Tutkijat saattoivat havaita ensimmäistä kertaa planeetan Linnunradan ulkopuolella - Tiede | HS.fi

Tutkijat saattoivat havaita ensimmäistä kertaa planeetan Linnunradan ulkopuolella

Planeettaehdokas löytyi 28 miljoonaan valovuoden päästä Pyörregalaksista. Havainto pitää vielä varmistaa.

Planeettaehdokas löytyi galaksista M51, joka on 28 miljoonaan valovuoden päässä. Se myös nimellä Pyörregalaksi.­

24.9. 21:31

Tähtitieteilijät löysivät mahdollisesti ensimmäistä kertaa eksoplaneetan toisesta galaksista Linnunradan ulkopuolelta, selviää Arxiv-julkaisupalvelussa ilmestyneessä raportista.

Planeettaehdokas löytyi 28 miljoonan valovuoden päästä M51-nimisestä galaksista, joka tunnetaan myös nimellä Pyörregalaksi.

Potentiaalinen planeetta sai nimekseen M51-ULS-1b. Havainnon perusteella se kiertää kaksoistähtijärjestelmää, jossa tähti kiertää joko neutronitähteä tai mustaa aukkoa. Havainnon teki Harvard-Smithsonianin astrofysiikan keskuksen johtama ryhmä. Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Planeetta löytyi tutkimalla dataa Chandra-avaruusteleskoopin yli 2 600 havainnosta. Tutkijat etsivät merkkejä muutoksista, jotka aiheutuvat planeetan kulkiessa tähden ohitse estäen sieltä tulevan valon.

Jotta tutkijat saattoivat erottaa planeetan aiheuttamat muutokset tähtien omasta kirkkauden vaihtelusta, ryhmä etsi vain sellaisia tapauksia, jossa valon tulo Maahan estyi kokonaan. Tällaisia esimerkkejä löytyi yksi.

Planeettalöydös ei ole vielä täysin varma. Tutkijoiden mukaan planeetta on ilmeisin selitys heidän havaitsemalleen muutokselle, mutta toistaiseksi havaintoja on vasta yksi.

Hollantilaisen Leidenin yliopiston tutkijan Matthew Kenworthyn mukaan eksoplaneetan olemassaolon varmistamiseksi tarvittaisiin vähintään kolme havaintoa tasaisin väliajoin. Se osoittaisi, että tähteä todella kiertää planeetta.

Planeettahavainto saattaa siis osoittautua joksikin muuksi taivaankappaleeksi, joka ohitti tähden yhden kerran palaamatta koskaan takaisin.

Chandra-teleskoopin mittausten perusteella mahdollinen planeetta on luultavasti hieman Saturnusta pienempi kaasujättiläinen, joka kiertää keskustähteään kymmenien tähtitieteellisten yksikköjen (au) päässä.

Kuva on vuodelta 1999, jolloin Chandra-avaruusteleskooppia valmisteltiin lähtölaukaisuun.­

Yksi tähtitieteellinen yksikkö vastaa keskietäisyyttä Maan ja Auringon välillä, tarkalleen ottaen 149,6 miljoonaa kilometriä. Kymmenien tähtitieteellisten yksikköjen etäisyys tarkoittaa sitä, että mahdollinen eksoplaneetta kiertää keskustähteään vähintään yhtä kaukana kuin Saturnus kiertää Aurinkoa.

Planeetan kierros tähtensä ympäri kestää siis ainakin vuosikymmenen. Tämä tarkoittaa, että seuraavan havainnon tekemiseen saattaa kulua lukuisia vuosia ja eksoplaneetan olemassaolon varmistamiseen vuosikymmeniä.

Aurinkokuntamme ulkopuolisista planeetoista eli eksoplaneetoista tehtiin havaintoja jo 1900-luvun alkupuolella, ja ensimmäinen varmistettu eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992.

Syyskuuhun 2020 mennessä vahvistettuja eksoplaneettoja on Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mukaan löydetty 4 277, ja mahdollisia löydöksiä on liki 5 500.

Eksoplaneettoja on havaittu eri menetelmillä sekä Maasta että avaruusteleskooppien avulla. Avaruusteleskooppi Kepler löysi vuosina 2009–2018 yli tuhat eksoplaneettaa.

Oman galaksimme ulkopuolelta ei ole vielä onnistuttu löytämään vahvistettua eksoplaneettaa. Jos havainto M51-ULS-1b-planeetasta osoittautuu oikeaksi, se on siis ensimmäinen Linnunradan ulkopuolelta löydetty planeetta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede