Suomalainen tähtitieteilijä löysi taannoin planeetan aivan lähinaapuristamme – nyt havainto on lopullisesti vahvistettu - Tiede | HS.fi
Tiede|Tähtitiede

Suomalainen tähtitieteilijä löysi taannoin planeetan aivan lähinaapuristamme – nyt havainto on lopullisesti vahvistettu

Noin maapallon kokoinen Proxima b on meitä lähin Aurinkokunnan ulkopuolinen planeetta. Siellä voisi olla elämää, ikuisen aamuhämärän vyöhykkeellä.

Taiteilijan näkemys, millaista Proxima b:llä saattaa olla. Taivaalla näkyy kolme tähteä, jos katsoo tarkasti.

Julkaistu: 25.6. 2:00, Päivitetty 25.6. 6:50

Eteläisen pallonpuoliskon taivaalla hohtaa kirkas kaksois­tähti, jonka nimi on tuttu tieteistarinoista: Alfa Kentauri.

Se on meitä lähin tähtijärjestelmä ja erottuu etelän yössä. Jos seisot pimeällä hiekkarannalla vaikka Australiassa, Alfa Kentauri hohtaa kirkkaana keskellä Linnunradan juovaa.

Sen kaksois­hehkuun peittyy kolmas tähti, Proxima Centauri. Se on osa samaa järjestelmää ja kaikista tähdistä Aurinkoamme lähin. Sinne on matkaa vain 4,2 valovuotta.

 Jos sinut tempaistaisiin planeetalle, näky olisi outo.

Tätä pientä punaista kääpiö­tähteä kiertää planeetta. Sen nimi on Proxima b, ja se on niin ikään meitä lähin eksoplaneetta.

Jos sinut tempaistaisiin planeetalle, näky olisi outo. Karun kivisen autiomaan yllä paistaisi kolme aurinkoa.

Emotähti Proxima Centauri hohtaisi taivaalla jättimäisenä, kolme kertaa isompana kuin Aurinko maapallolta nähtynä. Sen tovereina loimottaisivat Alfa Centaurin kaksoistähdet Rigil Kentaurus ja Toliman, kaukaisina mutta kirkkaina.

Aurinko näkyisi tavallisena tähtenä muiden joukossa, aivan kuin Kassiopeian tähdistössä olisi yksi kirkas tähti lisää.

Proxima b:n havaitsi ensimmäisenä suomalainen tähtitieteilijä Mikko Tuomi. Löydös julkaistiin Nature-tiedelehdessä vuonna 2016.

Nyt toukokuussa toinen tutkijaryhmä vahvisti tarkemman instrumentin avulla, että planeetta todella on siellä.

Se on likimain maapallon kokoa ja hyvin pienellä todennäköisyydellä elinkelpoinen. Samalla tutkimuksessa selvisi, että tähteä kiertää toinenkin planeetta.

Proxima b:n tarina alkaa Lontoon liepeiltä, Hertfordshiren yliopistosta. Vuonna 2013 tähtitieteen tohtori Tuomi havaitsi Proxima Centaurissa jotain poikkeuksellista, kun hän tarkasteli tähdestä saatua mittausdataa.

Tähden valossa näkyi pieniä muutoksia, vähäisiä siirtymiä punaisesta siniseen. Aivan kuin tähti vähän heilahtelisi radallaan. Olisiko siellä planeetta?

Helpoin tapa löytää eksoplaneettoja on odottaa, kun ne kulkevat tähtensä editse ja varjostavat sen valoa. Proxima b ei kuitenkaan meistä katsottuna kierrä tähtensä edestä. Se piilottelee pimeässä avaruudessa, ja sen olemassaolo on pääteltävä painovoiman avulla.

Eksoplaneettoja etsivän tutkijan työkalua sanotaan säteis­nopeusmenetelmäksi, ja siihen Tuomi on erikoistunut.

Vaikka planeetan painovoima on tähteensä verrattuna mitätön, silti planeetta heilauttaa emotähteään hivenen, kun se kiertää tähtensä ympäri. Heilunta nähdään tähden valon muutoksista tarkalla teleskoopilla.

Euroopan avaruusjärjestön iso VLT-teleskooppi suunnattin Chilestä Proxima Centauriin ja toden totta, tähti heilahteli tarkalleen 11,2 vuorokauden jaksoissa. Siellä täytyy näin ollen olla planeetta, joka kiertää tähden ympäri hieman yli 11 päivässä.

Nykyisillä teleskoopeilla ei voi nähdä Proxima b:tä suoraan. Vaikka löytö oli käytännössä varma jo vuonna 2016, oli pieni mahdollisuus, että signaali johtui havaintolaitteen jaksollisesta heilahtelusta.

Nyt toinen tutkijaryhmä tilkitsi viimein tämän aukon. Apunaan ryhmällä oli tähtien valoa entistä tarkemmin mittaava instrumentti, Chilen VLT-teleskooppiin liitetty Espresso-spektrografi.

Tulos on kiistaton. Samalla planeetan massa tarkentui. Proxima b vaikuttaa olevan massaltaan 1,17 kertaa maapallon kokoinen, hieman pienempi kuin ensin laskettiin.

Mikko Tuomi on löytänyt useita eksoplaneettoja.

”Tällä vahvistuksella on yksinkertainen merkitys: ei tarvitse enää haaskata aikaa sen miettimiseen, onko Proxima b todella olemassa, vaan voimme jatkossa keskittyä sen ominaisuuksien tutkimiseen. Lähin planeettamme ei ole enää menossa minnekään”, Tuomi kertoo Helsingin Sanomille.

 Jos oma aurinkomme olisi appelsiini, tähti Proxima Centauri olisi suunnilleen viinirypäleen kokoinen.

Tämä Proxima b:stä toistaiseksi tiedetään: se on kiviplaneetta kuten Maakin, mutta kiertää emotähteään todella lähellä, vain 7,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä. Se on moninkertaisesti lähempänä tähteään kuin aurinkokuntamme sisin planeetta Merkurius on Aurinkoa.

Proxima Centauri on niin pieni tähti ja säteilee niin heikosti, että Proxima b on näinkin lähellä niin sanotulla elämänvyöhykkeellä. Siellä voisi ainakin periaatteessa olla nestemäistä vettä, joka ei ole kiehunut avaruuteen.

Jos oma aurinkomme olisi appelsiini, tähti Proxima Centauri olisi suunnilleen viinirypäleen kokoinen. Tähti on vain jonkin verran Jupiteria suurempi ja säteilee lämpöä vain murto-osan siitä, mitä Aurinko.

Planeetta b:n pinnalla lieneekin hämärää. Maisemaa värittää punertava valo. Näkymiä voimme tosin vain arvailla. Emme vielä tiedä edes sitä, onko planeetalla kaasukehää.

Se selviää vasta, kun Chileen rakennettava vielä isompi teleskooppi ELT valmistuu vuonna 2025. Se on niin tarkka, että se voi ottaa Proxima b:stä kuvan.

Voi olla, että Proxima b on karu, säteilyn korventama pallo, jonka emotähden voimakkaat purkaukset ovat pyyhkineet elottomaksi. Tuomi pitää tätä vaihtoehtoa todennäköisimpänä.

Vaikka Proxima Centauri on himmeä tähti, se synnyttää voimakkaita roihuja. Ne puhaltaisivat otsonikerroksen avaruuden tuuliin hyvin nopeasti.

Jos planeetalla kuitenkin on kaasukehä, sen ilmasto lienee melko villi. Proxima b on lukittunut kiertoradallaan niin, että sen toinen puoli on jatkuvassa paahteessa ja toinen pimeydessä. Lämpötilojen ero synnyttää voimakkaita tuulia, jotka puhaltavat aina samaan suuntaan.

Tuomi ei usko, että Proxima b:llä voisi olla elämää. Hän antaa toivonkipinän:

”Periaatteessa elämälle sopivat olot voisivat olla mahdollisia valaistun ja pimeän puoliskon välissä, ikuisessa aamuhämärässä.”

Uusi tutkimus paljasti myös, että Proxima b:llä on kaverinaan toinenkin planeetta. Se kiertää himmeää tähteä hyvin kaukana ja on todennäköisesti Neptunuksen kokoinen, kylmä ja eloton kaasupallo.

 Tähän mennessä on löydetty jo yli 4 000 eksoplaneettaa, ja lisää löytyy jatkuvasti.

Meidän ei ehkä kannata odotella yhteydenottoa Proxima Centaurista. Mutta taivas on täynnä mahdollisuuksia. Tähän mennessä on löydetty jo yli 4 000 eksoplaneettaa, ja lisää löytyy jatkuvasti.

Tuomi on löytänyt kymmeniä, ja moni niistäkin on lähellä meitä. Vuonna 2017 Tuomi havaitsi 12 valovuoden päästä Tau Cetin ympäriltä neljä kiviplaneettaa, joista kaksi sijaitsee elämän­vyöhykkeen liepeillä.

Kuuden valovuoden päässä sijaitsevaa Barnardin tähteä kiertää niin ikään ainakin yksi planeetta, jäinen supermaapallo.

Tuomi ei nyt etsi planeettoja. Hän on lomalla.

Tieteessä faktat eivät putoa taivaalta. Tutkijan työ on jatkuvaa kilpailua rahoituksesta. Valtaosa tutkijoista selvittää maailmankaikkeuden ihmeitä epävarmoissa, määräaikaisissa työsuhteissa, kuten Tuomi. Viimeksi hänellä oli tutkimushanke Hertfordshiren yliopistossa.

”Brexit vei rahoitukseni Britanniassa ja Suomessa sellaisen saaminen on vaikuttanut toistaiseksi mahdottomalta. Olen siis ollut hyvin ansaitulla lomalla ensimmäistä kertaa suunnilleen vuosikymmeneen. Työtarjouksia otetaan vastaan.”

Vaikka kaikki yllämainitut tähdet ovat vain joidenkin valovuosien päässä maapallosta, Etäisyydet ovat silti valtavia. Jos Proxima Centauriin olisi lähetetty miehitetty tähtialus silloin, kun pyramidit rakennettiin, 4 000 vuotta sitten, se olisi vasta hieman yli puolimatkassa.

Tämä sillä oletuksella, että alus lentäisi edes samaa 700 000 kilometrin tuntivauhtia kuin Nasan Parker-aurinkoluotain. Parker on nopein ihmisen rakentama luotain, ja silti se yltää vain 0,064 prosenttiin valonnopeudesta.

Ehkä tätä artikkelia lukevien lapset ja lapsenlapset voivat silti saada kuvia ja havaintoja lähimmistä eksoplaneetoista vähän samalla tavoin kuin nyt voimme seurata Curiosity-mönkijää Mars-planeetalla.

Vireillä on miljardöörien rahoittama Breakthrough Starshot -hanke, jossa Proxima Centauriin lähetettäisiin tuhatpäinen parvi postimerkin kokoisia miniluotaimia.

Ne kiihdytettäisiin voimakkaan laserin avulla 20 prosenttiin valonnopeudesta, ja ne saavuttaisivat lähimmän tähtinaapurimme vain 20 vuodessa.

Korjaus 25. kesäkuuta kello 8.30: Proxima Centauri heilahteli 11,2 vuorokauden jaksoissa, ei 1,2 vuorokauden.

Suomalaistutkija löysi taas eksoplaneettoja – lähintä Auringon kaltaista tähteä kiertää jopa neljä maankaltaista planeettaa

Suomalainen tähti­tieteilijä löysi aivan Aurinko­kunnan naapurista jäisen ”supermaan”

Nooan arkissa oli kaksi kutakin eläintä, ja tällainen olisi ”Nasan arkki”: 49 miestä, 49 naista ja 6 300 vuoden matka uuteen maailmaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede