Hus koettaa torjua korona­taudin vaikeaa muotoa suosittamalla hepariinia kotihoitoon yli 40-vuotiaille - Tiede | HS.fi

Hus koettaa torjua korona­taudin vaikeaa muotoa suosittamalla hepariinia kotihoitoon yli 40-vuotiaille

Hepariini estää tukoksia verisuonissa. Lisäksi se saattaa rauhoittaa tulehdusreaktiota ja jopa estää koronaviruksen lisääntymistä. Sitä suositellaan nyt vuodepotilaille kotihoidossakin.

Koronapotilaat saavat hepariinilääkityksen ilmaiseksi tartuntatautilain nojalla. Sen pistämiseen kotona annetaan opastus.­

8.1. 2:00 | Päivitetty 8.1. 6:36

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) koettaa ehkäistä koronataudin vaikeaa muotoa suosittamalla hyytymisenestolääkitystä vuodepotilaiksi joutuneille yli 40-vuotiaille myös kotihoidossa, jo taudin alkuvaiheessa.

Lääkkeen määrääminen uuden suosituksen mukaan alkoi Espoosssa ja Vantaalla joulunalusviikolla. Helsingissä suositus tuli voimaan maanantaina. Lääkitystä on ehtinyt saada uusilla kriteereillä arviolta sata potilasta, sanoo hyytymissairauksien professori Riitta Lassila suosituksen laatineesta Husin tromboosiryhmästä.

Jo keväällä pienimolekyylistä hepariinia alettiin antaa kaikille sairaalapotilaille, koska veren liiallinen hyytyminen paljastui yhdeksi koronainfektion vaarallisimmista mekanismeista. Suuren riskin potilaille lääkettä määrättiin myös kotihoitoon.

Sairaalassa annettu hepariinihoito näyttää vähentäneen koronakuolleisuutta merkittävästi. Joidenkin tutkimusten mukaan sairaalakuolleisuus on jopa puolittunut, jos potilaalle on annettu hyytymisenestolääkitys kahden vuorokauden kuluessa.

Hepariinia on käytetty hyytymisenestolääkkeenä yli 80 vuotta, mutta sillä on myös muita vaikutuksia, joilla voi olla merkitystä taudinkulussa.

Husin suosituksessa ilmoitetaankin, että tavoitteena on vähentää vaikean tautimuodon riskiä, ei vain tukoksia. Kokeilu on kansainvälisesti poikkeuksellinen.

”Jos hoidolla olisi tällaista tehoa, se olisi hieno uutinen”, Lassila sanoo.

Hepariini on elimistön oma aine, joka normaalisti suojaa verisuonten pintaa ja tyynnyttää tulehdusta.

”Oletamme, että se voisi rauhoittaa tulehduksellista reaktiota. Hyytyminen ja tulehdus ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään”, Lassila sanoo.

Kaiken lisäksi uusissa tutkimuksissa on todettu, että se sitoutuu koronavirusten piikkiproteiiniin ja vähentää virusten tunkeutumista soluihin.

”On osoitettu ainakin kolmessa eri laboratoriossa, että hepariini estää viruksen invaasiota”, Lassila sanoo.

Hepariinilääkitystä suositellaan nyt kaikille yli 60-vuotiaille koronadiagnoosin saaneille, raskaana oleville sekä yli 40-vuotiaille yleisoireisille vuodepotilaille.

Päätös lääkkeen määräämisestä kuuluu kuitenkin aina hoitavalle lääkärille. Lääkärin on suljettava pois verenvuototaipumus ja muut vasta-aiheet ennen lääkkeen määräämistä.

Hus toimittaa lääkkeen potilaalle maksutta. Sen pistämiseen annetaan opastus. Kuuri kestää vähintään kymmenen päivää.

Vuodepotilaiksi luetaan ne, jotka eivät kuumeen, yskän tai hengenahdistuksen vuoksi juuri jaksa liikkua. Liikkumattomuus on itsessään veritulppien riskitekijä.

”Jokainen askel pumppaa verta eteenpäin laskimoissa. Jos jaksaa tassutella vain pari askelta vessaan tai syömään, pumppausta ei tapahdu, ja tämä altistaa tukoksille”, Lassila selittää.

Koronapotilaille syntyy usein suuria laskimotukoksia, jotka liikkeelle lähdettyään aiheuttavat tappavia keuhkoveritulppia.

Koronavirus lisää hyytymistä vaurioittamalla verisuonten seinämiä. Hyytyminen on ensimmäinen reaktio verisuonten vaurioon.

Koronavainajien keuhkoista löytyy paljon pieniä ja suuria suonitukoksia. Kun pienet keuhkoverisuonet tukkeutuvat, happi ei pääse siirtymään keuhkoista vereen eikä veren mukana muualle elimistöön. Tämä on yksi syy potilaiden happivajeeseen.

Veritulpan ja vakavan koronataudin tärkeimmät riskitekijät ovat samat: korkea ikä, ylipaino ja diabetes.

Näyttöön perustuvan lääketieteen puolestapuhuja, urologian professori Kari Tikkinen arvosteli Twitterissä sitä, ettei suositus perustu satunnaistettuihin tutkimuksiin.

Satunnaistetussa tutkimuksessa potilaat arvotaan hoitoa saaviin ja sitä ilman jäävään vertailuryhmään. Näin saadaan luotettavinta tietoa hoidon hyödyistä ja haitoista.

Lassila vastaa kritiikkiin sanoen, että kaikessa lääketieteellisessä hoidossa ovat tietenkin ensisijaisia parhaaseen näyttöön perustuvat keinot.

”Tässä tilanteessa on ollut mahdotonta hankkia satunnaistettua näyttöä, ja joudumme nojautumaan vanhaan kokemukseen. Sen mukaan varhainen puuttuminen on kaikissa tukostaudeissa ratkaisevan tärkeää.”

Keuhkokuume- ja vuodelepoisten potilaiden hoidosta hepariinilla on useita satunnaistettuja tutkimuksia. Lassilan mukaan kotihoidossa hepariinia käyttää pistoksina muun kuin koronan vuoksi Suomessa vuosittain 40 000 potilasta, joten käytöstä on paljon kokemusta.

Tikkinen sanoo, että satunnaistettujen tutkimusten tuloksia pitää joka tapauksessa odottaa ennen uusien hoitojen laajamittaista käyttöä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi hydroksiklorokiinia annettiin suurille joukoille ennen kuin se osoittautui hyödyttömäksi.

Potilaille olisi vähintään tehtävä selväksi, että hoidon hyöty on epävarma.

”Mitä lievempää tautia aletaan hoitaa, sitä epätodennäköisempi on lääkkeestä saatava hyöty. Ja kun lääkettä aletaan pistää isoille massoille, tulee väkisin haittoja”, Tikkinen sanoo. Haitat voi hänen mielestään hyväksyä sitten, jos hyöty on osoitettu.

Nyt hyöty hoidon laajennuksesta perustuu hänen mukaansa loogiseen päättelyyn, ja päättely on usein vienyt harhaan.

”Satunnaistetut kokeet ovat kesken. Ne näyttävät, miten asia on.”

Varhain aloitetun hepariinihoidon vaikuttavuutta on mahdollista tarkastella jälkikäteen tehtävällä tutkimuksella, mutta se ei enää voi olla satunnaistettu.

Lassilan mukaan kaikista covid-diagnoosin saaneista on olemassa seuranta, jonka perusteella voidaan verrata hepariinilääkityksen varhain saaneiden ja sitä ilman sairastaneiden kuolleisuutta sekä joutumista sairaalaan tai tehohoitoon. Tarkoitus on seurata myös mahdollisia verenvuotoja ja potilaiden toipumista.

Vähennä itse tukosten vaaraa

Juo riittävästi eli 2–2,5 litraa nestettä vuorokaudessa.

Käytä lentosukkia.

Pyri jaloittelemaan usein.

Vaihda asentoa, liikuta jalkoja, ja vältä unilääkkeitä.

Ota sinulle määrätyt verenpaine-, diabetes- ja kolesterolilääkkeet ohjeen mukaan.

Lopeta tupakointi.

Huolehdi hyvästä suu- ja hammashygieniasta.

Lähde: Hus

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat