomalaisraportti

Mitä ajatella kahdesta vastakkaisesta näkemyksestä, joista toisen mukaan maskeista on parhaimmillaankin vain vähän hyötyä ja toisen, että itse tehty on parempi kuin ei lainkaan maskia?

Jalankulkija käytti toukokuussa kasvomaskia Helsingin Mannerheimintiellä.

Julkaistu: 5.6. 2:00, Päivitetty 5.6. 6:21

Suomen hallitus päätyi siihen, ettei suosittele yleistä maskien käyttöä koronavirustartuntojen hillitsemiseksi. Päätöstä tuki tuore sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuskatsaus, jonka teki Summaryx-yrityksen lääketieteen emeritaprofessori Marjukka Mäkelä työryhmineen.

Ryhmän johtopäätös maskien hyödyistä oli selkeän kielteinen: ”Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon.”

Kuitenkin äskettäin arvostettu lääketieteen alan tiedelehti The Lancet julkaisi päinvastaiseen tulokseen tulleen tieteellisen katsauksen eli meta-analyysin. Tutkijat olivat siinä selvittäneet Maailman terveysjärjestön WHO:n tilauksesta, miten turvavälit, kasvomaskit ja silmäsuojukset tutkimusten valossa estävät koronavirustartuntoja.

Ryhmä arvioi näiden suojatoimien vaikutusta tutkimuksista, jotka oli tehty nyt maailmaa kiertävästä uudesta koronaviruksesta ja sen sukulaisista sarsista ja mersistä.

Heidän päätelmänsä tutkimuksista oli, että maskin käyttö suojaa sekä terveydenhuollon työntekijöitä että suurta yleisöä ”näiltä koronaviruksilta”.

Tutkijat arvioivat, että tartuntoja on syntynyt selvästi vähemmän, kun on käytetty kertakäyttöisiä kirurgisia maskeja, 12–16-kerroksisia kankaisia suojuksia sekä ammattikäyttöön tarkoitettuja puolinaamareita, joiden luokitus Yhdysvalloissa on N95 ja Euroopassa FFP2.

Näiden maskien käyttö yhdistyi siihen, että tartunnat vähenivät 17,4 prosentista 3,1 prosenttiin. Suojaus oli parempi terveydenhuollon yhteydessä kuin muualla.

The Lancet -lehden podcasthaastattelussa tutkijat kertovat, että on olemassa selkeä paremmuusjärjestys suojaavuudessa. Heikoimman suojan saa yksikerroksisesta kankaisesta tai paperisesta suojuksesta, mutta kerrosten lisääminen parantaa tilannetta. Kun kerroksia on 12–16, suojaustaso vastaa kertakäyttöistä kirurgista maskia.

Kaikkein parhaan suojaan antavat ammattikäyttöön tarkoitetut puolinaamarit.

Silti vähäisemmästäkin suojauksesta on apua, arvioi yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Holger Schünemann McMaster-yliopistosta.

”Jos pidät maskia, se suojaa sinua tartunnalta. Itse tehty on selvästi parempi kuin se, ettei käytä ollenkaan maskia”, Schünemann sanoo.

Mitä siis ajatella kahdesta vastakkaisesta näkemyksestä, joista toisen mukaan maskeista on parhaimmillaankin vain vähän hyötyä ja toisen, että itse tehty on parempi kuin ei lainkaan maskia?

Tutkimuskatsaukset on tehty eri aineistoista.

Mäkelä ja kumppanit kelpuuttivat katsaukseensa satunnaistettuja tutkimuksia sekä useita tutkimuksia yhdistäviä järjestelmällisiä katsauksia tai meta-analyysejä maskien vaikutuksesta eri hengitystietartuntojen leviämiseen.

Yksi mukana olleista meta-analyyseistä on niinkin tuore kuin toukokuulta. Siinä tutkijat päätyivät tulokseen, että maskista olisi hyötyä sekä terveydenhuollossa että tavallisille ihmisille.

Tämä tulos jäi kuitenkin Mäkelän ryhmän yhteenvedossa vähemmistöön.

Urheilutermein sanottuna satunnaiskokeissa tulos oli 4–1 tutkimuksille, joissa ei havaittu hyötyä maskeista.

Satunnaistettuja vertailututkimuksia pidetään kaikkein luotettavimpina. Niissä arvotaan tutkittavat ihmiset satunnaisesti eri ryhmiin, joista toiset käyttävät maskia ja toiset eivät. Sitten verrataan, kummat ovat saaneet enemmän tartuntoja.

Arvonta estää sen, että vertailtaviin ryhmiin valikoituisi erilaisia ihmisiä, joiden erot voisivat vääristää tutkimustulosta.

WHO:n tilauksesta maskeja arvioineet tutkijat totesivat, että heidän tutkimuksensa edustaa parasta tietoa tällä hetkellä maskien tehosta mutta niistä tarvittaisiin lisäksi satunnaistettuja kokeita.

Vaikka tutkijat toteavat maskeista olevan hyötyä ja suosittelevat niiden käyttöä, he pitävät näyttöä niiden puolesta kuitenkin vähäisenä. Tämä tarkoittaa sitä, että maskien todellinen vaikutus voi huomattavasti poiketa siitä, mitä tutkijat ovat arvioineet.

”Nämä ovat entisiä työtovereitani McMasterista, ja työ on hyvin tehty katsaus”, Mäkelä kommentoi The Lancetin julkaisua.

Hän kuitenkin huomauttaa, että johtopäätökset perustuvat pääasiassa sairaalaympäristössä tehtyihin tutkimuksiin. Niistä ei voi hänen mukaansa tehdä päätelmiä maskeista yleisessä käytössä, koska terveydenhuollon henkilöstö osaa käyttää välinettä oikein, mitä ei välttämättä voi taata muista ihmisistä.

Tavallisia arkiympäristöjä edustavat kodeissa tehdyt kolme tutkimusta Kiinassa ja Vietnamissa.

”Kaksi niistä on tehty tilanteessa, jossa perheessä on sars-potilas. On katsottu, miten perheenjäsenet ovat saaneet tartunnan. Se on ihan eri tilanne kuin se, että väestö on kauppakeskuksissa ja liikennevälineissä”, Mäkelä sanoo.

Myös aivan äskettäin BMJ Global Health -tiedelehdessä ilmestynyt, Kiinassa tehty tutkimus tarkasteli tilanteita kotiympäristöstä.

Siinä jäljitettiin viruksen leviämistä 124 pekingiläisessä perheessä ja huomattiin, että tartuntoja syntyi 79 prosenttia vähemmän, jos viruksen kantaja käytti maskia ennen oireiden ilmaantumista. Sairaana ollessa se ei enää merkitsevästi estänyt tartuntoja.

Kolmas Lancetin katsauksen maskitutkimuksista tarkasteli sarspotilaita ja heitä vastaavia verrokkeja. Kävi ilmi, että tartunta oli tullut useammin niille, jotka eivät käyttäneet aktiivisesti maskia kodin ulkopuolella.

Mäkelän mukaan tämä ja kotitutkimukset eivät kuitenkaan anna kovin vahvaa näyttöä sen puolesta, että julkisissa tiloissa käytettynä maskeista olisi Suomessa jotain hyötyä.

”Lisäksi nämä tutkimukset on tehty Kiinassa ja Vietnamissa, joissa väestötiheys on korkea ja maskin käyttö julkisuudessa on tavallista. Ihmiset varmaan osaavat käyttää niitä toisin kuin meillä. Nämä kontekstitekijät vaikuttavat siihen, voidaanko näitä havaintoja siirtää Suomeen.”

Raportissaan Mäkelä ja työtoverit käsittelivät kahta länsimaisessa ympäristössä Yhdysvalloissa tehtyä tutkimusta, jossa suojaimien vaikusta selvitettiin asuntolassa asuvilla opiskelijoilla. Kummassakaan maskit eivät vähentäneet hengitystieinfektiota muihin verrattuna. Maskin käyttö ilman käsihygienian parantamista saattoi jopa lisätä tartuntoja.

Mäkelä muistuttaa, että heidän katsauksensa tutkimuksissa oli ollut tuhansia ihmisiä.

”Jos maskin käytöllä olisi selvästi jotain väliä, luultavasti se olisi tullut jollain tavalla esiin.”

Maskien puolesta löytyy sellaista näyttöä, että ne mekaanisesti ehkäisevät viruksia mahdollisesti sisältävien hiukkasten leviämistä ympäristöön, jos viruksen kantaja käyttää maskia.

Esimerkiksi Hongkongin yliopiston tutkijat mittasivat hengitystieoireita potevien lasten ja aikuisten puheesta ja yskästä lähteviä pisaroita, aerosolihiukkasia ja viruksia maskien kanssa ja ilman maskia.

Maskit tosiaan vähensivät näitä hiukkas- ja viruspäästöjä. Tutkimusryhmä arvioi Nature Medicine -tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessaan, että ne voisivat estää myös covid-19-tautia aiheuttavan viruksen leviämistä oireisesta henkilöstä.

Nyttemmin on tultu siihen tulokseen, että koronavirus ei leviä vain lähikontaktissa pisaratartunnoista vaan myös pienempien, ilmassa pitkään leijuvien aerosolien mukana. Lisäksi tiedetään, että ihmiset erittävät virusta eniten oireiden kehittymisen tuntumassa ja pari päivää niitä ennen, jolloin he voivat tietämättään levittää virusta ympäristöönsä.

Näistä syistä joukko tutkijoita suositteli äskettäin Science-tiedelehden artikkelissaan maskien yleistä käyttöä. Heidän mukaansa ne auttaisivat viruksen kantajan käyttämänä pysäyttämään puheen, yskimisen tai aivastelun mukana lentäviä hiukkasia, jotka kantavat viruksia mukanaan.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti kuuluu hallituksen asettamaan tiedepaneeliin, joka puoltaa maskien käyttöä. Hän on vakuuttunut, että Sciencen ja The Lancetin julkaisemat analyysit edustavat globaalin tiedeyhteisön näkemystä asiasta.

”Ne ovat globaalisti erittäin painavia puheenvuoroja. Minusta on näyttöä niin riittävästi, että tartuntariskiä yhteiskunnassa voidaan vähentää, kun riittävän moni käyttää maskeja”, Vapalahti sanoo.

Maski on hänen mukaansa yksi suhteellisen halpa lisäkeino, jota voi käyttää muiden keinojen kanssa estämään tartuntojen leviämistä.

”Ymmärtääkseni kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kun oireeton tai esioireinen kantaja käyttää jotain suun ja nenän edessä, se estää pisaroiden ja aerosolien leviämisen. Jos riittävän moni ruuhkaisessa tilanteessa käyttää näitä, viruksen tartuntoja voidaan estää.”

Vapalahden mielestä maskeja kannattaa käyttää etenkin siinä tilanteessa, jos epidemia kasvaa.

”Niin kauan kun jossain virus kiertää ja on paljon ihmisiä samassa tilassa, tämä olisi varmaan järkevää. Se ei ole mikään järisyttävä toimenpide. Koulujen tai ravintoloiden sulkeminen ovat yhteiskunnallisilta ja taloudellisilta vaikutuksiltaan huomattavasti isompia.”

Mäkeläkin arvioisi uudelleen maskien tarvetta, jos epidemia vaikka syksyllä yltyy taas ja on mahdollisesti saatu uutta näyttöä maskien mahdollisista hyödyistä Suomea kulttuurisesti lähempänä olevissa yhteiskunnissa.

Paikoin Keski-Euroopassa maskeja onkin suositeltu yleiseen käyttöön. Esimerkiksi Saksassa on turvauduttu maskipakkoon joissain yhteyksissä.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede