Tutkijat selvittivät korona­viruksen leviämistä kiinalaisissa junissa ja kartoittivat, millä istuma­paikoilla tartunnan riski on suurin - Tiede | HS.fi
Tiede|Tartunnat

Tutkijat selvittivät korona­viruksen leviämistä kiinalaisissa junissa ja kartoittivat, millä istuma­paikoilla tartunnan riski on suurin

Matkustajajunissa syntyneiden tartuntojen tutkimus osoittaa, että on vaarallisempaa istua viruksen kantajan kanssa samalla rivillä kuin heti edessä olevalla istuimella.

Matkustajat käyttivät kasvomaskia kulkiessaan brasilialaisen São Paulon kaupungin metrossa kesäkuun lopulla.

Julkaistu: 1.8. 2:00, Päivitetty 1.8. 12:19

Kuinka helposti saat tartunnan, jos istut junassa koronaviruksen kantajan lähellä? Riski on nyt laskettu suuressa tutkimuksessa, joka kattoi kymmeniätuhansia matkustajia.

Tutkijat tarkastelivat tartuntoja Kiinan huippunopeissa pikajunissa joulukuusta maaliskuun alkuun. Viruksen kantajia eli niin sanottuja indeksipotilaita oli analyysissä runsaat 2 300 ja heidän lähellä, vähintään kolmen penkkirivin päässä istuneita kanssamatkustajia 72 000.

Kaikkein suurin riski saada tartunta oli niillä, jotka istuivat kantajan vieressä. He saivat sen 3,5 tapauksessa sadasta.

Ylipäätään samalla tuolirivillä matkustava sai viruksen paljon herkemmin kuin muilla riveillä istuvat. Heti edessä istuvan todennäköisyys saada tartunta oli noin kaksi tuhannesta. Riski oli jopa hieman pienempi kuin indeksipotilaan kanssa samassa rivissä kauimmaisena istuvalla, vaikka etäisyys oli paljon lyhyempi.

Tutkijat arvelevat Clinical Infectious Diseases -tiedelehdessä, että samalla rivillä istumisen suurempaa riskiä selittää ensinnäkin se, että perheenjäsenet ja muut toisensa tuntevat matkustavat yleensä vierekkäin. Muutenkin kanssakäymistä on enemmän omassa rivissä matkustavien kanssa, kun väistellään vessaan, ravintolavaunuun tai jaloittelemaan lähteviä.

Korkeat selkänojat ilmeisesti suojaavat muilla istuinriveillä, viruksen kantajan edessä ja takana, istuvia viruksia kuljettavilta hiukkasilta, tutkijat kirjoittavat.

Tartuntariski oli myös sitä suurempi, mitä kauemmin matka infektoituneen lähettyvillä kesti. Keskimäärin yhteinen matka-aika oli kaksi tuntia, mutta se vaihteli hyvin lyhyestä lähes 14 tuntiin.

Samalla paikalla heti indeksipotilaan jälkeen istuvan riski saada tartunta oli alle yksi tuhannesta. Tämä voi kertoa joko siitä, että istumapaikan lähipinnat eivät ole merkittävä tartuntalähde tai sitten niiden puhdistus toimii hyvin. Tutkimuksessa syytä ei pohdita.

Tutkijat korostavat päätelmissään turvavälien tärkeyttä matkalla. He laskevat, että tunnin kestävällä matkalla turvallinen etäisyys on yli metrin.

He pitävät tärkeänä myös käsihygieniaa, kasvomaskeja ja hyvää ilmanvaihtoa.

Junat, bussit ja metrot vaikuttavat otollisilta paikoilta saada koronavirustartunta.

Joukkoliikenteen kulkuvälineissä matkustamisessa yhdistyy kaksi asiaa, jotka ovat edesauttaneet tartuntaryppäiden syntyä. Ihmisiä on paljon vieri vieressä, ja he ovat sisätilassa.

Lontoossa onkin havaittu, että flunssatauteja on enemmän sellaisissa kaupunginosissa, joissa käytetään paljon metroa. Heillä on enemmän lähikontakteja, joissa virukset pääsevät siirtymään ihmisestä toiseen.

Koronaviruksen aiheuttamia tartuntaryppäitä tunnetaan joukkoliikennevälineistä kuitenkin vain vähän.

Lentomatkoilla ylipäätään tartuntoja on ollut todella vähän, mikä osaltaan voi johtua tehokkaasta ilmanvaihdosta. Ilman puhdistukseen käytetään tehokkaita hepa-suodattimia, joihin jää 99,97 prosenttia viruksista ja bakteereista.

Muissa liikennevälineissä ilmanvaihto ei ole samaa tasoa, mutta matkustaja-aluksia lukuun ottamatta niistäkään ei ole raportoitu isoja tartuntamääriä.

Brittiläisen, kansanterveystieteeseen keskittyvän London School of Hygiene & Tropical Medicine -yliopiston tutkijat ovat listanneet tutkimuksissa ja mediassa raportoituja tartuntaryppäitä niiden syntypaikkojen mukaan. Liikenteessä lähinnä vain laivat ovat olleet tällaisia viruksen leviämispesäkkeitä.

Tutkijoiden 265 ryppään listalla on kaksi, jotka ovat sattuneet linja-autossa. Toisessa yksi lapsi oli saanut ilmeisesti tartunnan kahdelta aikuiselta matkan aikana.

Toinen bussitapaus oli suurempi. Tutkijoiden luettelossa se on luokiteltu uskonnollisten tapahtumien joukkoon, koska linja-autossa matkasi ihmisiä buddhalaiseen tilaisuuteen.

Tapausanalyysin mukaan yksi viruksen kantaja tartutti täydessä linja-autossa 23 muuta matkustajaa. Yli puolentoista tunnin matka tehtiin linja-autolla, jota tuuletettiin kiertoilmalla.

Ranskan terveysviranomaiset käsittelevät lähimmän perhepiirin tai vanhusten hoivakotien ulkopuolisia tartuntaryppäitä viikoittaisessa epidemiaraportissaan. Tuoreimman raportin mukaan vähintään kolmen ihmisen tartuntaketjuja on selvitetty toukokuun alkupuolelta lukien 447.

Vain viisi ryvästä on paikannettu liikenteeseen. Raportin mukaan se kattaa lento-, juna- ja laivaliikenteen, mutta sen tarkemmin siinä ei eritellä tapauksia.

Suomessakin on tehty jäljitystyötä eri liikennevälineillä matkustaneisiin etenkin keväällä, kun tutkittiin muun muassa Italian ja Itävallan hiihtokeskuksiin liittyviä tartuntatapauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan tartuntojen leviäminen ei kuitenkaan ole yhteydessä eri liikennevälineillä matkustamiseen.

”Pääkuva on se, että eivät ihmiset ole levittäneet niitä liikennevälineissä. He ovat saaneet tartunnan turistikohteissa, ja heidän Suomeen tultuaan tartunta on levinnyt kodeissa tai työpaikoilla”, Jalava sanoo

Julkisessa liikenteessä tartuntoja voi vähentää se, että ihmiset katselevat puhelinta eivätkä pahemmin puhu. Virusta mahdollisesti kantavia pikkupisaroita kirpoaa ilmoille puhuessa paljon enemmän kuin vain uloshengityksen mukana.

Omissa oloissa olemista on tarjottu maskien käytön ohella selitykseksi sille, miksi Japanin täyteen ahdetuissa junissa ja metroissa ei ole ollut tartuntaryppäitä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kuitenkin muistuttaa, että ihmiset puhuvat puhelimessa julkisissa liikennevälineissä, mikä tuottaa pisaroita.

Husin alueella ei ole jäljitetty tartuntoja julkisiin liikennevälineisiin. Myöskään VR:n tiedossa ei ole yhtään junassa todettua tartuntaa tai tartuntaketjua.

VR:stä kerrotaan, että yhtiöllä on selkeä prosessi, jossa ollaan tarkistettu epäiltyjä koronavirustapauksia, mutta yhtäkään tapausta ei ole löydetty.

Vaikka tapauksia ei ole paikannettu Suomen joukkoliikenteeseen, se ei takaa sitä, etteikö niitä olisi ollut. Asian selvittäminen voi olla vaikeaa.

”Jo nyt kesän aikana yli puolet koronatapauksista ei ole tiennyt, mistä tartunta on tullut. Tällöin on vaikea sanoa, onko se saatu esimerkiksi työssä tai julkisella paikalla, kuten liikennevälineessä.”

Hänen mukaansa tartunnan lähdettä on helpompi jäljittää muiden suljettujen tilojen osalta silloin, kun useita henkilöitä sairastuu jonkin tapahtuman jälkeen, kuten esimerkiksi Naistenpäivän konsertissa tapahtui.

Ruotsalainen muistuttaa, että joukkoliikenteessä monet ovat keskenään lähikontaktissa yli 15 minuuttia samassa suljetussa tilassa tai alle kahden metrin säteellä. Tämä katsotaan altistumiseksi, jos paikalla on ollut infektoitunut henkilö.

Koska liikennevälineissä ei pystyä pitämään turvavälejä, hän suositteleekin niihin kasvomaskin käyttöä tartuntariskin vähentämiseksi.

Vieraskynä|Koronavirus­epidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen

Koronavirus|Kaksi maskitutkimusta antoi eri tulokset suojien hyödystä, vaikka aineisto oli sama – professori selittää, miten tämä on mahdollista

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede