Migreenilääkkeellä oli vakava sivu­vaikutus: nuori intialais­nainen sairastui keski­aikaiseen veto­tautiin ja menetti varpaansa - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääketiede

Migreenilääkkeellä oli vakava sivu­vaikutus: nuori intialais­nainen sairastui keski­aikaiseen veto­tautiin ja menetti varpaansa

Ergotismiin eli vetotautiin kuoli ihmisiä Suomessakin vielä nälkävuosina. Tavallisesti tauti aiheutuu torajyvän pilaamasta viljasta.

Ergotismi estää verenkiertoa potilaassa. Kuvassa vasemmalla potilan alaraajat ennen hoitoa. Oikeassa kuvassa hoito on jo palauttanut verenkiertoa.

Julkaistu: 24.7. 16:41

Kahden lääkkeen yhteisvaikutus laukaisi nuoressa intialaisnaisessa sairauden, joka on todella harvinainen nykyaikana.

Erikoinen tapaus on kuvattu lääketieteen aikakauslehdessä New England Journal of Medicinessä, ja siitä kertoo myös uutissivusto Live Science.

24-vuotias nainen alkoi yllättäen tuntea kovaa kipua jaloissaan, eikä kävely oikein sujunut. Polttava tunne säteili reisistä varpaisiin, ja jalat alkoivat tummua. Kaksi päivää oireita ihmeteltyään nainen hakeutui lääkäriin.

Lääkäri havaitsi heti, että jotain on tosiaan vialla. Naisen jalat olivat kylmät, eikä syke tuntunut ollenkaan jalan alemmissa valtimoissa. Tietokone­tomografia­kuvasta nähtiin, että verisuonet olivat niin pahasti supistuneet, ettei veri enää juuri kiertänyt.

Oireet viittasivat harvinaiseen sairauteen, joka oli vielä keskiajalla verrattain yleinen, mutta joka on käytännössä hävinnyt teollisesta maailmasta. Nainen kärsi ergotismista. Suomessa vanha kansa on kutsunut sitä vetotaudiksi.

Ergotismi kehittyy, kun ihminen syö torajyväsienen myrkyttämää viljaa. Torajyvän sisältämät alkaloidit supistavat valtimoverisuonia, ja kun ainetta kertyy elimistöön tarpeeksi, raajat alkavat mennä kuolioon. Tauti voi aiheuttaa myös kouristelua ja hallusinaatioita.

Mistä nainen oli taudin saanut? Torajyvää ei nykyään enää juuri esiinny ihmisravinnossa. Mysteeri selvisi, kun lääkäri tiedusteli potilaan sairaushistoriaa ja lääkitystä.

Nainen kärsi myös päänsäryistä, ja hän oli aloittanut uuden migreenilääkkeen käytön neljää päivää aiemmin. Naisen käyttämässä migreenilääkkeessä vaikuttavana ainesosana oli juuri torajyvästä eristetty ergotamiini.

Ergotamiinia käytetään migreenin hoitoon sen verisuonia supistavan vaikutuksen takia, eikä aine ole tavallisessa käytössä pienillä annoksilla vaarallista.

Naisella oli kuitenkin ollut jo syntymästään saakka hi-virus. Virusta pidettiin kurissa ritonaviirillä, ja näiden kahden lääkkeen yhteisvaikutus laukaisi ergotismin.

Hiv-lääke ritonaviiri ehkäisee elimistössä sen entsyymin toimintaa, joka normaalisti pilkkoisi ergotamiinia. Kun hiv-lääke oli vaimentanut kyseisen cyp3a4-entsyymin, ergotamiinia pääsi kertymään elimistöön vaarallisia määriä.

Juuri tämä sama entsyymi liittyy siihen, miksi joidenkin lääkkeiden kanssa ei saisi nauttia esimerkiksi greippimehua. Greippimehukin lamaa entsyymin toimintaa suolistossa ja vahvistaa tiettyjen lääkkeiden vaikutusta.

 Suomessakin on kuvattu migreenilääkkeen aiheuttama ergotismitapaus.

Naisen veri saatiin lopulta kiertämään verenohennuslääkkeellä ja prostaglandiinilla. Kuolio oli kuitenkin ehtinyt levitä jalassa niin, että lääkärien oli amputoitava vasemmasta jalasta isovarpaan viereinen varvas.

Suomessakin lääketieteen aikakauskirja Duodecimissa on kuvattu migreenilääkkeen aiheuttama ergotismitapaus 1990-luvun taitteesta.

Saastuneen viljan syömisestä aiheutuva torajyvämyrkytys oli Euroopassa hyvin yleinen keskiajalla ja myöhemminkin. Suomessa ergotismiin tai vetotautiin kuoli tuhansia ihmisiä vielä 1800-luvulla.

Lääkäri Arno Forsius on kirjoittanut ergotismin historiasta.

Torajyvä on kotelosieni, tieteelliseltä nimeltään Claviceps purpurea, joka viihtyy erityisesti rukiissa. Sieni tummentaa rukiin jyviä. Oireiden saamiseen riittää, että viljan joukossa on 0,1 prosenttia torajyvää. Sateisina vuosina sientä saattoi olla kymmenessäkin prosentissa jyvistä.

Ergotismiepidemiat pyyhkivät keskiajan Eurooppaa säännöllisesti, ja tautiin saattoi kuolla vuodessa kymmeniätuhansia ihmisiä. Vasta 1600-luvulla ymmärrettiin, että ergotismi johtui saastuneen viljan syömisestä.

Niveliä kouristavaa ja kehoa polttavaa sairautta kutsuttiin myös Pyhän Antoniuksen tuleksi.

”Se alkoi polttavalla tunteella ja punoituksella raajoissa, jotka vähitellen tummuivat ja menivät kuolioon, niin että raajat irtautuivat ja putosivat pois ennen kuolemaa”, kirjoitettiin Saksassa vuonna 857.

Pyhä Antonius Suuri oli kristitty erakko, joka eli Egyptissä noin vuosina 250–356. Antoniuksesta tuli keskiajalla tautia sairastavien suojelupyhimys, kun ranskalainen Gaston Guérin kertoi parantuneensa taudista oleiltuaan Antoniuksen pyhäinjäännösten läheisyydessä.

Antoniuksen luista säteilevää ihmevoimaa todennäköisempi selitys Guérinin parantumiselle lienee kuitenkin ruokavalio.

Pyhäinjäänteet sijaitsivat Konstantinopolin tienoilla, jonne Guérin oli matkannut niitä katsomaan. Kun Guérin ei matkallaan enää altistunut saastuneelle viljalle, jota hänen kotiseudullaan Ranskassa syötiin, saattoi tautikin parantua.

 Huumausaine lsd on eristetty juuri torajyvän sisältämästä ergotamiinista.

Torajyvä aiheuttaa myös voimakkaita aistiharhoja. Hallusinaatioita aiheuttava huumausaine lsd on eristetty juurikin torajyvän sisältämästä ergotamiinista.

Ergotamiinin huumaavasta vaikutuksesta johtuen on arveltu, että keskiajalla esiintynyt merkillinen tanssihulluus olisi johtunut torajyvän pilaaman viljan syömisestä.

Läpi keskiajan on kuvattu tapauksia, joissa ihmisjoukot antautuivat yhtäkkiä vääntelehtimään ja tanssimaan villisti, kuin jonkin manian ajamana.

”Tanssi kesti tuntikausia, ja lopulta tanssijat hyppivät, huusivat ja pyörivät kuin mielettömät. Heidän silmänsä seisoivat päässä ja heidän suustaan tuli vaahtoa. Yksi toisensa jälkeen kaatui pelkästä uupumuksesta, eräät saivat kaatumataudin kohtauksia ja toiset näkivät näkyjä”, kuvaa Forsius.

Torajyvämyrkytys voisi periaatteessa selittää tällaisen käytöksen. Syötiinhän Euroopassa tuohon aikaan runsaasti saastunutta viljaa, eikä ihminen olisi ennalta osannut varautua yllättäviin aistiharhoihin.

Ei kuitenkaan varmuudella voida sanoa, mikä tanssihulluuden takana oli. Kyse on voinut olla esimerkiksi uskonnollisesta massahurmoksesta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede