Paljonko Suomessa on rahaa? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Paljonko Suomessa on rahaa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös herneiden kypsyyttä, aamun hetkeä ja maailman ensimmäistä valtiota. Entä sattuuko sisiliskoon, kun se katkaisee hätätilassa häntänsä?

Kolikot ovat käteistä rahaa.

Julkaistu: 31.7. 2:00

Alina Niemi, 7

Vastaus riippuu siitä, mitä rahalla tarkoitetaan ja miten sitä lasketaan. Rahan määritelmää ja määrää voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta.

Yleisimpiä tapoja ymmärtää raha on mieltää se seteleiksi ja kolikoiksi. Käteisen lisäksi raha mielletään usein myös pankki­tileillä olevaksi rahan määräksi eli talletuksiksi.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla yrityksillä ja koti­talouksilla oli maaliskuussa 11 miljardia euroa käteistä.

Suomen pankin tilastojen mukaan suomalaisilla oli samaan aikaan pankkitalletuksia 157 miljardia euroa. Kun nämä kaksi summaa lasketaan yhteen, rahan määräksi Suomessa tulee noin 168 miljardia euroa maaliskuun lopussa. Se on keskimäärin noin 30 500 euroa jokaista suomalaista kohti.

Meri Sintonen

ekonomisti

Suomen Pankki

Herneet maistuvat kesällä vaikka suoraan herneenpalosta.

Mistä tietää, että herneet ovat kypsiä?

Lila Vainio Santos, 8

Herneen itsensä kannalta se on kypsä, kun se on kehittynyt itämiskykyiseksi.

Huomaamme sen siitä, että herneenpalko on pullistunut ja kovettunut. Sen pinta on muuttunut ryppyiseksi ja kellertäväksi. Maahan kylvetyt siemenet kasvavat tuohon vaiheeseen noin kolmessa kuukaudessa.

Ihmisten vinkkelistä herneen kypsyys riippuu, mihin sitä käyttää. Kykenemme hyvin syömään myös kypsymättömiä herneitä.

Noin kuukausi ennen itämiskykyä palot ovat ohuita ja pehmeitä. Silloin ne ovat sopivan kypsiä syötäviksi salaatissa tai kevyesti paistettuina. Jo hieman pulskistuneet, mutta silti pehmeät ja makeat herneet voi napostella suoraan paloistaan.

Itämiskykyisiksi kehittyneet herneet eivät sellaisenaan enää ihmiselle maistu. Hernekeiton valmistamiseen ne kuitenkin ovat täsmälleen sopivan kypsiä.

Kalle Ruokolainen

eliömaantieteen dosentti

Turun yliopisto

Auringonnousu helmikuun alussa Helsingissä näyttää vaikkapa tällaiselta.

Milloin aamu alkaa?

Pihla Sopanen, 9

AamullE ei ole virallista määritelmää. Luonnonkulkuun perustuva tapa hahmottaa aamu löytyy almanakasta.

Kalenterissa aamu tarkoittaa sitä, että Aurinko on osittain horisontin alapuolella, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Koska Auringon paikka muuttuu taivaalla vuoden aikana, muuttuu aamun ajankohtakin.

Helsingissä kesäpäivänseisauksena eli tänä vuonna 21. kesäkuuta aamu alkoi kello 2.02 ja se päättyi auringonnousuun kello 3.54, jolloin alkoi päivä.

Talvipäivänseisauksena 21. joulukuuta aamu puolestaan alkaa kello 8.26 ja päättyy Auringon noustessa kello 9.25.

Pohjois-Suomessa aamu on vieläkin erikoisempi. Kesäpäivänseisauksena Aurinko on koko ajan horisontin yläpuolella, joten siellä ei ole aamua lainkaan. Keskitalvella ei ole päivää, vaan aamu alkaa Nuorgamissa kello 10.05 ja muuttuu suoraan iltahämäräksi kello 12 tienoilla.

Tämä ei oikein toimi. Siksipä arkielämässä aamu, päivä, ilta ja yö on irrotettu Auringon liikkeestä. Ilmatieteen laitoksen sääennusteissa aamu tarkoittaa kello 6–9 välistä aikaa. Tämä vastannee monen kokemusta siitä, milloin on aamu.

Asko Palviainen

erikoissuunnittelija

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Gizan kuulut ja ikivanhat pyramidit muistuttavat, että nykyisen Egyptin alueella asuttiin jo kauan sitten.

Mikä maa tuli ensimmäisenä maapallolle?

Amanda Hynynen, 7

Kysymys viitannee ensimmäiseen valtioon tai kansaan, ja on hankala.

Pääosa tiedoistamme menneisyydestä on peräisin muinaisten ihmisten kirjoituksista. Valtiot ja kansat ovat kuitenkin vanhempia kuin kirjoitustaito. Kirjoitus itse asiassa keksittiin hallinnon auttamiseen.

Varhaisimmat tiedetyt kirjoitukset tehtiin nykyisen Irakin alueella 3000-luvulla ennen ajanlaskun alkua, sen viimeisinä vuosisatoina. Kirjoituksia laadittiin kaupungeissa, joiden temppelien huipulta saattoi nähdä seuraavaan kaupunkiin asti.

Vaikka nuo kaupungit olivat itsenäisiä kokonaisuuksia, niitä ei voi oikein sanoa valtioiksi.

Niiden asukkaat kuitenkin puhuivat keskenään samaa kieltä ja kutsuivat itseään sumerilaisiksi. Näin heitä voi pitää vanhimpana tiedossamme olevana kansana.

Egyptin faaraot eli kuninkaat puolestaan hallitsivat valtiota noin vuonna 3100 ennen ajanlaskun alkua. Paikka vastaa suurin piirtein nykyistä Egyptiä.

Egyptiä voikin sanoa vanhimmaksi varsinaiseksi valtioksi. Egyptiläisten omien kirjoitusten mukaan valtakunta kuitenkin perustettiin yhdistämällä Ylä- ja Ala-Egypti. Kaksi valtiomaista paikkaa oli näin ollen Egyptin alueella jo aiemmin.

Emme siis tiedä varmasti, mikä oli aivan ensimmäinen valtio tai kansa.

Risto Marjomaa

yleisen historian yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Kuinka paljon sisiliskoa sattuu, kun se hädän hetkellä irrottaa häntänsä?

Aapo Mattila, 5 ja Iisa Tammisto, 6

Sisilisko pudottaa häntänsä säikähtäessään uhkaajaa ja hämätäkseen sitä. Se ei menetä häntäänsä kuitenkaan lopullisesti. Ajan kuluessa kasvaa uusi häntä pudonneen tilalle.

Hännän katkaisu on sisiliskon erikoinen ominaisuus.

Sisiliskon hännässä on useita niin sanottuja murtumatasoja, joita pitkin häntä katkeaa. Katkeava kohta voi olla tyvessä tai pidemmällä hännässä. Katkeamisen hetkellä häntänikamat ja niitä ympäröivät pehmytkudokset kuroutuvat irti toisistaan. Lähistön verisuonet supistuvat ja estävät verenvuodon.

Kivun tunne on jokaisen eläimen oma kokemus. Ulkopuolisen on monesti vaikea sanoa, miten paljon toiseen yksilöön sattuu.

Tiedämme kuitenkin, että hännän katkeaminen on sisiliskojen lajiominaisuus, johon niiden elimistö on sopeutunut ja jota sisiliskon ei tarvitse opetella. Koska kyseessä on melkoisen automaattinen reaktio, se tuskin on erityisen kivulias.

Uhkaavan petoeläimen lähestyminen pelästyttää sisiliskoa. Se saattaa olla sisiliskolle hännän irtoamista rankempi kokemus.

Outi Vainio

eläinlääketieteellisen farmakologian professori

Helsingin yliopisto

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede