Tutkimus: lapsuuden asuinympäristö näkyy varttuneempana geeneissä - Tiede | HS.fi
Tiede|Geenitutkimus

Tutkimus: lapsuuden asuinympäristö näkyy varttuneempana geeneissä

Köyhien brittilähiöiden lapsilla oli muutoksia tulehduksiin ja ilmansaasteiden käsittelyyn liittyvissä geeneissä.

Ympäristö voi jättää perimään merkkejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan.

Julkaistu: 30.6. 2:00

Ihminen voi lähteä kotilähiöstään, mutta lähiö ei lähde ihmisestä.

Uuden brittitutkimuksen mukaan köyhien naapurustojen lapsilla voi olla mahdollisesti sairauksille altistavia muutoksia geeniperimässään.

Niin sanottujen parempien alueiden lapsilta näitä muutoksia ei löydetty.

Geenimuutokset johtuisivat nimenomaan lapsuuden tapahtumista tai asuinympäristöstä, jossa ihminen altistuu esimerkiksi ilmansaasteille.

Ihmisen syntymässään saamat geenit sinänsä eivät muutu elämän aikana.

Niihin voi kuitenkin kertyä eräänlaisia kemiallisia tarra­lappuja, jotka säätelevät geenien toimintaa. Ne voivat esimerkiksi vaimentaa tai aktivoida geenejä.

Näitä kemiallisia lappusia sanotaan epigeneettisiksi muutoksiksi. Niiden on osoitettu olevan jopa periytyviä.

Lontoon King's Collegen tutkijat seurasivat 1 600:aa lasta, jotka syntyivät Englannin ja Walesin eri alueilla vuosina 1994 ja 1995.

Lapsia seurattiin 5-vuotiaista 18 vuoden ikään asti, jolloin heiltä otettiin verinäytteet.

Näistä näytteistä luettiin sitten henkilöiden epigenomi eli se, miten ympäristö oli muuttanut heidän geeniensä toimintaa.

Havaittiin, että köyhemmillä ja rauhattomammilla alueilla kasvaneilla oli epigeneettisiä muutoksia etenkin cyp1a1-nimisessä geenissä.

Kyseinen geeni on yhteydessä esimerkiksi siihen, miten elimistö käsittelee tupakansavua tai ympäristömyrkkyjä, kuten niin sanottuja pah-yhdisteitä.

Perimästä löytyi myös krooniseen tulehdustilaan viittaavia muutoksia.

Tutkimus on julkaistu Yhdysvaltain lääkärien ammattijärjestön Jama Open Network -lehdessä.

Psykopatologian lehtori Helen Fisher ja kliinisen psykologian tohtoriopiskelija Aaron Reuben kertovat ryhmänsä löydöksistä The Conversation -verkkojulkaisussa.

”Päällepäin terveillä, mutta huonommissa oloissa kasvaneilla lapsilla saattaa olla sellaisia solutason muutoksia, jotka heikentävät heidän terveyttään myöhemmällä iällä”, Fisher ja Reuben tiivistävät.

Yhden tutkimuksen perusteella ei voi yleistää. Ajatus elinympäristön vaikutuksista geeneihin on kuitenkin vankalla pohjalla.

Vastaavia stressiin ja tulehdustiloihin liittyviä muutoksia on löydetty esimerkiksi yhdysvaltalaisilta aikuisilta, jotka ovat kotoisin köyhistä oloista.

Klassinen esimerkki kovan elämän vaikutuksista yksilöön ja vielä hänen jälkeläisiinkin saatiin toisessa maailmansodassa.

Vuonna 1944 Hollannin nälkätalven aikaan raskaana olleiden naisten lapset syntyivät ennenaikaisina. Heidän lapsensa olivat poikkeuksellisen alttiita diabetekselle ja ylipainon kertymiselle.

Isoäitien kokema ravinnonpuute vaikutti siis lapsen­lapsiin.

Älykkyys|Perhetausta vaikuttaa teinin älyllisiin taitoihin geenejä enemmän, väittää tuore tutkimus – Suomalaisasiantuntija pitää tulkintaa liioiteltuna

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede