Kiina antoi päästö­lupauksen, joka saattaa olla jopa vuosisadan ilmasto­uutinen - Tiede | HS.fi

Kiina antoi päästö­lupauksen, joka saattaa olla jopa vuosisadan ilmasto­uutinen

Kiina lupaa olla hiilineutraali jo vuonna 2060, ja epä­onnistumisesta kärsisi se itse.

Tuulipuisto Dongyangin kaupungin lähellä on vuosina 2010–2017 vähentänyt hiilidioksidin päästöjä noin 138 tonnin edestä.­

28.11.2020 2:00 | Päivitetty 28.11.2020 13:15

HS kertoo uutisista, jotka ovat jääneet syksyn aikana koronan ja USA:n vaalien katveeseen.

2060! Oliko Xin lupaus ehkä 21. vuosisadan merkittävin ympäristöuutinen? Vai oliko se taktinen veto?

Kiinan presidentti Xi Jinping julisti YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 22. syyskuuta, että maa siirtyy kovassa tahdissa uusiutuviin.

Lupauksen mukaisesti maailman väekkäin maa tuottaisi vuonna 2060 ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä, mitä se pystyy itse sitomaan ilmakehästä. Sitä sanotaan hiilineutraaliudeksi.

Suomi esimerkiksi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035. Kiina ei siis ole yksin, mutta se tarjoaa nyt suunnan muille isoille maille.

Ensiksi Kiina taittaisi päästöhuippunsa nopeasti, jo vuoteen 2030 mennessä. Sen Kiina lupasi jo aiemmin.

Näemme siis pian, miten rivakasti Xin lupaus alkaa toteutua. Muu maailma voi seurata Kiinan päästöjen pudotusta esimerkiksi ympäristösatelliittien avulla.

Ympäristöjärjestö Greenpeace kehui ja kommentoi lupausta verkkosivuillaan syyskuussa tuoreeltaan: ”– –Kiina etenee Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti– –Euroopan on vastattava Kiinan siirtoon.”

Kyynikot näkevät, että lupaus oli vain Xin vastaus Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheeseen samassa YK:n kokouksessa.

Xi puhui vain minuutteja Trumpin jälkeen, mikä oli hyvä paikka iskeä. Yhdysvallat on vetäytynyt Trumpin johdolla jo aikaisemmin Pariisin ilmastosopimuksesta.

YK:n puhujapöntössä on tosin vuosien mittaan lupailtu paljon, tehty vähän.

Isoissa insinöörien vetämissä hankkeissa Kiina on kuitenkin aina näyttänyt, mihin se järjestyksen ja kurin maana pystyy. Johdon sanaan voi siis periaatteessa luottaa. Kiinalla on hiilineutraaliuden tavoitteluun omat järkevät syynsä.

”Kiinalle tavoite on merkittävä. Kiina on maana itse erittäin herkkä ilmastonmuutosten vaikutuksille”, kommentoi lupausta tutkija Petteri Taalas. Hän on johtanut Maailman ilmatieteen järjestöä (WMO) tammikuusta 2016.

Tärkeä paikka. Tämän YK-järjestön päätelmät ilmastosta ovat johtotähtenä maailman maille. Taalas näkee Kiinan lupauksen aivan loogisena.

”Kiinan talouden ydin on itärannikolla. Siellä maan suurkaupungit, kuten Shanghai, kärsivät, jos meriveden pinta nousee”, vastaa Taalas sähköpostilla WMO:n päämajasta Sveitsin Genevestä.

”Jos Himalajan jäätikön sulaminen kiihtyy, se vähentää veden saatavuutta Aasian isoissa joissa. Samalla Kiinan pohjavesien varat hupenisivat”, pohtii Taalas.

”Yksi Kiinan polttavista ongelmista liittyy huonoon ilmanlaatuun, joka heikentää kansalaisten terveyttä. Tämän ongelman Kiina voi ratkaista, jos se luopuu fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa ja liikenteessä”, sanoo Taalas.

Voimme siis olettaa, että Kiina on tosissaan ja sen tavoite on vakaa. Hiilenpolton jyrkkä vähennys vaikuttaisi vuosisadan loppuun mennessä paljon koko maailman ilmastotaseeseen.

Jopa Kiinan talous voi voittaa. Maailman tehtaaksi sanottu maa tuottaa hurjalla tahdilla aurinkopaneeleja.

”Kiinalla on jo johtava asema aurinkoteknologian tuottajana.”

Kiina valmistaa suuren osan maailman aurinkopaneeleista. Kuvassa kennoja ja niitä valmistava tehdas kohoaa hiilivoimalan lähelle Anhuin maakunnassa joulukuussa 2017.­

Kiina päästää nyt eniten maailmassa hiilidioksidia ilmakehään. Sen päästöt ovat 28 prosenttia kaikista päästöistä. Kiina tuottaa puolet maailman hiilestä, ja maassa on noin puolet maailman hiilivoimaloista.

Ennen Xin julistusta ilmastolupaukset etenivät maailmalla heikosti, vaikka ilmastosovun kiireellisyydestä on puhuttu. Ilmastoneuvottelut ovat nyt siirtyneet vuoteen 2021. Seuraava kokous pidetään Skotlannin Glasgow’ssa marraskuun alussa 2021. Alan termein tämän YK:n ilmastokokouksen nimi on COP26.

Rikkana lupauksessa on se, että Kiinan päästöt jatkoivat kasvuaan vuosina 2018 ja 2019, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC. Koronaviruspandemia on pudottanut päästöistä toviksi jopa neljänneksen, koska teollisuus ja rakentaminen taukosivat ja liikenne väheni.

WMO arvioi, että päästöt putoavat tänä vuonna 4–7 prosenttia, mutta hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa siitä huolimatta.

Taalaksen järjestö odottaa, että vuodesta 2020 tulee maapallon mitatun ilmastohistorian toiseksi lämpimin. Päästöt palasivat nyt syksyllä vuoden 2019 tasolle. Kun koronavirusrokote tulee, päästökäyrät jatkanevat tasaista nousuaan.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on maapallolla mitattu tarkasti maaliskuusta 1958. Koko 1950-luvun ajan hiilidioksidin pitoisuus oli maapallon ilmakehässä noin 200–310 ppm:ää, miljoonasosaa tilavuudesta. Vuonna 2019 ilmakehän hiilidioksidin ppm-määrän keskiarvo oli WMO:n mukaan noin 410,5. Määrä nousee nyt noin kaksi pykälää vuodessa.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on osoittanut, että ilmaston lämpötilan 1,5 asteen nousu esiteollisesta ajasta eli 1800-luvun alusta olisi maapallolle paljon suotuisampi kuin Pariisin sopimuksen yläraja, 2,0 astetta. WMO:n mukaan lämpötila on noussut tähän mennessä 1,2 asteetta.

Jos Kiinan lupaukset toteutuvat, maapallon lämpeneminen hidastuu arviolta 0,2–0,3 celsiusasteella. Se tarjoaa aikaa huokaista ja muille maille esimerkin uudesta kehityksestä.

Kiinan CO2-päästöt ovat maailman suurimmat, ja siksi niiden vaikutus lämpötilaan on suuri. Lisää vauhtia muutokselle tuo se, että maa on myös maailman suurin energia-alan rahoittaja.

Maa siis ohjailee päätöksillään energia-alan suuntia myös rajojensa ulkopuolella. Eurooppa seuraa samaa tahtia. Yhdysvallat voi tuskin katsoa vierestä, kun isot pelurit alkavat pyörittävät vihreää bisnestä. Letkassa on myös Aasia.

”Tähän mennessä EU, Japani ja Etelä-Korea ovat ilmoittaneet tavoittelevansa hiilineutraaliutta 2050:een mennessä”, muistuttaa Taalas.

”Näin noin puolet maailman päästöistä ja bkt:sta olisivat Pariisin sopimuksen mukaisella kehityspolulla.”

”On odotettavissa, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden pyrkii EU:n tavoin vuoden 2050 tavoitteeseen. Tämä luo myös Intialle ja Venäjälle painetta kiristää omia tavoitteitaan.”

Taalas näkee kehityksen myönteisenä. Hän ei ole haastatteluissa lietsonut paniikkia, eikä hän ole pahimpia tuomiopäivän julistajia. Nuorten huolen hän toki ymmärtää.

”Myös kasvava joukko suuria yrityksiä ja finanssialan toimijoita on sitoutunut vuoden 2050 tavoitteeseen”, kommentoi Taalas.

Ilmastoaktivistit kysyvät nyt kuitenkin, mitä Xin ilmoitus hiilineutraaliudesta täsmälleen tarkoittaa.

Onko mukana myös muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi? Metaanin päästöt maailmalla ovat kasvussa. Hiilidioksidi on tuottanut kaksi kolmasosaa lämpenemisestä, metaani kuudesosan.

Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta sen elinikä ilmakehässä on vain 11 vuotta.

Jotta Kiinan tavoite toteutuisi, sen pitäisi tuottaa vuonna 2050 yli 85 prosenttia kaikesta energiastaan ja kaikesta sähköstään uusiutuvasti tai ydinvoimalla.

Voimapylväs Taklimakanin autiomaassa Länsi-Kiinassa.­

Niiden osuus Kiinan koko energiakakussa on vielä alle kymmenesosa.

Kiinan energiapolitiikan suuntia on hahmotellut 19 kiinalaista tutkimuslaitosta.

Professori He Jinakun Tsinghuan yliopistosta esitteli eri tulevaisuuspolkuja kiinalaisille lokakuun alussa.

Kiinan lupausta varjostaa myös se, että maassa on yhä myönnetty lupia hiilivoimaloille. Yksi voimala voi polttaa hiiltä vuosikymmeniä. Kiinassa on yli 3 000 hiilivoimalaa ja yli 5 000 hiilikaivosta.

Tämäkin hiilivoimala Changchunissa saanee väistyä, kun se tulee käyttöikänsä päähän noin 30 vuodessa.­

Voimaloiden hurja määrä kielii siitä, että edessä on iso murros. Voimalat pitää ajaa alas, ja energia pitää tuottaa muilla keinoin. Tuulta ja ydinvoimaa tarvitaan Kiinassa lähes kymmenkertaisesti vuonna 2050 nykypäivään verrattuna.

Energia-alan arvovaltainen tutkija ja maailmalla monesti palkittu Vaclav Smil kertoo hyytävän faktan kirjassaan Energia ja sivilisaatio (2017; suomennettu 2019): Koko maailman energiantuotannosta yli 90 prosenttia perustuu yhä öljyyn ja hiileen.

Kiinassa on yli 3000 hiilivoimalaa, yksi niistä on Yangzhoussa itäisessä Kiinassa.­

Koko maailman primäärienergian tarjonnassa uusiutuvien osuus on vielä pieni. Aurinkoenergian osuus oli 2010-luvun puolivälissä vain 0,4 prosenttia ja tuulienergian osuus 1,4 prosenttia.

Kun tähän lisätään vesi- ja ydinvoima ja biopolttoaineet, esimerkiksi puu, jää uusiutuvien osuus yhä alle kymmenen prosentin. Fossiilisten osuus on siis loput, huikeat noin 90 prosenttia.

Tuulivoimaloita tarkastetaan Urumqin tuulipuistossa Kiinan luoteisosissa. Tuulivoiman määrä kasvaa räjähdysmäisesti Kiinassa vuoteen 2020 mennessä. Tuuli yksin voi korvata vain pienen osan väistyvästä hiilivoimasta.­

Viidessä vuodessa painotus ei ole paljoa muuttunut.

Energiatutkija Smil on tyly. Historia osoittaa, että siirtyminen hallitsevasta energiamuodosta uuteen on aina kestänyt pari ihmissukupolvea.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat