Mihin ekosysteemi tarvitsee punkkeja? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Mihin ekosysteemi tarvitsee punkkeja?

Punkit ovat osa luonnon moninaisuutta.

Julkaistu: 24.7. 2:00

Lauri Pajukoski, 11

Kaikilla eliölajeilla on paikkansa ja tehtävänsä luonnossa.

Myös punkit ovat merkittäviä ekosysteemin toiminnan kannalta. Ne ovat osa luonnon moninaisuutta yhtä lailla kuin vaikkapa linnut, käärmeet ja sammakot. Kaikki niistä ylläpitävät elämän vakautta maapallolla.

Maailmassa tunnetaan yli 54 000 punkkilajia, joista noin 1 500 elää Suomessa. Suurin osa meillä elävistä punkeista on pieniä maassa viihtyviä eläimiä, joita ei näe paljain silmin.

Punkit hajottavat sienten, bakteerien ja matojen ohella maaperän orgaanista ainesta, kuten kasvinosia ja eläinten raatoja, pienemmiksi osasiksi. Tällä tavalla punkit ovat mukana kierrättämässä elämälle tarpeellisia ainesosia.

Punkeista esimerkiksi puutiainen mahdollistaa monien bakteeri- ja viruslajien esiintymisen ja leviämisen. Noilla pöpöillä on tärkeä paikkansa luonnon moninaisuudessa. Se ulottuu ihmiseen saakka. Monet bakteerit esimerkiksi edistävät suolistomme ruoansulatusta ja suojaavat ihon pinnalla toisten haitallisten bakteerien hyökkäyksiltä.

Punkeista vain taigapuutiainen ja puutiainen ovat ihmiselle vahingollisia. Ne voivat levittää erilaisia tauteja, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Jari Hänninen

Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanjohtaja

Turun yliopisto

Miksi rokotteiden kehittäminen kestää niin kauan ja voisiko sitä nopeuttaa?

Seela Ruskoaho, 8

Rokotteiden tekeminen on hidasta, koska siihen liittyy useita välttämättömiä vaiheita. Seuraavaan vaiheeseen siirrytään vasta, jos edellisestä on saatu hyviä tuloksia.

Ensin pitää selvittää tarkasti, millainen virus tai bakteeri pitäisi torjua. Sen jälkeen ruvetaan tutkimaan, minkälainen rokotteen pitäisi olla ja miten se voitaisiin kehittää.

Kun rokote on valmistettu laboratoriossa, sitä testataan ensin koeputkitesteillä. Sitten edetään eläinkokeisiin, joilla saadaan tietoa rokotteen haitoista.

Ihmisillä rokotetta tutkitaan ensin pienellä ryhmällä terveitä vapaaehtoisia, joiden vointia seurataan hyvin tarkkaan.

Jos kaikki näyttää hyvältä, otetaan tutkimuksiin mukaan isompi joukko. Näiden tietojen kerääminen rokotteen tehosta ja turvallisuudesta kestää useita kuukausia.

Jos kehittämisellä on kiire, kuten koronarokotteen kohdalla, eri vaiheita voidaan aloittaa edellisten kanssa yhtä aikaa, jos kaikki menee hyvin.

Rokotteiden kehittäminen vie silti nopeimmillaankin yleensä noin 5–10 vuotta.

Koronarokotteen kehitystä nopeuttaa se, että nykyinen virus muistuttaa vanhoja sars- ja mers-viruksia, joita vastaan rokotteen kehittely ehdittiin jo aloittaa. Nopeimmillaan uusi rokote on käytössä ehkä jo ensi vuonna.

Anitta Ahonen

tutkijalääkäri

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus

Kärpässieni on myrkyllinen.

Onko maailmassa enemmän syötäviä vai myrkyllisiä sieniä?

Teo Puputti, 5

Arkikielessä sienellä tarkoitetaan itiöemää eli sienen maan päälle nousevaa osaa.

Arvioiden mukaan itiöemiä tuottavia sieniä on maailmassa noin 6 ­000 lajia. Niistä selvästi suurempi osa on syötäviä kuin myrkyllisiä.

Arviolta vain noin 60 sieni­lajia on kuolettavan myrkyllisiä. Lisäksi kuutisensataa lajia voi aiheuttaa ikäviä iho-, vatsa- tai allergiaoireita.

Myrkyllisyys on suhteellista. Ihmiselle myrkylliset sienet eivät välttämättä ole haitaksi muille eläimille. Porot ja lampaat esimerkiksi rouskuttavat mielellään kärpässieniä, jotka ovat ihmisille hyvin myrkyllisiä.

Itiöemällisistä sienilajeista ihmisen ruoaksi kelpaa vajaat tuhat. Näistä yli puolta käytetään ruokana jossain päin maailmaa. Suomessakin on miltei 200 syötävää sienilajia, joista monet eivät kuitenkaan ole erityisen herkullisia.

Arvio myrkyllisistä ja syötävistä sienistä on hyvin karkea. Suurin osa maailman sadastatuhannesta sienilajista ei tuota lainkaan itiöemiä, eikä useimpien myrkyllisyydestä ole tietoa.

Maailman sienten lajien kirjosta tunnetaan alle kymmenesosa. Syötävien ja myrkyllisten itiö­emien tarkan määrän arvioiminen on käytännössä mahdotonta. Todennäköisesti syötäviä itiö­emiä on kuitenkin enemmän, sillä niitä tuottavia sienilajeja on enemmän ja noita lajeja viljellään.

Sari Timonen

mikrobiologian yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Jos on elämää, on viruksiakin, kuten avaruusasemalla.

Voiko avaruudessa olla viruksia, kuten esimerkiksi koronaviruksia?

Leon Nordenstreng, 7

Avaruudessa kiitävällä avaruusasemalla voi olla viruksia, koska siellä on ihmisiä. Virukset tarvitsevat aina jonkin elävän eliön solun, jossa ne voivat lisääntyä ja elää. Avaruudesta ei ole löytynyt siellä vierailevien ihmisten lisäksi muuta elämää.

Sitä ei vielä tiedetä, miten hyvin virukset voivat elää avaruusasemalla. Sitä on alettu selvittää vasta viime vuonna. Se tiedetään, että latentit eli ihmisen kehossa nukkuvat virukset voivat herätä avaruusasemalla samaan tapaan kuin Maassa.

Jos avaruudesta löytyisi ihmisten lisäksi muutakin elämää, se todennäköisesti poikkeaisi oleellisella tavalla Maan elämästä. Silloin myös mahdolliset virukset olisivat erilaisia.

Virusten leviäminen eliölajista toiseen on puolestaan harvinaista maapallonkin oloissa.

Onkin epätodennäköistä, että avaruuden pöpöt tarttuisivat ihmiseen tai ihminen levittäisi omiaan avaruuteen.

Harry Lehto

tähtitieteen dosentti

Turun yliopisto

Raatokärpänen linnun sulkien päällä.

Voivatko kärpäset olla kuumeessa?

Minttu Wallin, 5

Ihmisillä ja muilla tasalämpöisillä eläimillä kuume nousee, kun elimistön puolustusjärjestelmä kamppailee taudin kanssa.

Kärpäsillä on aivan erilainen elimistö. Niille ei voi nousta kuumetta.

Kärpäset ovat vaihtolämpöisiä eli niiden ruumiinlämpö seuraa kulloisenkin ympäristön lämpötilaa. Niiden kehon lämpötila pysyy sairaanakin samana kuin ympärillä. Kuuma kärpäselle voi kyllä tulla, jos se jää vaikkapa kahden ikkunan väliin auringonpaisteella.

Taudinaiheuttajia kärpäset pyrkivät nujertamaan pienenpienillä puolustussoluilla eli melanosyyteillä ja aineilla, joita sanotaan antimikrobiaalisiksi peptideiksi.

Kärpäsille ei myöskään tule nuhaa tai yskää, sillä niillä ei ole nenää. Koko hengityselimistökin on aivan erilainen kuin ihmisillä.

Jouni Sorvari

soveltavan ekologian apulaisprofessori

Itä-Suomen yliopisto

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede