Kuuauto hylättiin ensimmäisen Artemis-kuulennon suunnitelmasta – Kuulentäjät joutuvat ensin kuuden tunnin kävelyretkille niukoin tarvikkein - Tiede | HS.fi
Tiede|Avaruustekniikka

Kuuauto hylättiin ensimmäisen Artemis-kuulennon suunnitelmasta – Kuulentäjät joutuvat ensin kuuden tunnin kävelyretkille niukoin tarvikkein

Kuumönkijä hylättiin ensilennolta, kun Yhdysvallat palaa Kuuhun vuonna 2024. Artemis 3 -lennolla on näillä näkymin kaksi astronauttia, nainen ja mies.

Nasan taiteilijan näkemys kahdesta astronautista Kuussa vuonna 2024.

Julkaistu: 29.6. 21:35

Ihmisten paluu Kuuhun etenee vaihe kerrallaan. Artemis 3 on se lento, jolla Yhdysvallat palaa näillä näkymin Kuuhun jo ennen vuoden 2024 loppua. Se laskeutuu Kuun etelänavan alueelle.

Viime viikolla Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoi, ettei Kuussa nähdä ensilennolla vuonna 2024 kulkuvälineenä kuuautoa tai -mönkijää. Se oli aluksi suunnitelmissa.

Edellisen Apollo-kuuohjelman loppuvuosina 1971–1972 astronautit ajoivat kahdenistuttavalla kevyellä kulkijalla kolmeen eri otteeseen. Auto muistutti rantakirppua, ja se ristittiin nopeasti myös kuumönkijäksi.

Nasa esitteli äskettäin ensilennon alustavia suunnitelmia. Nasan insinöörit ja johto laativat niitä touko–kesäkuussa.

Artemis 3:n astronauteista kaksi viettävät noin kuusi ja puoli vuorokautta Kuun pinnalla. Tuon viikon aikana he kävelevät Kuun pinnalla neljästi. Kävelyistä jokainen kestää noin kuusi tuntia. Toiset kaksi astronauttia odottelevat Kuuta kiertävällä radalla.

Kuun pinnalla on tähän asti pysynyt pisimpään kaksi astronauttia Apollo 17 -lennolla joulukuussa 1972. Lennon kuumoduuli Challenger oli Kuun pinnalla hieman yli kolme vuorokautta. Astronautit kävelivät Kuun pinnalla kolmeen otteeseen yli 22 tuntia.

Kuuden tunnin kävelyihin päädyttiin sillä perusteella, että avaruuskävelyt kansainvälisen ISS-avaruusaseman ulkopuolella kestävät enimmillään sen verran. Avaruudessa se on raskas työvuoro.

Miehistöalus Orion (vasemmalla) käyttää välietappina avaruusasema Gatewaytä Kuun lähellä.

Artemis 3 -lennolla astronautit – eli varmaankin nainen ja mies – liikkuvat omin kuujalkinein. Mönkijä ei ole odottamassa Kuun kamaralla valmiina ajeluun.

Kuuauto lennätetään ennalta Kuuhun aikaisintaan toista kuulentoa varten. Tämä Artemis 4 -lento toteutunee joskus 2025, jos kaikki menee siihen asti hyvin.

Artemis 3:n kävelyt rajataan alueelle, jossa astronautit voivat kävellä tai loikkia omilla jaloillaan, sanoi kuuasuja suunnitteleva Nasan insinööri Lindsay Aitchison verkkosivusto Space.comin mukaan.

Nasa on laskenut, että yhden kuukävelyn eli yli kuuden tunnin aikana astronautit pystyisivät kulkemaan jalan noin 16 kilometriä.

Artemis 3 -ensilennolla astronautit eivät voi kantaa paljoa isoja tarvikkeita, vaikka kaikki painaakin Kuussa vain kuudesosan Maan painovoimasta. Astronautin varusteina ovat ehkä vain vasara, kauha ja pihdit. Ja tietysti kestävät pussit kivinäytteille.

Vertailun vuoksi ensimmäisellä kuulennolla 21. heinäkuuta 1969 Apollo 11:n astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin liikkuivat ainoan kuukävelynsä aikana noin kilometrin. He olivat kuumoduuli Kotkan ulkopuolella vain kaksi ja puoli tuntia.

Kävelyt rajataan alueille, jossa avaruuspuvut ovat turvallisia. Kylmyys voi näet olla vaaraksi Kuun etelänavan seudulla.

