Meissä on kaksi vuodenaikaa – elimistömme toiminta muuttuu kevätkesällä ja kohta syystalvella - Tiede | HS.fi

Meissä on kaksi vuodenaikaa – elimistömme toiminta muuttuu kevätkesällä ja kohta syystalvella

Kaliforniassa tehdyssä tutkimuksessa vuodenkierto näkyi elimistössä molekyylitasolla.

Verenpaine kohoaa loppusyksyllä ja tulehdusarvot kevätkesällä, Kaliforniassa tehty tutkimus havaitsi.­

5.10. 2:00 | Päivitetty 5.10. 6:28

Jo lapsina opimme, että vuosi jakautuu neljään vuodenaikaan, talveen, kevääseen, kesään ja syksyyn.

Mutta kehomme biologian näkökulmasta vuodenaikoja onkin vain kaksi, väittää Stanfordin yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun tutkimus.

Sen mukaan kehomme jakaa vuodenkierron kahteen vaiheeseen. Taitekohtia niiden välillä ovat kevätkesä ja syystalvi, joiden aikana elimistömme toiminta muuttuu.

Muutokset näkyvät esimerkiksi kevätkesällä kasvaneissa tulehdusarvoissa ja loppusyksyn kohonneessa verenpaineessa.

Nelivuotinen tutkimus tehtiin seuraamalla 105 tutkimukseen osallistunutta henkilöä Pohjois- ja Etelä-Kaliforniassa.

Noin puolet osallistujista olivat insuliiniresistenttejä, eli alttiita aikuisiän diabetekselle. Iältään 25–75-vuotiaita osallistujilta otettiin verinäytteet ja tehtiin mittauksia noin neljä kertaa vuodessa.

Näistä sitten analysoitiin muun muassa immuunisuojaa, tulehdusarvoja, verenpainetta ja kehon sisäistä mikrobistoa. Kaikkiaan tutkimuksessa seurattiin yli tuhannen molekyylin liikkeitä kehoissa.

Lisäksi tutkijat seurasivat osallistujien ruokavaliota ja liikkumista. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature Communications.

 Kevätkesän aikana nousivat muun muassa allergioihin liittyvät tulehdusarvot.

Seurannan aikana tutkijat huomasivat tiettyjen asioiden toistuvan vuodenkierron mittaan.

Kevätkesän aikana nousivat muun muassa allergioihin liittyvät tulehdusarvot sekä nivelreumaan ja nivelrikkoon liittyvät tulehdusarvot.

Myös kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen liittyvät aineenvaihdunnan tuotteet olivat kevätkesällä korkeimmillaan.

Syystalvella olivat taas kohollaan kehon infektioita vastaan taistelusta kertovat molekyylit sekä aknen puhkeamisesta kertovat aineenvaihduntatuotteet.

Havainnoista osa vaikuttaa vuodenkiertoon liittyen melko ilmeisiltä.

Allergioihin liittyvät tulehdukset ja vasta-aineet nousevat siitepölyn määrän kasvaessa loppukeväästä. Infektioita vastaan taistellaan loppusyksyn influenssakautena.

”Osalla havaituista ilmiöistä syyt ovat kuitenkin vähemmän ilmeisiä”, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, Stanfordin yli­opiston genetiikan professori Michael Snyder yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen merkittävyyttä arvioidessa kannattaa huomioida myös se, että havainnot tulevat Kaliforniasta. Snyder myöntää, että osaval­tiossa on käytännössä kaksi vuodenaikaa, kuuma ja kylmempi.

”Saamamme data ei kuitenkaan noudata suoraviivaisesti sääoloja. Mekanismit ovat mutkikkaampia”, Snyder sanoo.

Silti tutkijaryhmä myöntää, että tulokset voisivat todennäköisesti olla hieman toisenlaisia, jos tutkimus tehtäisiin toisella puolella Yhdysvaltoja tai muualla maailmassa.

 Kyse on siis elimistömme reagoinnista ympäristön muutoksiin.

Ajatus siitä, että aika tahdistaa ke­hoamme, ei ole uusi. Munasarjat ja aivolisäke säätelevät noin neljän viikon syklissä toistuvaa kuukautiskiertoa.

On myös pitkään tiedetty, että ihmisen sisällä tikittää suunnilleen 24 tunnin rytmissä kulkeva molekyylitason kello, niin sanottu sirkadiaaninen rytmi. Tämä geenien säätelemä järjestelmä ohjaa muun muassa uniryt­miämme.

Kalifornialaisten löytämiä vuodenkiertoon perustuvia muutoksia ei kuitenkaan pidä sekoittaa kehon sisäisiin mekanismeihin, kommentoi psykologian professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta. Hän on kirjoittanut vuorokausirytmistä.

”Tiedossa ei ole, että kehomme tahdistuisi itsenäisesti vuodenkierron kaltaisten pidempien syklien mukaan.”

Mitä ilmeisimmin kyse on siis elimistömme reagoinnista ympäristön muutoksiin, kuten valon määrään, ilman hiukkasiin sekä vaatetuksen ja liikkumisen muutoksiin lämpötilan vaihdellessa.

”Näin katsottuna havainto kahdesta vuorottelevasta jaksosta ei ole yllättävä. Voi ajatella, että vuosi jakautuu karkeasti valoisampaan ja lämpimämpään sekä pimeämpään ja kylmempään jaksoon”, Pesonen sanoo.

”Tämä sitten näkyy ympäröivissä olosuhteissa ja toiminnassamme, sekä edelleen elimistön molekyylitason toiminnassa.”

 On hyvä huomata verenpaineen kohoavan yleisimmin alkutalvesta.

Havainnot voivat tuntua itsestään selviltä. Vuosikierto kannattaa kuitenkin ottaa huomioon ihmisen terveydentilaa tutkittaessa, Snyder kollegoineen huomauttaa.

”Jos tutkitaan tulehdusarvoja, voi olla arvokasta tietää, ovatko ne tyypillisesti kohollaan tutkittuun vuodenaikaan”, Snyder sanoo.

”Vaihtoehtoisesti voimme kannustaa esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvia potilaita liikkumaan talvisin enemmän, etteivät heidän riskitekijänsä nousisi vuodenkierron mukana.”

Laajemmin havainnosta voi olla apua myös kliinisten lääkekokeiden suunnittelussa.

Jos testataan vaikka lääkettä korkeaa verenpainetta vastaan, on hyvä huomata verenpaineen kohoavan yleisimmin alkutalvesta. Loppusyksyn tai alkukesän kokeilla voi siis olla eri tulokset.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede