Kannattaako rokottamista laajentaa antamalla nyt vain yksi annos kahden sijasta? Asiantuntijoiden mielestä Suomessa ei ole tähän tarvetta - Tiede | HS.fi

Kannattaako rokottamista laajentaa antamalla nyt vain yksi annos kahden sijasta? Asiantuntijoiden mielestä Suomessa ei ole tähän tarvetta

Britannia lykkää kolmella kuukaudella toisen rokoteannoksen antamista. Jotkut virustutkijat varoittavat, että lykkääminen voi luoda virukselle painetta muuntua väistämään vasta-aineita.

Nainen sai Pfizerin ja Biontechin rokotteen Robert Bosch -sairaalassa Stuttgartissa joulukuun lopulla. Myös Saksassa pohditaan toisen rokoteannoksen siirtämistä tuonnemmaksi, jotta rokotteita riittäisi nyt useammalle.­

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 9:20

Rokotusten jouduttamiseksi Britannia otti käyttöön keinon, joka epäilyttää osaa asiantuntijoita. Maassa päätettiin ryhtyä rokottamaan ihmisiä yhdellä rokoteannoksella ja lykätä toisen annoksen antamista kuukausien päähän.

Tällä tavoin pistoksen voi antaa saman tien kaksi kertaa niin monelle ihmiselle kuin normaalissa menettelyssä. Houkutus on viruksen kurittamassa maailmassa ilmeinen.

Ratkaisu on herättänyt arvostelua, koska luotettavat tutkimustulokset rokotteiden tehosta on saatu kahdesta annoksesta. Nyt ihmiset joutuvat pärjäämään pitkään pelkän yhden pistoksen varassa.

Esimerkiksi brittiläiset lääkärijärjestöt ovat olleet huolissaan, että yhden annoksen saaneet eivät voi luottaa immuunisuojaansa.

Britannia on hyväksynyt hätätilakäyttöön sekä Pfizerin ja Biontechin että Astra Zenecan rokotteet. Molemmat vaativat kaksi annosta, jotka tulisi antaa edellisessä tapauksessa kolmen viikon ja toisessa kuukauden välillä. Toisen annoksen tarkoitus on vahvistaa ensimmäisen synnyttämää immuunisuojaa ja sen kestoa.

Nyt Britannia on hyväksynyt, että toisen annoksen antamista voidaan lykätä kolmen kuukauden päähän. Myös Saksan terveysministeriö pohtii vastaavanlaista siirtämistä ja Tanska on hyväksynyt toisen annoksen lykkäämisen puolentoista kuukauden päähän.

Keskustelu yhdellä annoksella etenemisestä on herännyt myös epidemian pahoin koettelemassa Yhdysvalloissa, jossa on tuskailtu rokotusten hitautta.

Britannian rokotetoimikunta JVCI esittää raportissaan, että molemmista hyväksytyistä rokotteista on näyttöä, että jo yksi annos antaa merkittävää immuunisuojaa.

Raportin mukaan yhden pistoksen suoja Pfizerin ja Biontechin rokotteella on 90 prosenttia ja Astra Zenecan rokotteella 70 prosenttia.

Arviot perustuvat rokotteiden kolmannen vaiheen tehotutkimustietoihin siltä ajalta, jolloin koehenkilöt eivät vielä olleet saaneet kakkosrokotusta tai se ei ollut vielä ehtinyt vaikuttaa immuunisuojaan. Tätä seuranta-aikaa oli parisen viikkoa.

Rokotetoimikunta päätyi siihen, että yksi annos useammalle annettuna estäisi enemmän kuolemia ja sairaalatapauksia kuin kaksi annosta pienemmälle joukolle.

Poikkeuksellisen rokoteratkaisun tekee ymmärrettäväksi se, että Britanniassa epidemiakäyrä osoittaa jyrkästi ylöspäin ja maassa jyllää uusi, herkemmin leviävä virusmuunnos.

”Se, mitä he tekevät rokotusohjelmassa, pitää nähdä tätä vasten”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Britannian rokoteviranomaiset ovat päätyneet siihen, että näyttöä on riittävästi, jotta yhdellä annoksella rokottaminen kannattaa kansanterveydellisistä syistä. Varsinainen näyttö yhden annoksen tehosta perustuu silti varsin lyhyeen tarkasteluaikaan, noin pariin viikkoon.

”Kauanko suoja kestää, sitä ei vielä tiedetä. Mutta olisi hyvin epätodennäköistä, että hyvästä 90 prosentin tehosta suoja laskisi muutamassa viikossa olemattomiin”, Nohynek sanoo.

Hänen mukaansa jo yksikin rokoteannos herättää myös solusitoisen immuniteetin, joka on edellytys immunologisen muistin syntymiselle.

Suomeenkin rokotteita on tullut hitaammin kuin oli odotettu. Suomalaisasiantuntijat eivät silti näe tarvetta seurata Britannian esimerkkiä, jotta rokotteet saataisiin riittämään.

”Päätöstä ei kannata tässä kohti tehdä. Britannia on eri tilanteessa kuin Suomi. Siksi heillä on voimakkaampia tarve saada epidemia pysäytettyä. Meillä on Suomessa enemmän aikaa selvittää, voidaanko rokotteiden saatavuusongelmaan löytää muita ratkaisuja”, Tampereen yliopiston rokotekeskuksen johtaja, professori Mika Rämet sanoo.

Rämet odottaisi sitä, että rokotteiden saatavuus selvenee lähiviikkojen ja -kuukausien aikana. Pfizerin ja Biontechin rokotteita on jo ruvettu pistämään suomalaisten käsivarsiin, ja lähitulevaisuudessa voi odottaa täydennystä vielä Modernan, Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteilta. Modernan rokotteelle odotetaan hyväksyntää jo tällä viikolla.

Yhdellä rokoteannoksella eteneminen edellyttäisi Rämetin mielestä myös tutkimusta, jossa eri annostelutapojen tehoja vertailtaisiin.

”On äärimmäisen relevantti kysymys, riittääkö yksi annos. Sehän voi antaa pitkäkestoisen suojan. Mutta vastaus tulee hankkia tutkimuksen kautta.”

Virustutkijat ovat varoittaneet, että brittiläisten valitsemalla tiellä voi odottaa ikävä yllätys. Yhdellä rokoteannoksella saatu osittainen immuniteetti voi nimittäin luoda virukselle painetta kehittyä väistämään rokotteen synnyttämiä vasta-aineita.

Mount Sinai -sairaalan virologi Florian Krammer kertoo Twitterissä, että laboratoriossa tutkijat juuri saavat viruksen muuntumaan altistamalla sitä pienille vasta-ainemäärille.

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen pitää tällaista muuntumista teoreettisesti mahdollisena.

”Jos yhdellä rokoteannoksella saatu immuniteetti on heikko niin, että henkilö saa tartunnan ja virus lisääntyy elimistössä, vasta-aineet ikään kuin pakottavat viruksen muuntumaan. Tarttumiseen vaikuttavia muutoksia tapahtuu ehkä enemmän kuin silloin, kun virus on mennyt henkilöön, jolla ei ole lainkaan immuniteettia”, Julkunen selittää mahdollista mekanismia.

Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan näyttöä, että näin todella tapahtuisi.

Influenssasta tiedetään, että sairastamisesta tai rokotteesta saatu immuniteetti ajaa influenssavirusta muuntumaan erityisesti niistä osista, jotka vaikuttavat tartuttavuuteen.

Uusi koronavirus kuitenkin muuntuu selvästi hitaammin kuin influenssavirus. Koronavirus on muuntunut vuoden aikana vain 0,1-0,15 prosenttia. Vastaavana aikana influenssavirus muuntuu kymmenkertaista tai vieläkin nopeampaa tahtia.

Koronaviruksen hitaan muuttumisen takia Julkunen uskoo, että sitä vastaan kehitetyt rokotteet antavat suhteellisen pitkäaikaista suojaa.

Hänkin pitäytyisi rokotevalmistajan määrittämässä, tutkimusten vahvistamassa annosteluaikataulussa.

”Voi olettaa, että kahden rokotuksen jälkeen saatu immuunisuoja kestää paljon pidempään kuin yhden annoksen jälkeen. Meillä on paljon esimerkkejä siitä, että yksi rokoteannos ei ole riittävä.”

Toisen annoksen kolmen kuukauden lykkäys ei Julkusen mukaan todennäköisesti vaikuta pysyvään immuunisuojaan.

”Ongelma on, että väliaikana, kun ihmiset ovat saaneet vain yhden annoksen, isompi osa heistä on altis saamaan taudin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat