Keskiaikaisella reseptillä tehty voide nujersi bakteereita, joita on vaikea tappaa antibiooteilla – Tutkijat toivovat siitä apua vaikeisiin iho­tulehduksiin - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääketiede

Keskiaikaisella reseptillä tehty voide nujersi bakteereita, joita on vaikea tappaa antibiooteilla – Tutkijat toivovat siitä apua vaikeisiin iho­tulehduksiin

Keskiaikaista Baldin silmäsalvaa voisi ehkä käyttää vaikeiden ihotulehdusten hoitoon.

Baldin lääkekirja opastaa muun muassa, miten sekoitetaan erilaisia lääkkeitä.

Julkaistu: 2.8. 15:37, Päivitetty 3.8. 6:50

Onko silmässäsi näärännäppy? Ei hätää, 800-luvulla Englannissa kirjoitettu Baldin lääkekirja eli Medicinale anglicum opastaa valmistamaan mainion linimentin erilaisiin ihotulehduksiin:

”Ota yhtä suuri määrä sipulia ja valkosipulia ja murskaa ne hyvin. Sitten ota yhtä suuret määrät viiniä ja naudan sappea, sekoita ne sipulien kanssa ja aseta messinkiastiaan. Anna seoksen seistä yhdeksän yötä astiassa, purista liinan läpi ja anna kirkastua. Kaada seos sitten sarveen ja sivele sitä yöllä silmään höyhenellä. Se on parasta lääkettä.”

Nyt on Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu tutkimus, joka osoittaa, että vanhoilla konsteilla voi yhä olla paikkansa nykylääketieteessä, kun bakteerit ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi nykyisille antibiooteille.

Englantilaisen Warwickin yliopiston mikrobiologit havaitsivat, että yllä kuvattu keskiaikainen linimentti, Baldin silmäsalva, todella tappaa stafylokokkien ja muiden bakteerien muodostamia kasvustoja haavoista.

Alkuperäisessä ohjeessa sillä on ilmeisesti hoidettu talirauhasen tulehduksia kuten silmäluomien näärännäppyjä.

Jos stafylokokkibakteerit pääsevät muodostamaan haavaumiin biofilmiksi kutsuttua kasvustoa, niitä on hyvin hankala tappaa edes antibiooteilla, ja lääkettä vaaditaan hyvin suuria määriä.

Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa, olisiko tällaisten infektioiden hoitoon vaihtoehtoisia tapoja, joita nykylääketiede voisi hyödyntää.

Samaista silmäsalvaa on tutkittu aiemminkin, ja sillä on nujerrettu hiiren ihohaavassa muhineita, antibiootille vastustuskykyisiä mrsa-bakteereita. Muinaista lääkevoidetta voisi sitten kai kutsua vaikkapa antiikkibiootiksi.

 ”Jokaisella ainesosalla on koeputkessa antibakteerisia ominaisuuksia.”

Uudessa tutkimuksessa mikrobiologit selvittivät juurta jaksain, mikä vaikutus salvalla ja sen ainesosilla on yhdessä ja erikseen.

He sekoittivat linimentin vanhan reseptin mukaan naudan sapesta, valkoviinistä, sipulista ja valkosipulista, ja antoivat sen käydä yhdeksän päivää.

”Mikrobiologin silmään vanha ohje kuulostaa tepsivältä, sillä jokaisella ainesosalla on koeputkessa antibakteerisia ominaisuuksia. Vaikuttaa siis järkevältä yhdistää ne”, kertoo apulaisprofessori Freya Harrison uutiskanava CNN:lle.

Alkuperäisessä ohjeessa sipuliin viittaava sana on vanhakantainen cropleac, ja se voi nykykielessä tarkoittaa yhtä hyvin sipulia kuin purjoa. Tutkijat kokeilivat siis kumpaakin. Sipuli tepsi paremmin.

Tutkijat tekivät salvaa 75 annosta ja sivelivät sitä keinotekoisiin haavoihin, joihin oli tartutettu keltakokkia eli Stafylococcus aureusta sekä muita bakteereita.

 ”Rehellisesti sanoen emme ajatelleet, että tämä kääntyisi joskus lääkkeeksi.”

Linimentti todella tepsi. Se nujersi sitkeät stafylokokit etenkin silloin, kun ne olivat päässeet muodostamaan limaista biofilmiä haavaan.

Voide tuhosi myös vapaana eläviä eli planktonisia bakteereita. Tässä tehoaineena vaikutti olevan erityisesti valkosipuli.

Erikseen kokeiltuna yksittäisillä ainesosilla ei ollut suurta vaikutusta, mutta juuri tämä yhdistelmä näyttää tepsivän.

”Rehellisesti sanoen emme ajatelleet, että tämä kääntyisi joskus lääkkeeksi ja siihen saisi rahoitusta. Ajattelimme vain, että tämä on kiinnostava mikrobiologinen kokeilu”, keskiajan historiasta kiinnostunut apulaisprofessori Harrison sanoo.

Nyt kuitenkin jo useassa tutkimuksessa on osoitettu, että tällä salvalla on bakteereja tappava vaikutus, ja ainakin hiirikokeiden perusteella se vaikuttaa vaarattomalta. Sitä voisi jalostaa eteenpäin.

Tutkijat uskovat, että vastaavaa voidetta voisi tulevaisuudessa kokeilla vaikeisiin ihotulehduksiin.

”Uskomme, että tässä olisi potentiaalia diabeetikoiden jalkahaavaumien hoitoon. Niihin voi muodostua äärimmäisen vastustuskykyisiä biofilmejä, jotka eivät reagoi antibiootteihin”, Harrison sanoo.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede