Pandemia johti ennennäkemättömään eristäytymiseen – Näin yksinäisyys vaikuttaa aivoihimme - Tiede | HS.fi

Pandemia johti ennennäkemättömään eristäytymiseen – Näin yksinäisyys vaikuttaa aivoihimme

Aivokuvissa yksinäisyys kytkeytyi erityisesti lepotilaverkostoon, joka vastaa ihmisen sisäisistä ajatuksista, mielikuvituksesta ja muistelusta.

Tutkijat päättelivät aivokuvissa havaituista muutoksista, että yksinäiset ihmiset esimerkiksi käyttävät erityisen paljon mielikuvitustaan.­

28.12.2020 2:00

Vuosi 2020 on koronaviruspandemian vuoksi ollut monelle poikkeuksellisen yksinäinen.

Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, miten yksinäisyys ja eristäytyminen näkyvät aivoissamme.

Tutkimus perustui 40 000 keski-ikäisen ja sitä vanhempien ihmisten aivoista otettuihin magneettikuviin sekä psykiatrisiin itsearviointeihin.

Tiedot kerättiin Britannian biopankista, joka on seurannut noin puolen miljoonan ihmisen terveydentilaa runsaan vuosikymmenen ajan.

Tutkijat vertasivat yksinäisyyttä tuntevien ihmisten aivokuvia niiden ihmisten aivokuviin, jotka eivät itsearvioinnin perusteella kokeneet olevansa yksinäisiä.

Suurimmat eroavuudet löytyivät aivojen lepotilaverkostosta, joka aktivoituu silloin kun annamme ajatustemme vaeltaa vapaasti.

Lepotilaverkosto vastaa ihmisen sisäisistä ajatuksista, esimerkiksi menneiden muistelusta, tulevaisuuden suunnittelusta, mielikuvituksesta ja muiden ihmisten ajattelusta.

Tutkimuksesta paljastui, että lepotilaverkoston kytkökset olivat yksinäisillä ihmisillä voimakkaampia kuin muilla. Lisäksi harmaan aineen määrä lepotilaverkoston alueilla oli yksinäisillä ihmisillä suurempi.

Eroavuuksia löytyi myös aivokaaresta, joka kuljettaa signaaleita hippokampuksesta lepotilaverkostoon.

Yksinäisillä ihmisillä aivokaaren ja lepotilaverkoston välinen yhteys oli voimakkaampi kuin muilla.

Tutkijat päättelivät, että yksinäiset ihmiset käyttävät erityisen paljon mielikuvitustaan, muistelevat menneitä ja haaveilevat tulevasta sosiaalisen eristäytymisen vastapainoksi.

Jos ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi, hän siis turvautuu muita herkemmin sisäiseen ajatusmaailmaansa ja saattaa muistella tai suunnitella esimerkiksi sosiaalisia kontakteja ajatuksissaan.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications -tiedelehti.

Yksinäisyys on määritelty lääketieteessä subjektiiviseksi tunnetilaksi, joka liittyy toteutumattomiin sosiaalisiin odotuksiin. Vaikka yksinäisyys ei ole itsessään sairaus, sen on todettu monissa tutkimuksissa heikentävän terveyttä ja lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että terveysriskinä yksinäisyys on ylipainoakin suurempi. Vastentahtoisesta yksinäisyydestä aiheutuvat terveyshaitat vertautuvat tutkimusten mukaan siihen, että polttaisi päivittäin lähes askin verran tupakkaa.

Yksinäisyys kasvattaa muun muassa kohonneen verenpaineen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä aivohalvauksen riskiä.

Suomalaiset ovat eurooppalaisissa vertailuissa vähiten yksinäisiä yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa, mutta koronapandemian aikana yksinäisyys on yleistynyt myös Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan neljäsosa työikäisistä suomalaisista kokee yksinäisyyden tunteen lisääntyneen tämän vuoden aikana.

Yksinäisyys on yleistä etenkin ikääntyneillä, joilla sosiaalisten kontaktien puute voi johtaa kognition heikkenemiseen ja dementiaan.

Suomalaisista kotona asuvista ikääntyneistä 20–40 prosenttia on kertonut kokevansa vähintään ajoittaista yksinäisyyttä, ja 5–12 prosenttia iäkkäistä kokee olevansa jatkuvasti yksinäisiä.

McGill-yliopiston tutkijoiden mukaan yksinäisyyden tunnistaminen aivokuvista voi auttaa ehkäisemään neurologisia sairauksia ja kehittämään niihin myös parempia hoitomenetelmiä.

”Olemme vasta viime aikoina alkaneet ymmärtää, millä tavoilla yksinäisyys vaikuttaa aivoihimme”, sanoo tutkimusta johtanut Danilo Bzdok tiedotteessa.

”Aiheen parempi tuntemus auttaa meitä tajuamaan, kuinka tärkeää yksinäisyyden kitkeminen yhteiskunnassamme on.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat