Miksi rahan arvo laskee koko ajan? - Tiede | HS.fi

Miksi rahan arvo laskee koko ajan?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös taulujen katsomista, kutitusta ja lihansyöjäkasvin vaarallisuutta. Entä miten kävisi, jos käärme alkaisi niellä itseään hännästä?

Rahan arvo ei saisi laskea nopeasti.­

16.10. 2:00 | Päivitetty 19.10. 8:01

Eino Helve, 11

Rahan arvon hidas aleneminen eli inflaatioksi sanottu hintojen nousu on monien keskuspankkien tavoitteena.

Euroopan keskuspankin sekä Suomen pankin ja muiden euroa käyttävien maiden keskuspankkien yhteisenä tavoitteena on vuosittainen inflaatio, joka on ”lähellä, mutta alle kaksi prosenttia”.

Jotkin asiat kallistuvat muita enemmän ja jotkin halventuvat, joten tavoite koskee keskimääräistä hintojen muutosta.

Keskuspankit pyrkivät siihen esimerkiksi säätelemällä korkoja eli rahalainan antajille maksettavaa korvausta.

Nopea inflaatio on erittäin haitallinen taloudelle. Sitä ei olekaan todennäköisesti koskaan missään suoranaisesti tavoiteltu, vaikka siihen on joissain maissa joskus ajauduttu tai sitä on päätetty sietää sota-aikoina. Deflaatio eli hintatason laajamittainen aleneminen on myös haitallista.

Hidas inflaatio on pitkällä aikavälillä paras talouden vakaudelle, kuten työttömyyden vähentämiselle. Siksi sellaista tilannetta tavoitellaan.

Karlo Kauko

neuvonantaja

Suomen Pankki

Trooppinen kannukasvi käyttää ravinnokseen pieniä hyönteisiä.­

Jos työnnän käteni lihansyöjäkasviin, alkaako kasvi sulattaa sitä?

Leo Sundell, 6

Lihansyöjäkasvit pyydystävät hyönteisiä ja muita pieniä eläimiä monin eri tavoin. Kaikilla noilla kasveilla on jonkinlainen ansa, jonne eläimet joutuvat ja jossa ne kuolevat.

Esimerkiksi kannukasviin jouduttuaan saalis voi hukkua kasvissa olevaan nesteeseen. Kihokki puolestaan tuottaa tahmeita pisaroita, joihin eläimet tarttuvat. Lopulta nuo pisarat estävät niiden hengityksen.

Yleensä lihansyöjäkasvit pystyvät sulattamaan saalistaan vasta, kun eläimet ovat kuolleet. Kasvit erittävät samanlaisia ruokaa hajottavia aineita kuin ihminenkin ruoansulatus­elimistössään.

Lihansyöjäkasvien ravinto sulaa kuitenkin hyvin hitaasti. Pienen hyönteisen sulattamiseen menee jopa kaksi viikkoa.

Ihmisen käden sulattamiseen eivät lihansyöjäkasvin voimat riitä, joten sitä voi turvallisesti koskettaa. Kädet kannattaa kuitenkin pestä koskettamisen jälkeen, ettei kasvin nestettä vahingossa mene silmiin. Se voi aiheuttaa kirvelyä.

Marko Hyvärinen

johtaja

Helsingin yliopiston kasvimuseo ja kasvitieteelliset puutarhat

Norjalaisen taiteilijan Edvard Munchin (1863–1944) kuuluisa Huuto on Oslossa Munch-museossa.­

Miksi katsomme tauluja?

Martta Similä, 3

Tauluja katsomalla voi kokea, ymmärtää ja oppia uusia asioita. Taulut voivat esimerkiksi saada tuntemaan, miten pistävä auringonpaiste on Australian autiomaassa tai miten rakkaus voi valaista olon. Kuvataiteen parissa koetut uudet tuntemukset voivat muuttaa suhdettamme maailmaan ja elämään.

Toisaalta taulut kertovat menneisyydestä omilla erityisillä tavoillaan. Mikään muu taide ei kerro siitä, millaisia maaleja ja siveltimiä on käytetty ja millaisia tarinoita tai mielen juolahduksia niillä on onnistuttu kertomaan. Taulut ovat ikään kuin satuja, jotka on toteutettu viivojen, värien ja muotojen kautta.

Katsomme tauluja myös siksi, että ne tarjoavat valtavasti erilaisia näkökulmia. Jokainen tulkitsee teoksia omasta vinkkelistään, joten eri-ikäiset tai eri paikoissa asuvat ihmiset voivat nähdä ja kokea niissä erilaisia asioita.

Moni tuntee teoksiin syven­tyessään rauhoittuvansa. Jos on vaikea keskittyä tai jokin suututtaa, maalausten yksityiskohtiin tai vaikkapa tiettyihin väreihin paneutuminen saattaa helpottaa.

Yleensä nimenomaan katsomme tauluja emmekä esimerkiksi kosketa niitä, mikä on tärkeää, koska taulut ovat herkkiä rikkoontumaan.

Nykyään on kuitenkin myös tauluja, jotka on tehty koskettaviksi tai esimerkiksi haistelta­viksi.

Katve-Kaisa Kontturi

taidehistorian määräaikainen professori

Turun yliopisto

Kutittaminen on tapa leikkiä läheisen ihmisen kanssa.­

Miksi yleensä toivotaan kutituksen lopettamista, vaikka se saa nauramaan?

Stella Brenner, 7

Nauraminen kutitettaessa ei liity suoranaisesti iloisuuteen. Moni pitää sitä tosiaan päinvastoin lopulta epämiellyttävänä ja toivoo sen lopettamista.

Etenkin isommat sisarukset tietävät tämän ja osaavat härnätä pienempiä tarkkaan harkituilla kutitushyökkäyksillä.

Kutittaminen onkin ihmisten ja myös monien muiden eläinten tapa leikkiä. Sen avulla voidaan vahvistaa yksilöiden välisiä siteitä. Nauraminen vahvistaa molempien tietoisuutta siitä, että kyseessä on leikki eikä todellinen kamppailu.

Nauru kutittaessa on automaattinen refleksi. Jotkut ihmiset alkavat hekottaa jo ennen kuin heitä aletaan kutittaa, koska aivot ennakoivat kutittamista. Ihmiset nauravat myös jopa silloin, kun heitä kutitetaan jonkin välineen avulla.

Refleksi syntyy, kun ihon aistinsolut välittävät tiedon kutituksesta aivojen päälaen- ja ohimolohkon kosketustietoa käsitteleville alueille. Kutittaminen ei viritä aivojen syviä osia, jotka tuottavat iloa ja mielihyvää.

Lauri Nummenmaa

lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori

Turun yliopisto

Rantakäärme on myrkytön ja harmiton ihmisille.­

Mitä tapahtuu, jos käärme ryhtyy nielemään itseään hännästä mutta ei pureskele?

Emil Alenius, 8

Jos käärme alkaa niellä omaa häntäänsä, se on yleensä voimakkaasti stressaantunut.

Se voi johtua esimerkiksi liian pienestä tai kuumasta elintilasta. Terve, hyvinvoiva ja sopivassa ympäristössä elelevä käärme ei sellaista tekisi.

Omaa häntäänsä nielevät yksilöt elävät useimmiten terraa­riossa. Ne kuuluvat käärmelajeihin, jotka käyttävät ravintonaan toisia käärmeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kuningaskäärmeet. Usein käy niin, että stressaantunut käärme luulee omaa häntäänsä toiseksi käärmeeksi ja hyökkää siksi sen kimppuun.

Käärmeet eivät koskaan pureskele vaan nielevät saaliinsa kokonaisena. Toista yksilöä syövä käärme pystyy puristamaan sen ikään kuin haitariksi ja mahduttamaan kokonaan ruoansulatuskanavaan. Käärmeet kykenevät syömään jopa itseään pidempiä eläimiä.

Itseään syövä yksilö ei pysty kuitenkaan tekemään haitarimuotoon puristamista.

Käärmeiden henkitorvi au­keaa alaleukojen väliin, jolloin ne voivat hengittää suurtakin saalista syödessään, mutta ne eivät kykene siihen loputtomiin itseään niellessä. Jos ne jatkavat itsensä syömistä, todennäköisin kohtalo on tukehtuminen. Viimeinen vaihe on se, että henkitorvi painuu kasaan.

Itseään hännästä nielevä käärme on ikivanha Ouroboros-niminen vertauskuva. Se viittaa ikuisen kiertokulun ja uuden alun ajatukseen.

Timo Paasikunnas

kyyn suojeluhankkeen johtaja

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede