Tämä tapahtui viimeksi vuonna 1623: Jättiplaneetat Jupiter ja Saturnus ovat Maasta katsoen kuin kiinni toisissaan - Tiede | HS.fi

Tämä tapahtui viimeksi vuonna 1623: Jättiplaneetat Jupiter ja Saturnus ovat Maasta katsoen kuin kiinni toisissaan

Jättiplaneettojen välillä on lähellä horisonttia vain 0,1 astetta eli noin yksi viidesosa Kuun läpimitasta.

Tässä kuvassa Saturnus ja Jupiter on aseteltu rinnakkain vertailun vuoksi.­

21.12.2020 17:06

Joulun kynnyksellä kannattaa eteläisessä Suomessa pälyillä eteläiseen taivaanrantaan heti, kun alkaa hämärtää eli kello 15 jälkeen. Samalla voi toivoa kuulasta säätä.

Jättiplaneetat Jupiter ja Saturnus kohtaavat toisensa taivaalla hyvin harvinaisella tavalla.

Ne ovat hyvin lähekkäin alkuillasta 21. joulukuuta, melko pian sen jälkeen kun pimeys laskeutuu eteläiseen Suomeen. Viimeksi ne olivat näin lähellä toisiaan vuonna 1623, lähes 400 vuotta sitten. Planeetat ovat lähentyneet toisiaan päivä päivältä.

Joulukuu on yleensä pilvinen. Siksi kannattaa vilkuilla iltapäivän säätä joka päivä aina jouluun saakka, jos haluaa nähdä ilmiön, vinkkaa tähtitieteellisen yhdistyksen eli Ursan tiedote.

Planeettakaksikko hiipuu Suomessa maanantaina eteläisen horisontin taakse valitettavasti jo hieman ennen kuin kello lyö 18. Sää on Suomessa yhä pilvinen. Siksi ilmiötä ei ole Suomessa voitu seurata viime päivinä.

Planeettojen ero toisistaan on taivaalla Maasta katsoen pienimmillään maanantaina joulukuun 21. päivä kello 20.22 Suomen aikaa.

Etäisyys on silloin vain viidesosa täydenkuun läpimitasta. Siksi ilmiö näkyy taivaalla vain yhtenä valopisteenä, kuvailee Tähdet ja Avaruus -lehti (8/2020).

Asteissa mitattuna planeettoja erottaa toisistaan vain 0,1 astetta, kuusi kaariminuuttia. Jupiterin yläpuolella oikealla Saturnus näyttää olevan kuin kiinni Jupiterissa. Parhaat paikat seurata ilmiötä ovat lähellä päiväntasaajaa.

Ilmiö näkyy Kauriin tähdistön alapuolella etelä-lounaisella taivaanrannalla. Yläpuolella vasemmalla on Vesimiehen tähdistö ja siitä vasemmalle puolikuu.

Jupiter ja Saturnus ovat lähestyneet toisiaan ilta- ja yötaivaalla kesästä saakka. Se johtuu siitä, että ne ovat radoillaan kohdissa, joista on suora linja niitä kohti Maasta katsottuna. Tähtitieteilijät sanovat, että ne ovat konjunktiossa.

Kiikarin tai kaukoputken näkökentissä planeetat näkyvät erillisinä. Niiden isoja kuitakin erottunee. Kannattaa varmistaa, että havaintopaikalta on hyvä näkyvyys eteläiseen horisonttiin.­

Lähempi tarkastelu esimerkiksi tavallisilla kiikareilla paljastaa, että valoa heijastavia lähteitä on kaksi.

Jupiter on Saturnusta noin 12 kertaa kirkkaampi. Saturnus on matkannut syksyn aikana sitä kohti vasemmalta eli idästä, kertoo verkkosivu Space.com.

Jos ilmiön näkee, voi onnitella itseään siitä, että todistaa harvinaista taivaannäytelmää.

Viimeksi nämä kaksi jättiplaneettaa olivat lähes yhtä lähellä toisiaan Maasta katsoen heinäkuun 16. päivä vuonna 1623. Silloin Euroopassa käytiin kolmekymmenvuotista sotaa.

Harvalla oli silloin aikaa ja halua katsoa taivaalle, varsinkaan kun ilmiötä ei enteilty. Hyvin harva tiesi siitä ennalta, ehkä joku harhaoppinut astrologi tai oikea astronomi.

Näky olisi myös erottunut huonosti, koska planeetat kohtasivat Maasta katsottuna lähellä Aurinkoa. Niinpä koko ilmiöstä ei tiedetä aikalaisten mainintoja.

Vuonna 1623 oli kulunut yli 13 vuotta siitä, kun Galileo Galilei oli suunnannut ensi kertaa kaukoputkensa Jupiteriin ja Saturnukseen.

Hän löysi kaukoputken avulla Jupiterin neljä isointa kuuta. Ne ovat Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto. Osa näistä voi näkyä nyt ennen joulua myös tavallisilla kiikareilla. Saturnuksen renkaita Galilei piti sen kuina, koska kaukoputki oli epätarkka.

Jupiter ja Saturnus osuvat lähelle toisiaan Maasta katsoen noin 20 vuoden välein. Yleensä planeettojen välissä on kuitenkin ainakin yksi aste.

Tällä kertaa ne ovat siis noin kymmenen kertaa lähempänä toisiaan kuin normaalisti.

Jos haluaa nähdä, kuinka lähestyminen etenee, on etäisyys pian eli keskiviikkona 16. joulukuuta noin 0,6 astetta. Sen jälkeen planeetat ovat hämärä hämärältä 0,1 astetta lähempänä toisiaan.

Fyysisesti planeetat eivät ole nytkään lähellä toisiaan, vaikka Maasta katsoen se siltä näyttää.

Oikeasti planeettojen välissä on yli 640 miljoonaa kilometriä. Ne kiertävät Aurinkoa omilla radoillaan kaukana toisistaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi Maasta Aurinkoon on matkaa noin 150 miljoonaa kilometriä.

Jupiteriin on Maasta matkaa lähimmillään noin 586 miljoonaa kilometriä. Saturnus on Maasta lähes kaksi kertaa niin kaukana, sinne on lähimmillään matkaa noin 1 200 miljoonaa kilometriä.

Jupiter on aurinkokuntamme isoin planeetta. Sen läpimitta on vajaat 140000 kilometriä.­

Jos haluaisi nähdä Maasta katsottuna planeetat vielä lähempänä toisiaan, täytyisi matkata ajassa kauas taaksepäin, aikaan ennen Marco Poloa.

Suunnilleen sama näky olisi taivaalla 4. maaliskuuta vuonna 1226. Silloin tähtitiede oli enemmän astrologiaa kuin astronomiaa.

Voimme siis olla melko varmoja siitä, että vasta tällä kertaa näin läheinen Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen tiedetään laajalti ja ennalta.

Seuraavan kerran ilmiö näkyy yhtä läheisenä 15. maaliskuuta vuonna 2080. Moni ihminen maapallolla voi siis nähdä tämän harvinaisen ilmiön kahteen kertaan elämänsä aikana.

Kolmanteen kertaan ei nykyihmisellä ole mitään mahdollisuuksia. Jupiter ja Saturnus syleilevät toisiaan yhtä kiihkeästi vasta vuonna 2400.

Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Sen läpimitta on hieman yli 116000 kilometriä. Planeetat eivät ole kuvassa toisiinsa nähden mittakaavassa.­

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat