Kuinka nopeasti maapallo kulkee avaruudessa? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Kuinka nopeasti maapallo kulkee avaruudessa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös punaisen värin merkitystä, puussa näkyviä uurteita ja jättiläiskalmarien kokoa. Entä miksi pillereistä tehdään niin isoja, että niitä on vaikea niellä?

Liikumme avaruudessa hurjaa vauhtia. Piirroksessa planeetat ovat vierekkäin, mutta oikeasti ne ovat kaukana toisistaan sekä Auringosta.

Julkaistu: 26.6. 2:00, Päivitetty 26.6. 9:10

Auri Aurasmaa, 6 ja Tuisku Aurasmaa, 5

Nopeutta mitattaessa täytyy olla jokin kiintopiste, johon liikettä verrataan.

Maapallolla nopeutta on helppoa mitata suhteessa Maan pintaan, mutta avaruudessa planeetat ja tähdet liikkuvat alati suhteessa toisiinsa. Se tekee vauhdin määrittämisestä hieman monimutkaisempaa.

Voimme kuitenkin todeta, että maapallomme kiertää Aurinkoa noin 30 kilometriä sekunnissa. Se on tuhat kertaa nopeampi vauhti kuin vaikkapa autolla, joka ajaa moottoritiellä.

Tällä vauhdilla kierrämme Auringon kerran vuodessa.

Kaikkien taivaalla nähtävien tähtien tapaan Aurinkomme kiertää myös ympäri kotigalaksimme eli Linnunradan kiekkoa. Tätä matkaa teemme noin 220 kilometriä sekunnissa eli seitsemän kertaa nopeammin kuin kierrosta Auringon ympäri.

Matka galaksimme ympäri on kuitenkin niin valtava, että kierros kestää noin 240 miljoonaa vuotta. Kierroksen aikana monet matkustajat ovat vaihtuneet. Esimerkiksi dinosaurukset ovat kadonneet ja ihmiset ovat tulleet tilalle.

Nopeutemme avaruudessa on vieläkin suurempi, jos sitä vertaa kaukaisempiin kohteisiin, kuten toisiin galakseihin.

Aku Venhola

tähtitieteen tutkijatohtori

Oulun yliopisto

Red Naomi on maailman yleisin leikkoruusu.

Miksi punainen väri yhdistetään kielteisiin asioihin ja vihreä myönteisiin?

Hilda Tuovila, 11

Ihmiset kokevat värit kovin eri tavoin eri puolilla maailmaa ja erilaisissa yhteisöissä. Nuo tavat ovat kehkeytyneet ajan myötä ja yhdessä oppien.

Joskus vihreä liitetään myös kielteisiin asioihin ja punainen myönteisiin. Suomalaiset sanovat olevansa myrkynvihreitä kateudesta, eivätkä he iloitse, jos talo vihertyy homeesta. Punaisen sydämen ja ruusun kuva ovat selvästi myönteisiä rakkauden merkkejä.

Värien mieltäminen ja merkitykset ovat sidoksissa aikaan. Kristinuskon eri vaiheissa vihreä ja punainen ovat vuorostaan olleet suosittuja. Toisinaan ne ovat taas edustaneet paholaista. Suomalaisessa kansantarinassa neito meni tansseihin punaiset kengät jalassaan, ja piru vei tytön vonkuen avaruuteen.

Ranskan vallankumouksen jälkeen 1700-luvun lopussa oli hengenvaarallista pukeutua vihreään. Väri yhdistettiin kuninkaallisiin, ja heitä halveksuttiin sen jälkeen, kun kuningas oli syrjäytetty vallasta.

Myös yksittäisillä ihmisillä voi olla omia inhokkeja ja suosikkeja väreissä. On myös todettu, että värin kylläisyys vaikuttaa värin kokemiseen. Jopa ihmisten biologialla näyttää olevan merkitystä: havunvihreä sävy saattaa rauhoittaa verenpainetta ja punainen nostaa sitä.

Helmi Järviluoma-Mäkelä

kulttuurintutkimuksen professori

Itä-Suomen yliopisto

Piirros 1880-luvulta esittää, miten ranskalainen alus pyydystää valtavan kalmarin Kanarian saaren vesillä. Piirros julkaistiin teoksessa Sea Monsters Unmasked, joka painettiin Lontoossa vuonna 1883.

Voiko olla 50 metrin pituisia jättiläiskalmareita?