Siellä on paikkoja, jotka ovat ikuisessa varjossa ja siksi hyvin kylmiä. Kuussa voi olla varjossa alimmillaan -173 astetta celsiusta.

Artemis 3 -lennon avaruuspuvut eivät kestä hyvin kylmiä lämpötiloja, sanoo geologi ja yksi Nasan päätutkijoista Jake Bleacher Space.comin mukaan.

Siksi myös seuraavilla Artemis-lennoilla astronauttien on varmaankin pysyttävä aurinkoisilla alueilla. Silloin kuuperän louhinta pysyvästi varjoisilla alueilla jäisi robottien tehtäväksi.

Kaikki kuusi Apollo-lentoa laskeutuivat 1969–1972 Kuun päiväntasaajan alueelle, jossa on vuoroin kylmää ja vuoroin kuumaa. Lennot ajoitettiin Kuun aamujen ajaksi.

Lämpötila oli silloin siedettävin. Koko Kuun päivä kestää yhdessä paikassa kaksi viikkoa kerrallaan, ja lämpötila voi päivällä kohota 127 asteeseen.

Etelänavalle kannattaa kylmyydestä huolimatta mennä. Sieltä on löytynyt satelliittien luotaamaa vesijäätä. Tämä ikijää lymyää Kuun pinnan alla esimerkiksi syvissä kraattereissa, joiden pohjat eivät ole koskaan saaneet suoraa auringonvaloa.

Ikijäästä voidaan joskus louhia ja suodattaa juomavettä. Siitä saisi myös happea tulevien rakettien polttoaineeksi. Näiden avulla Kuun siirtokunnat voisivat elää omillaan pitempään.

Avaruusasuihin Kuussa otetaan oppia vanhoista ja hyviksi havaituista. Kuuasut perustuvat osin pukuihin, joita astronautit käyttävät avaruuskävelyillä kansainvälisen ISS-avaruusaseman ulkopuolella.

Joitakin ratkaisuja on otettu myös asuista Kuussa noin 50 vuotta sitten. Ne kestivät kuitenkin hyvin äärioloja, yhteensä jopa satoja tunteja.

Uusissa puvuissa helpotetaan erityisesti alavartalon liikkeitä. Näin varmistetaan se, että astronautit pääsevät Kuun pinnalla eteenpäin helposti.

Kiusallista kuupölyä on tärkeää myös välttää. Apollo-lennoilla tajuttiin, että Kuun pöly eroaa maapäällisestä.

Pölyn hienorakenteessa on nimittäin piikkejä. Siksi kuupöly tarttui hanakasti esimerkiksi kuuasuihin. Sitä tuli astronauttien mukana kuumoduuleihin, mikä oli vaaraksi ja on huomioitava myös tulevilla kuulennoilla.

Myös hansikkaiden kehittelyyn keskitytään neljän vuoden aikana.

SLS-raketin rungon osia kootaan jo. Osat yhdistetään Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa.

Kuulentoon on nyt noin neljä vuotta. Sen aikataulua on nopeutettu, sillä alun perin Yhdysvaltojen piti palata Kuuhun 2020-luvun lopulla.

Neljässä vuodessa Nasan on ensiksi lennettävä koelennot Artemis 1 ja 2. Ne toteutuvat nähtävästi SLS-kantoraketilla, joka on valmistumassa. SLS vie miehistöalus Orionin ensilennolla Maata kiertävälle radalle, mutta ilman astronautteja. Toisella lennolla Kuun ympäri Orionissa on jo miehistö.

Nasan pitäisi myös perustaa ja varustaa ainakin osa Gateway-avaruusasemasta, joka alkaa kiertää Kuuta pysyvästi soikealla radalla.

Kuulento Artemis 3 lentää ensiksi avaruusasema Gatewaylle Orionilla. Sieltä kaksi astronauttia laskeutuu Kuun etelänavan lähelle laskeutumisaluksella.

Kuuhun astronautit vie laskeutumisalus, mutta sen mallista ei ole vielä päätetty. Tässä taiteilijan versio siitä, kuinka astronautit lähtevät Kuusta paluumatkalle Maahan.

Laskeutujasta ei vielä päätetty, mutta kolme eri yhtiötä on jo tehnyt tai tekee versioita niistä. Aluksen tai sen osan on myös pystyttävä palaamaan Gatewaylle ja Orionin luo.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede