Miksi lapset tykkäävät leikkiä, mutta monet aikuiset eivät? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Miksi lapset tykkäävät leikkiä, mutta monet aikuiset eivät?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, mitä on Kuun sisällä, pitävätkö linnut sateesta ja miksi aikuiset eivät enää kasva. Entä miksi kukat aukeavat hitaasti?

Leikimme, koska leikkiminen on kivaa.

Julkaistu: 12.6. 2:00, Päivitetty 12.6. 9:29

Aida Hellsten, 5

Myös suurin osa aikuisista tykkää leikkiä. Aikuisten leikit ovat vain erilaisia kuin lasten.

Tutkijat ovat määrittäneet lasten leikkejä sen mukaan, miltä ne näyttävät. On esimerkiksi esine-, peuhu-, mielikuvittelu-, rooli-, rakentelu- sekä peli- ja sääntöleikkejä. Lisäksi leikkejä on kuvattu sen mukaan, miltä ne leikkijästä tuntuvat.

Yhteistä leikeille on, että ne kumpuavat ihmisten omasta kiinnostuksesta ja vapaaehtoisuudesta sekä tuottavat mieli­hyvää ja iloa.

Voikin sanoa, että myös lukuisat aikuiset leikkivät paitsi lasten kanssa myös keskenään. He pelaavat pelejä, hoitavat puutarhaa, tekevät käsitöitä, vaeltavat luonnossa tai soittavat musiikkia.

Leikit muuttuvat ulkoisesti tyypillisesti iän ja kokemuksen lisääntymisen seurauksena, mutta ne tuovat edelleen iloa ja mielihyvää.

Leikeillä on lapsuudessa myös tärkeä tehtävä kehityksessä. Leikkiessään lapsi tutkii ja tutustuu maailmaan, toisiin ihmisiin ja itseensä.

Leikki kehittää ajattelun, kielellisyyden, yhteis­toiminnan, tunteiden ja liikunnan taitoja. Samalla se edistää mielikuvittelua ja luovuutta. Myös aikuiset kehittävät samoja ominaisuuksiaan leikkiessään.

Leikki on arvokasta myös ihan itsessään. Se vapauttaa meidät nykyhetken rajoitteista ja mahdollistaa uusia asioita. Leikki ei aina näy ulospäin, joten emme aina tiedä, minkä ikäisiä leikkijöitä ympärillämme vilisee.

Kristiina Kumpulainen

kasvatustieteen professori

Leikillisen oppimisen keskus, Helsingin yliopisto

Einmartin kraatteri Kuussa on näyttävä.

Mitä on Kuun sisällä?

Anni Tapio, 5

Emme ole porautuneet syvälle Kuun kamaraan, joten emme voi käydä katsomassa, mistä Kuu kostuu. Voimme kuitenkin päätellä asian muilla keinoin.

Kuuluotaimien keräämän aineiston pohjalta on laskettu, että sormenpään kokoinen pala Kuuta painaa keskimäärin 3,5 grammaa. Kuun keskitiheys on näin ollen noin 3,5 grammaa kuutiosenttimetriä kohden. Tämän ansiosta tiedetään, ettei Kuun sisällä ole esimerkiksi pelkkää vettä tai rautaa.

Kuun pinta-aineksen tiheys on noin 1,5 grammaa kuutiosenttimetriä kohden. Se on mitattu muun muassa astronauttien Kuuhun jättämistä kengänjäljistä ja heidän tuomistaan näytteistä. Pinnan keskitiheydestä voidaan päätellä, etteivät Kuun ainekset ole sekoittuneet tasaisesti. Sisempien osien täytyy olla raskaampia.

Kuun järistysten avulla on voitu tutkia eri kerrosten suhteita. Ne ovat auttaneet päättelemään, että Kuun rakenne ja koostumus ovat hyvin samanlaiset kuin Maan sekä muiden kiviplaneettojen eli Merkuriuksen, Venuksen ja Marsin.

Kuun ydin yli tuhannen kilometrin syvyydessä on pääosin rautaa. Se on sisältä kiinteä ja ulko-osiltaan nestemäinen.

Vaippa eli välikerros ytimen päällä koostuu silikaateista ja muista kiviaineksista, jotka ovat alhaalta osittain sulia ja ylhäältä kiinteitä. Päällimmäinen 50–65 kilometriä paksu kuori on basalttia, anortosiittia, breksiaa ja muita kivilajeja.

Mikael Granvik

astrofysiikan akatemiatutkija

Helsingin yliopisto

Kuikka levittelee siipiään sateessa.

Tykkäävätkö linnut sateesta?

Linne Alakorva, 3

Linnut, kuten kaikki muutkin eläimet, tarvitsevat vettä. Siivekkäät juovat sitä ja usein ne myös kylpevät siinä.

Pitkien kuivien kausien jälkeen lintujen vedentarve ilmenee erityisen selvästi. Ne juovat sateella syntyvistä pikkulammikoista ja pisaroista, joita on kasvien lehdillä.

Lintujen suhtautuminen sateeseen riippuukin siitä, missä ne elävät. Kuivilla alueilla vesisade on aina tervetullut. Jos asuinseudulla satelee hyvin usein, ei ole niin tärkeää, pisaroiko tänään vai ei.

Heikko sade saa linnut usein jopa innostumaan: laulu ja kaikenlainen ääntely vilkastuvat. Ne näyttäisivät jopa pitävän pienestä sateesta. Emme toki tiedä tarkkaan, miten linnut sateen kokevat.

Kaatosateella siivekkäät ja muut eläimet hakeutuvat suojaan. Kun sataa, ilma myös usein kylmenee. Senkin takia lintujen on vaikea löytää ruokaa. Niiden ravintoon kuuluvat hyönteiset piiloutuvat ja lakkaavat liikkumasta, kun viilenee.

Voimakkaalla sateella voimmekin nähdä varsinkin isojen avomaalintujen kuten varisten, hiirihaukkojen ja merikotkien kyyhöttävän paikoillaan. Ne näyttävät odottavan sateen loppua ja hetkeä, jolloin on taas hyvä lähteä etsimään syötävää.

Juha Tiainen

eläintieteen dosentti

Luonnonvarakeskus

Mikä aiheuttaa sen, etteivät aikuiset enää kasva pituutta?

Arvo Nikkari, 3

Lapset ja nuoret kasvavat pituutta, koska heidän kehonsa pitkissä luissa sijaitsevat kasvulevyjen solut eli eräänlaiset rakennuspalikat lisääntyvät.

Tämän ansiosta luut saavat lisää pituutta. Samalla kasvavat myös lihakset ja muut elimet.

Murrosiän eli nopean kasvun vaiheen jälkeen nuo rustoiset kasvulevyt luutuvat. Tämän jälkeen luut eivät enää kasva. Siksi aikuiset eivät voi kasvaa pituutta.

Se, miten pitkäksi ihminen kasvaa, johtuu ensi sijassa perintötekijöistä, mutta myös ravinnosta. Pitkien vanhempien lapset ovat keskimäärin muita pidempiä. Jos kasvuikäisenä ei saa riittävästi ravintoa, ei aikuisena saavuta kokonaan sitä pituutta, jonka perimä mahdollistaa.

Aiempina vuosisatoina ihmiset olivat keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään, kun ravintoa ei ollut riittävästi. Ihmisten keskimääräinen pituus on siis vähitellen kasvanut, muttei Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa enää noin 50 vuoteen.

Kaikilla eliöillä, kuten puilla ja kaloilla, ei ole kasvulevyjä. Nuo eliöt kasvavatkin jatkuvasti iän myötä.

Osmo Saarelma

yleislääketieteen erikoislääkäri

Duodecim

Kukka avautuu vasta valmiina.

Miksi kukat aukeavat hitaasti?

Iisa Hjerppe, 4

Kun kukka on vielä nupussa, sen sisällä kehittyvät terälehdet, heteet, emit ja muut osaset. Kukka avautuu vasta sitten, kun nämä osat ovat valmiita. Tähän voi kulua paljon aikaa.

Esimerkiksi mansikan kukka alkaa kehittyä jo syksyllä, mutta se on lepotilassa yli koko talven ja valmis aukeamaan vasta keväällä.

Kun kukat ovat valmiita, ne avautuvat eri vauhtia. Nopeuden vaihtelu johtuu kasvilajien geeneistä eli perintötekijöistä. Nopeimpien aukeajien joukkoon kuuluu muratti, jonka kukka aukeaa muutamassa minuutissa. Ruusulta avautumiseen voi puolestaan mennä useita päiviä.

On tärkeää, että kukat ovat auki silloin, kun lisääntymisessä auttavat pölyttäjähyönteiset liikkuvat.

Monet kukista avautuvat aina aamuisin, mutta esimerkiksi iltahelokki kukkii yöllä. Näin se houkuttelee luokseen yöperhosia, jotka levittävät siitepölyä.

Myös lämpötila, kosteus tai valo voivat vaikuttaa. Esimerkiksi valkovuokon kukka aukeaa aamuisin, mutta sulkeutuu illalla tai huonolla säällä.

Paula Elomaa

puutarhatieteen professori

Helsingin yliopisto

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede