Tyyne Haapkylä, 7
Liikennevalojen linsseissä on tosiaan kuviointeja. Niillä säädellään liikennevalon keilaa eli sitä, mihin suuntaan valo näkyy.
Niiden ansiosta ei myöskään synny häiritseviä heijastuksia. Eri paikoissa saatetaan käyttää tarpeiden mukaan hieman erilaisia linssien kuviointeja – kapeaa, normaalia tai leveää.
Kuviointi on tullut liikennevaloihin, kun niissäkin on siirrytty käyttämään sähköä säästävää led-tekniikkaa.
Kuviointi erottuu silmään helposti, koska ledeissä valon väri on punainen, keltainen tai vihreä ja linssi on hyvin musta.
Tämä lisää turvallisuutta, sillä kirkkaallakaan auringonpaisteella valo ei heijastu linssin pinnasta enää vanhojen liikennevalojen tapaan esimerkiksi punaisena. Kuvioinnit kehittyvät koko ajan paremmiksi.
Tuomo Eloranta
älyliikenne-yksikkö
Dynniq Finland Oy
Iho vettyy, jos sitä pitää kauan vedessä.
Mitä tapahtuu, jos sormea pitää vedessä vuoden?
Alice Lihavainen, 9
Kukaan ei ole tutkimusoloissa pitänyt sormea vuotta vedessä, jota varmaa tietoa asiasta ei ole.
Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi riisipelloilla ja muissa kosteissa oloissa jatkuvasti liikkuvien ihmisten jaloissa tapahtuu haitallisia ihon muutoksia.
Kun iho on pitkiä aikoja kosteissa oloissa, se maseroituu eli vettyy. Se liittyy ihon uloimman kerroksen eli marraskeden toimintaan. Marraskeden tehtävänä on suojata ihon alimpia kerroksia. Marraskeden soluja eli pienenpieniä rakennepalikoita kutsutaan korneosyyteiksi. Ne ovat täynnä keratiinisäikeitä, jotka ovat hyvin kovaa tekoa. Vesi pääsee hyvin helposti korneosyyttien sisään, ja ne turpoavat, kun vesi sitoutuu keratiinisäikeisiin.
Mikäli iho on liian pitkään vedessä ja korneosyytit turpoavat liikaa, ihon suojakerros alkaa repeillä. Tällöin ihon alempiin kerroksiin pääsee sekä vettä että mikrobeja eli pieneliöitä. Silloin sormeen tulee todennäköisesti tulehdus. Sen jatkuessa pitkään voi syntyä kuolio, jolloin sormi pitää amputoida.
Tiina-Kaisa Kukko-Lukjanov
fysiologian yliopistonlehtori ja erikoistutkija
Helsingin yliopisto
Merten ja ilmakehän kannalta on hyvä, että maapallo pyörii.
Jos maapallo ei pyörisi itsensä ympäri, olisiko ihmisiä silloin olemassa?
Matias Carver, 6
Avaruudessa käytännössä kaikki liikkuu ja pyörii ainakin jonkin verran. Maapallo pyörähtää kerran vuorokaudessa oman akselinsa ympäri ja kiertää Auringon kerran vuodessa.
Nykyisin Maan pyörimistä ei voi käytännössä pysäyttää mikään. Jotta maapallo olisi pyörimätön, sen olisi täytynyt muotoutua sellaiseksi syntyessään noin 4,55 miljardia vuotta sitten.
Pyörimättömälläkin planeetalla olisi voinut syntyä elämää, mutta sen kehittyminen ihmisen elämän kaltaiseksi olisi ollut vaikeaa. Esimerkiksi meri ja ilmakehä ovat hyvin hyödyllisiä ihmiselämän kannalta, mutta ne tuskin olisivat pysyneet pyörimättömällä maapallolla pitkään, vaan olisivat haihtuneet avaruuteen.
Ne olisivat voineet myös muodostaa Venuksen kaltaisen paksun kasvihuonekaasun täyttämän ilmakehän. Molemmat vaihtoehdot olisivat olleet tuhoisia ihmisille ja muille eliölle. Eli vastaus kysymykseen on ei.
Harry Lehto
tähtitieteen dosentti
Turun yliopisto
Suomen sanat voivat rakentua hauskasti.
Miksi sanotaan ”kuninkaan ananakset”, mutta ei ”kuningaksen ananaat”?
Tuisku Hekkanen, 10
Kuningas- ja ananas-sanat taipuvat eri tavoin siksi, että ne kuuluvat eri taivutustyyppiin. Taivutustyyppi on eräänlainen malli, jonka mukaan sanat taipuvat. Taivutustyyppejä on paljon. Substantiiveilla eli nimisanoilla, adjektiiveilla eli laatusanoilla, numeraaleilla eli lukusanoilla ja pronomineilla eli asemosanoilla niitä on viitisenkymmentä. Verbeillä eli teonsanoilla taivutustyyppejä on kolmisenkymmentä.
Sanojen perusmuodoista ei aina voi päätellä, mihin taivutustyyppiin ne kuuluvat. Siispä vaikka kuningas ja ananas ovat perusmuodossa samankaltaisia s-loppuisia substantiiveja, ne taipuvat eri tavoin. Taivutuksen ratkaisee niiden erilainen vokaalivartalo, jolla tarkoitetaan sanojen muotoa, joka päättyy vokaaliin eli joko a-, e-, i-, o-, u-, y-, ä- tai ö-kirjaimeen.
Vokaalivartalon saa selville taivuttamalla sanaa essiivissä eli olemista ilmaisevassa sijamuodossa. Tässä tapauksessa lopputuloksena on ananaksena- ja kuninkaana-muodot.
Ananas-sanan vokaalivartalon lopussa on -kse, ja kuningas-sanan vokaalivartalo päättyy pitkään vokaaliin -aa.
Kun vokaalivartaloihin liitetään taivutustunnuksia, kuten genetiivin eli omistamista tai omistusta ilmaiseva tunnus, saadaan kuninkaan-muoto. Kun taas liitetään monikon tunnus, saadaan ananakset-muoto.
Johanna Kalja-Voima
suomen kielen lehtori
Jyväskylän yliopisto
Oliko dinosaurusten aikoina mehiläisiä? Söivätkö jotkut dinosaurukset hunajaa?
Alexander Airamo, 5
Mehiläiset ja muut mesipistiäiset ilmaantuivat vasta dinosaurusten ajan loppupuolella noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Tämä tuli mahdolliseksi, kun kukkakasvit syntyivät.
Mehiläinen maitohorsman kukalla.
Nämä varhaiset mesipistiäiset olivat vielä yksineläjiä nykyisten erakkomehiläisten tapaan. Aivan dinosaurusten ajan lopulta, 67 miljoonan vuoden takaa, on kuitenkin jo todisteita nykyisten kesymehiläisten kaltaisista sosiaalisista mehiläisistä ja niiden pesistä. Ne olisivat voineet tuottaa sen verran hunajaa, että sitä olisivat muutkin eläimet voineet hyödyntää.
Nämä varhaiset merkit mehiläisistä on löydetty meripihkan sisältä. Dinosaurusten jäännöksistä puolestaan ilmenee, että mikään tiedossa olevista dinosauruksista ei erikoistunut mehiläisten syömiseen.
Luultavasti kuitenkin useat pienet dinosaurukset ja monien poikaset olisivat tilaisuuden tarjoutuessa mieluusti ryövänneet mehiläisten pesiä ja syöneet niiden toukkia ja hunajaa. Hunaja ja mehiläistoukat ovat olleet vuosien mittaan lukuisten eläinten suosimaa ruokaa.
Mikko K. Haaramo
selkärankaispaleontologi
Helsingin yliopisto Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