Nikolai Parkkonen, 7

Ei nähtävästi. Jos jättiläiskalmarien kokoon lasketaan myös pyyntilonkerot, saavuttavat suurimmat naaraat noin 13 metrin pituuden ja koiraat 10 metrin.

Jättiläiskalmareista tiedetään kuitenkin vain vähän. Tämä johtuu siitä, että ne elävät valtamerissä satojen metrien syvyydessä ja vielä pilkkopimeässä sekä valtavassa paineessa. Nuo syvyydet ovat vielä pitkälti tuntematonta aluetta.

Tietomme jättiläiskalmareista perustuivat pitkään kuolleisiin yksilöihin, jotka ajautuivat rantaan. Sukellusalus sai kuvattua vuonna 2013 arviolta kahdeksan metrin pituisen yksilön noin 630 metrin syvyydessä. Vuonna 2019 kuvattiin noin kolmimetrisen nuori kalmari.

Jättiläiskalmareita vielä hieman suuremmaksi kasvavat kolossikalmarit. Niistäkin on toistaiseksi vain muutamia havaintoja, mutta kolossikalmarit voivat kasvaa arviolta­ 14-metrisiksi. Niitä pidetään maailman suurimpina selkärangattomina eläiminä.

Teppo Vehanen

kalabiologian dosentti

Luonnonvarakeskus

Puu on maistunut toukalle.

Voisiko tuossa löytämässäni kepissä olla eläimen hampaiden tai kynsien jälkiä?

Zakariya Fandi, 6

Kuolleiden puiden ja pensaiden rungot ja oksat ovat otollisia rei’ille ja uurteille. Niitä tekee useimmiten jokin kovakuoriainen.

Kuvassasi näkyy käytäviä, joita on kaivanut pötkykärsäkkään toukka leuoillaan. Jos kyse on koivusta, uurteet söi varmaan sysipötkykärsäkäs. Jos kyseessä on jokin muu lehtipuu, se lienee mustapötkykärsäkäs.

Uurteet levenevät, kun toukat kasvavat. Lopuksi toukat kaivautuvat puuainekseen. Siellä ne kehittyvät kotelovaiheen kautta seuraavana keväänä aikuisiksi.

Kovakuoriaisten lisäksi puupalat kiinnostavat kärpäsiä, sääskiä ja pistiäisiä. Ne jättävät pyöreitä reikiä, kun ne poistuvat aikuisiksi kehityttyään.

Puupaloissa näkyy usein myös lintujen nokkien jättämiä syömisen jälkiä. Erityisen paljon apajilla käyvät tikat.

Puupalasessa on joskus koiran ja syvemmällä metsässä hirvenkin hampaanjälkiä. Pystyssä seisovissa puissa voi näkyä karhun tai ilveksen kynsien jälkiä.

Jyrki Muona

emeritusprofessori

Luomus

Tabletin voi puolittaa, jos sen nieleminen on vaikeaa.

Miksi lääketableteista tehdään niin isoja, vaikka monien on vaikea niellä niitä?

Aino Hatakka, 12

Tableteissa on lääkeaineen lisäksi muita aineita, jotka ovat tuotteen kannalta tarpeen.

Täyteaineen avulla pilleristä saadaan luja. Siihen saadaan sijoitettua tarkasti sopiva määrä lääkettä. Tableteissa on myös ripaus sideainetta. Se tekee niistä vieläkin lujempia. Näin ne voidaan pakata vaikkapa purkkiin.

Hajotusaine taas varmistaa, että tabletti turpoaa ja hajoaa mahassa sekä liukenee nopeasti vatsan ja suoliston nesteisiin. Lisäksi mukana on ripaus liukuainetta. Näin tabletti ei tartu lääketehtaan koneisiin.

Tabletit yritetään suunnitella hyvin pieniksi. Joskus lääke­ainetta tarvitaan kuitenkin suuri määrä. Esimerkiksi antibiootteissa ja ibuprofeeneissa tabletin koko kasvaa suuremmaksi.

Jos nieleminen tuntuu hankalalta, apteekista voi kysyä, voisiko kyseisen lääkkeen osittaa tai murskata ennen suuhun laittoa. Apteekista saa myös liukasta geeliä tabletin pinnalle. Se helpottaa nielemistä.

Anne Juppo

teollisuusfarmasian professori

Helsingin yliopisto

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede