Suojaako maski vakavammalta korona­taudin muodolta? Siitä on näyttöä, sanoo suomalainen virologi - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronavirus

Suojaako maski vakavammalta korona­taudin muodolta? Siitä on näyttöä, sanoo suomalainen virologi

Tartunnassa saatu virusannos saattaa osaltaan ratkaista, miten lieväksi tauti jää.

Maski estää viruksia kuljettavien hiukkasten kulkua. Kuva Vantaalla sijaitsevalta klinikalta 26. maaliskuuta 2020.

Julkaistu: 24.7. 18:23

Maskikeskusteluun on ilmaantunut uusi perustelu suojuksen käytön puolesta. Tämä väitteen mukaan maski pienentää tartunnassa saatua virusannosta ja estää siten taudin kehittymistä vakavammaksi.

Joissain tutkimuksissa on huomattu, että virusta löytyy enemmän niiltä, joilla tauti on edennyt vakavaksi. Se ei kuitenkaan vielä kerro siitä, onko tartunnassa saatu annos vaikuttanut mitattuun virusmäärään, vai onko pikemminkin kyse siitä, että virus on vain lisääntynyt tehokkaammin vakavasti sairastuneiden elimistössä.

Olisi siis osoitettava, että jos ihminen saa esimerkiksi tuhannen viruspartikkelin annoksen viidentuhannen sijasta, hänellä on pienempi riski saada vakava tautimuoto. Tälle on olemassa näyttöä.

”Sellaista ihmiskoetta ei voi tehdä, jossa kokeillaan erikokoisia annoksia. Mutta epäsuoraa näyttöä siitä alkaa kertyä. Tunnettu tieto eläinkokeista on, että virusannos vaikuttaa merkittävästi taudin vakavuuteen”, sanoo Helsingin yliopiston uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen.

Ihmisillekin on tehty annoskokeita uutta koronavirusta harmittomammalla viruksella.

Yhdessä tutkimuksessa terveille vapaaehtoisille suihkutettiin nenään erikokoisia annoksia influenssavirusta. Taudinaiheuttajan määrä suihkauksessa vaihteli tuhannesta kymmeneen miljoonaan.

Kaikissa annosryhmissä kehittyi influenssan oireita, mutta eniten niitä esiintyi vasta yli miljoonan partikkelin määrillä. Tavallisimpia oireita kohtalaisesti sairastuneilla oli vuotava ja tukkoinen nenä, kurkkukipu, päänsärky ja väsymys.

Enemmän on kuitenkin tehty eläinkokeita, joissa koe-eläimiä on tartutettu erisuuruisilla määrillä taudinaiheuttajaa.

Los Angeles Times -sanomalehdessä San Franciscossa sijaitsevan Kalifornian yliopiston lääketieteen professori ja hiv-klinikan johtaja Monica Gandhi kertoo, että jo 1938 on tehty altistuskokeita hiirillä ja huomattu, että isompi määrä taudinaiheuttajaa oli eläimille vaarallisempi.

Uuden koronaviruksen tarttumista on tutkittu hamstereilla. Virusta kantavat eläimet sijoitettiin asumaan tutkimuksessa yhteen osastoon ja terveet sen viereiseen niin, että välissä oli kirurgisen maskin kankaasta tehty, ilmaa läpäisevä seinäke.

Kangasseinäke ei vain vähentänyt tartuntoja, vaan sen suojaamat hamsterit saivat myös lievempiä oireita, jos sairastuivat. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että maskikangas on vähentänyt virusaltistusta, mikä taas on tehnyt sairaudestakin lievemmän.

Epäsuoria todisteita koronavirusannoksen vaikutuksesta ihmisten tautimuotoihin löytyy esimerkiksi maavertailuista.

”Maissa, joissa maskit ovat laajalti käytössä, on vähemmän kuolemantapauksia”, Sironen sanoo.

Lontoolaisen Imperial Collegen professori Francois Balloux on Twitterissä pohtinut syitä siihen, että koronavirusepidemiassa kuolemaan johtavien tartuntatapausten osuus on viime aikoina monin paikoin laskenut.

Hän pitää mahdollisena selityksenä, että ulkoilma, turvavälit ja mahdollisesti maskien käyttö ovat vähentäneet tartunnassa siirtyvää virusannosta.

Siihen viittaa myös Sveitsin armeijassa tehty tutkimus. Siinä tutkijat tarkastelivat varusmiesten koronavirustartuntoja, kun oli otettu käyttöön turvavälit ja tiukemmat hygieniamääräykset.

Turvatoimia ennen tartunnan saaneista 30 prosenttia sairastui covid-19-tautiin, kun taas turvatoimien jälkeen tartuntoja edelleen tuli jonkin verran mutta kaikki tartunnan saaneet jäivät oireettomiksi.

Tutkijat päättelevät, että turvatoimet vähensivät tartunnassa siirtyvää virusannosta ja siksi itse taudilta vältyttiin.

Los Angeles Timesin haastattelema Gandhi poimii myös esimerkkejä tilanteista, joissa laaja maskien käyttö on yhdistynyt suureen oireettomien määrään tartuntaryppäässä.

Esimerkiksi maalikuussa Etelämantereelta Argentiinaan matkanneessa risteilyaluksessa otettiin maskit käyttöön, kun yhdellä matkustajalla todettiin koronavirustartunta. Tapausanalyysin mukaan laivassa lopulta tartunnan saaneesta 128 henkilöstä yli 80 prosenttia jäi oireettomiksi.

Oireettomien tartuntojen osuus oli ainakin kaksinkertainen siihen nähden, mitä se keskimäärin on.

Tutkittua tietoa ei ole siitä, mikä tarkkaan ottaen on virusannos, joka vaikuttaa taudin vakavuuteen. Pelkkään tartuntaan on arvioitu riittävän noin tuhat viruspartikkelia.

Tarja Sirosen mukaan ei ole mahdollista määrittää, millainen määrä virusta lisää vakavan taudin riskiä.

”Se on liian monimutkainen biologinen kysymys. Yksilön omat perussairaudet ja geneettiset riskitekijät vaikuttavat niin paljon, ettei ole järkevää sanoa, että näin monta virusta pitää olla, että saat vakavan taudin.”

Olennaista taudin kehittymisen kannalta hänen mukaansa on se, miten tehokkaasti virus leviää elimistössä riippumatta siitä, millainen tartuntaan johtanut alkuannos on ollut.

Sironen on joka tapauksessa vakuuttunut, että virusaltistusta kannattaa vähentää maskeilla.

”On tärkeää ymmärtää, että vähennämme viruksen määrää, jota levitämme tai hengitämme sisään. Sekin riittää, että saamme viruksen määrän alle tartuntakynnyksen. Maskin ei tarvitse olla täydellinen suoja.”

Suomessa epidemia on hiipunut hiljaiseksi. Tällaisessa tilanteessa yleisellä maskin käytöllä ei ole välttämättä kovin suurta vaikutusta tartuntoihin.

Näin ainakin päätteli Norjan kansanterveyslaitos raportissaan kesäkuussa. Hiljaisen epidemian oloissa 200 000 ihmisen pitäisi käyttää maskia, jotta estettäisiin yksi tartunta viikossa.

Vaikka Suomessa tilanne on hiljainen, maailmalla se on huono.

”Kun rajat on auki, on selvää, että tapauksia tulee lisää. Ehkä olisi hyvä opetella maskin käyttöä, hankkia niitä kotiinsa ja seurata, miten tilanne muuttuu”, Sironen arvioi.

Hän on huomannut, että pääkaupunkiseudun julkisissa liikennevälineissä on täyttä, ja käyttää siksi maskia niillä kulkiessaan.

”Kun ei tilanne Suomessakaan ole nollassa.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede