Viidesosa maailman merenpohjista on nyt kartoitettu – niiden muodot vaikuttavat jopa ilmastoon - Tiede | HS.fi
Tiede|Mertentutkimus

Viidesosa maailman merenpohjista on nyt kartoitettu – niiden muodot vaikuttavat jopa ilmastoon

Merenpohjista valmistuu täydellinen kartta vuoteen 2030 mennessä. Hiljan vain kuusi prosenttia pohjista tunnettiin hyvin.

Mariaanien haudan muodot Tyynellämerellä Filippiineistä itään tunnetaan hyvin, koska siellä ovat valtamerten syvimmät kohdat.

Julkaistu: 22.6. 18:44

Viidesosa maapallon merenpohjista on nyt kartoitettu.

Vain kolme vuotta sitten niinkin vähän kuin kuusi prosenttia valtamerten pohjista tunnettiin hyvin.

Viime vuonna kartoituksessa päästiin jo 15 prosenttiin. Nyt jo 19 prosenttia merenpohjista on kartoitettu siten, että tutkittavaa aluetta on kaikuluodattu vähintään sadan metrin välein.

Merenpohjien kartoitus kiihtyi, kun japanilaisen Nippon-säätiön ja Gebcon merenpohja 2030 -hanke saivat mukaan eri kartoittajia. Gebco on YK:n alainen hanke. Se alkoi vuonna 2017 ja tähtää kattavaan karttaan merenpohjista.

Gebco syötti kootusti verkkoon viime vuonna tietoja syvyyksistä ja pohjien muodoista noin 14,5 miljoonan neliökilometrin alueelta­.

Pinta-alaltaan se vastaa kahta Australian mannerta. Osapuolet kertoivat juhannuksen aikoihin välietapista lehdistötiedotteessa.

Merenpohjista mitatut pisteet muodostavat verkoston, joka kuvaa kohtalaisen tarkasti merten pohjanmuotoja.

Satelliiteilla on jo aiemmin saatu karkea kuva merenpohjista. Tämä onnistuu siksi, että merenpinta ei suinkaan ole samalla tasolla kaikkialla, vaan pinnan taso vaihtelee pohjan painovoimakenttien mukaan.

Myös merivirrat heijastelevat pohjan muotoja.

Karttojen tarkkuus ilman kaikuluotausta on kuitenkin vajavaista. Tutkijat puhuivat kilometrien mittatarkkuudesta, kun luotauksella päästään sataan metriin.

”Jäljellä on vielä 81 prosenttia. Se on pinta-alaltaan yli kaksi kertaa planeetta Marsin pinta-ala”, vertaa työmäärää hankkeen johtaja Jamie McMichael-Phillips BBC:n verkkouutisille.

Tavoite on, että maapallon kaikki merenpohjat olisi kartoitettu vuosikymmenen loppuun mennessä.

Satelliittikuvat erottavat karkeasti valtamerien pohjanmuotoja, koska merenpinnan taso vaihtelee painovoiman mukaan ja pohja ohjaa merivirtojen kulkua.

Tieto merenpohjista on tulossa yhä tärkeämmäksi.

Laivat toki tarvitsevat aina perustietoja syvyyden vaihteluista.

Meriin lasketaan yhä enemmän tieto­liikennekaapeleita ja putkistoja. Ne on paras laskea syvyyksiin niin, että ne kestävät vuosia tai vuosikymmeniä. Korjaus on kallista.

Aiemmissa kartoituksissa on löytynyt tuhansia merenalaisia vuoria, joiden paikat ja muodot kannattaa tuntea, kun laskee kalliita kaapeleita pohjaan.

Myös kalastajat ja kalakantojen tutkijat tarvitsevat tietoja pohjan muodoista. Monet kalakannat keskittyvät merenalaisten vuorten ympärille.

Merenpohjan muodot vaikuttavat lisäksi ilmastoon. Pohjan vuorijonot ja rotkot ohjaavat merivirtojen reittejä ja ne sekoittavat vettä eri tavalla eri paikoissa. Näitä tietoja tarvitaan ilmastomalleissa.

Valtamerten pohjat näet vaikuttuvat siihen, miten lämmintä tai kylmää vettä siirtyy planeetan eri puolille. Tämän esimerkiksi Skandinavian asukkaat tuntevat nahoissaan. Golfvirta tuo Pohjolaan lämmintä vettä Atlantin keskileveyksiltä.

Musta kuvaa mertenpohjia, joita ei ole vielä kartoitettu.

Merenpohjien kartat auttavat myös hahmottamaan, kuinka paljon merenpinta kohoaa ilmastonmuutoksen edetessä.

Pohjakartat ovat hyödyksi myös, kun tutkijat ennustavat tsunamiaaltojen leviämistä, vuorovesiä, pohjan sedimenttien kulkeutumisia ja sitä, miten pohjalla elävät merieläimet leviävät­.

Tuulipuistojen suunnittelijat haluavat myös tietoja merenpohjasta.

Kartoitus on vauhdittunut, kun mukaan on tullut yhä enemmän kaikuluotaavia laivoja ja eri yhteisöjä.

Hankkeessa on 133 virallista kumppania, avustajaa ja tukijaa. Sitä tukee sata kansainvälistä organisaatiota ja monet hallitukset. Britannia ja Yhdysvallat rakentavat myös robottilaivoja, joita ohjataan kartoittamaan merenpohjia syrjäisille vesille.

Uutinen kartoituksen etenemisestä julkistettiin Maailman hydrografian päivänä 20. kesäkuuta. Hydrografia tutkii ja kartoittaa vesistöjä ja jäätikköjä.

Tutkijat varoittavat: valtamerten happi hupenee huolestuttavaa tahtia

Valtameret ovat imeneet lämpöä atomipommillisen sekunnissa 150 vuoden ajan

Kultaryntäys kilometrien syvyyksiin alkoi – valtavat jyrsinruoppaajat möyrivät kohta merenpohjia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede