Milloin maapallolla satoi lunta ensimmäisen kerran? - Tiede | HS.fi

Milloin maapallolla satoi lunta ensimmäisen kerran?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, voiko avaruudessa pieraista, luiden valkoisuutta ja hiuksen käytöstä vedessä. Entä miksi koira ymmärtää ihmistä paremmin kuin ihminen koiraa?

Usvainen päivä lumisateen jälkeen vuoristossa Georgiassa.­

11.12.2020 2:00 | Päivitetty 11.12.2020 7:00

Tiia Autto, 5

On arveltu, että maapallon il­makehässä on voinut olla ve­sihöyryä, vettä, lunta ja jää­kiteitä jo noin 4 miljardia vuotta sitten.

Maa on noin 4,6 miljardia vuotta vanha, joten kyse olisi hyvin varhaisesta vaiheesta.

Toisaalta on myös arveltu, että Etelä-Afrikan Pongolan ja Witwaterstrandin alueilla mahdollisesti jäätikköympäristössä syntyneet kivet osoittavat, että siellä satoi lunta 2,9 miljardia vuotta sitten.

Varmoja todisteita kumpanakaan ajankohtana maapallon pinnalle sataneesta lumesta ei kuitenkaan ole.

Maankuoren kerrostumista on sen sijaan löydetty noin 2,3 miljardia vuotta vanhoja jäätiköiden kerrostamia kiviä.

Koska jäätiköt ovat tiivisti pakkautunutta lunta, tämän perusteella voidaan todeta, että ensimmäiset varmat merkit lumisateista maapallolla ajoittuvat tuohon ajankohtaan.

2,3 miljardia vuotta on niin kaukana menneisyydessä, että sellaista aikaväliä on vaikea ymmärtää. Tuolloin maapallolla ei vielä ollut yhtään ihmistä eikä muita eläimiä tai kasveja. Oli vain leviä, bakteereja ja sieniä.

Juha Pekka Lunkka

maaperägeologian professori

Oulun yliopisto

Voiko avaruudessa pieraista?

Vilma-Ria, 8, ja Nooa ­Mäntymaa, 6

Pierun pidättäminen ei useinkaan ole mahdollista eikä edes kovin terveellistä.

Täällä maan päällä pieru le­viää ja haihtuu nopeasti ympäröivään ilmaan, jolloin pierukaasun haju tuntuu nenässä onneksi vain hetken.

Avaruudessakin voi pieraista, mutta tilannetta vaikeuttaa se, että siellä eletään suljetussa avaruuspuvussa tai -aluksessa.

Niissä kierrätetään ilmaa ja poistetaan siitä epäpuhtauksia, joten pierukaasut päätyvät toki lopuksi ulos avaruuteen ja sekoittuvat tehokkaasti siellä olevaan kaasuun. Ilman puhdistaminen ja ulos puhaltaminen on kuitenkin hyvin hidasta.

Niinpä pierun hajuhaitat avaruusaluksessa ovat paljon suuremmat kuin maan päällä.

Jos on pahoja ilmavaivoja, kannattaa päästellä mielellään aluksen ilmanpuhdistuskoneen vieressä.

Astronautit ovat myös kertoneet, että avaruuspuvun sisällä ei kannata missään tapauksessa pieraista. Hajulla on siellä vain vähän tilaa levitä, ja sen voimakkuus on siten melkoinen!

Pierun sisältämät kaasut vety ja metaani voivat myös syttyä herkästi palamaan. Ylimääräiset kaasut voivat siis aiheuttaa jopa tulipalovaaran.

Pierun muodostusta pyritäänkin avaruusoloissa vähentämään ruokavalion avulla. Siksi avaruusaluksilla ei ole hernekeittopäiviä eikä ruokalistalta löydy papumuhennosta – paitsi joskus, kun oikein tekee mieli.

Silja Pohjolainen

tähtitieteen dosentti ja yliopisto-opettaja

Turun yliopisto

Luonnontieteellisessä museossa on luukokoelma.­

Miksi luut ovat valkoisia?

Aada Aho, 7

Kun katsomme ihmisten luita, näemme yleensä niiden pinnalla olevan luukalvon. Luukalvo peittää suurinta osaa niistä.

Tietyt lääkkeet voivat värjätä luukalvon jopa vihreäksi, mutta väri ei ole muutenkaan välttämättä aivan valkoinen. Luukalvon sisällä on esimerkiksi verisoluja, jotka värjäävät sitä hieman vaaleanpunaiseksi.

Jos kuolleen luut kuivuvat ­irrallaan, ne alkavat näyttää kirkkaamman valkoisilta luiden mineraalien, kuten kalsium­hydroksiapatiitin, lisääntyessä suhteessa muihin aineksiin.

Luukalvon alla on luuydin, jonka väri riippuu luusta. Raajojen putkiluissa se on kellertävää, mikä johtuu sen sisältämästä rasvasta. Kylkiluissa luuydin on punaisempaa. Se johtuu luun sisältämistä soluista eli pikkuruisista rakennepalikoista.

Muiden eläinten luiden vä­ritys on samantyyppistä kuin ­ihmisellä. Luonnossa eläinten luut voivat joskus tosin muuttua ruokavalion vuoksi erivärisiksi. Merisaukko voi syödä ravinnoksi merisiilejä, mikä usein aiheuttaa sen hampaiden ja luidenkin värjäytymisen violetiksi.

Jari Louhelainen

molekyylibiologian tutkija

John Moores -yliopisto, Liverpool, Englanti

Eri ihmisten hiukset käyttäytyvät vedessä eri tavoin.­

Kun hiuksen laittaa veteen, miksi se uppoaa ja sitten nousee pintaan?

Tua Iivanainen, 13

Hiukset eivät itsestään uppoa ja nouse sitten vedenpintaan.

Jos hiuksen kuitenkin upottaa veden alle, on kaksi mahdollisuutta. Se voi joko kellua tai upota.

Hiuksen kelluminen tai up­poaminen riippuu siitä, kuinka huokoinen suortuva on.

Hiuksen pinta on suomuinen, ja jos suomut ovat auki, hius on huokoisempi. Huokoinen hius imee tehokkaasti kosteutta ja uppoaa siksi nopeasti vedessä.

Jos hiuksen suomut ovat ­kiinni, hius jää pinnalle kellumaan.

Ihmisten hiukset voivat olla ihan luonnostaan huokoisempia tai vähemmän huokoisia.

Huokoisuutta lisää myös tukan ikä: hiuksen nuoremmat tyviosat jäävät useammin pinnalle kellumaan. Huokoisuutta kasvattavat lisäksi runsas Auringon uv-säteilyn saaminen ja kemialliset käsittelyt, kuten valkaisu.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Poliisikoira ja kouluttaja esittelivät pari vuotta sitten työtään valokuvaajalle.­

Kuinka on mahdollista, että koira ymmärtää ihmisiä paremmin kuin ihminen ymmärtää koiria?

Saima Soini, 5

Koirat ovat tosiaan nokkelia ja ymmärtäväisiä.

Ne esimerkiksi tietävät jo pelkästään ihmisen käden ojennuksest, mihin suuntaan kulkea. Silmiemme asentoa tarkkailemalla koirat käsittävät, mihin suuntaan katsomme.

Koirat myös tunnistavat tunteita ja osaavat kasvojen ilmeistä tulkita, olemmeko iloisia vai vihaisia. Koulutetut koirat ymmärtävät puhuttuja sanoja ja osaavat toimia niiden mukaisesti.

Koirien erinomainen ymmärrys ei ole kehittynyt sattumalta. Koirat ovat eläneet ihmisen seurassa tuhansia vuosia.

Yhteiselon aikana ihmiset ovat pyrkineet myös muokkaamaan koirien ominaisuuksia. Ihmisen antamia merkkejä ymmärtävät yksilöt ovat miellyttäneet, ja ne on siksi valittu jatkamaan sukua. Toiveena on ollut, että ominaisuus periytyisi pennuille.

Koirien kanssa eläviä ihmisiä ei ole puolestaan mitenkään valittu. He ovat sattumanvarainen joukko. Joku ymmärtää koiria enemmän, joku vähemmän. Jokainen voi silti oppia ymmärrystä. lisää Koiraharrastajat yleensä ymmärtävät koiria paremmin kuin niihin tottumattomat.

Outi Vainio

eläinlääketieteellisen farmakologian professori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Kysymyksiä toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat