Perinteinen käteinen raha vähenee – Tilalle voi tulla digikäteinen, joka toimisi kuin kolikko tai seteli - Tiede | HS.fi

Perinteinen käteinen raha vähenee – Tilalle voi tulla digikäteinen, joka toimisi kuin kolikko tai seteli

Kiinassa kerjäläisetkin pyytävät rahaa digitaalisina maksuina. Käteinen vähenee muuallakin. Se voi muuttua sähköiseksi käteiseksi, joka yhdistäisi perinteisen käteisen ja digitaalisen rahan hyviä ominaisuuksia.

Monet kiinalaiset maksavat ostoksiaan jo etupäässä matkapuhelimillaan. Guangzhoussa myyjä antoi marraskuussa asiakkaalle kuitin.­

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:37

Todistamme vuosituhannen rahamullistusta. Näin tilannetta kuvasi japanilaisen Reitaku-yli­opiston ekonomisti Masashi Nakajima Japan Times -lehdessä joulukuussa. Edellinen vastaava mullistus oli setelirahan käyttöönotto Kiinassa noin tuhat vuotta sitten.

Käteisen rahan merkityksen väheneminen, jopa sen katoaminen, alkaa näyttää yhä selvemmältä – ainakin Kiinassa.

Hongkongilainen South China Morning Post kertoi marraskuussa, että Kiinassa teknisesti valistuneet kerjäläiset pyytävät jo kolikoiden sijasta digitaalisia maksusuorituksia, kuten tässä videossa.

He ovat kiinnittäneet rintaansa QR-koodin, jota yleisesti käytetään maksamisessa. Almun antaja lukee puhelimellaan koodin ja siirtää summan.

Monet kiinalaiset eivät kanna mukanaan enää maksu- ja luottokorttejakaan. Puhelin riittää.

Digitaalisella maksamisella on paljon etuja. Bitit ovat edullisempia kuin kolikot ja setelit. Digitaalisuus sujuvoittaa palveluja.

Tutuin esimerkki on verkkokauppa. Palvelujen automaatio vähentää käteismaksuja.

Kiinalainen ravintolaketju Haidilao avasi noin vuosi sitten Pekingissä uuden robottiravintolan. Asiakas tilaa matkapuhelimella aterian, jonka robotti kuljettaa pöytään. Ja tietenkin asiakas maksaa kännykällä.

Rahojen käsittelyn vaiva jää pois. Korona-aikana teknologia lisää turvallisuutta vähentämällä kosketuksia asiakkaiden ja henkilökunnan välillä.

Vahvimmat ja samalla pahimmat digitaalisen maksamisen ominaisuudet ovat näkymättömiä.

Näyttämällä setelin ihminen kertoo vain ostovoimansa määrästä. Maksamalla sähköisesti hän tulee antaneeksi paljon muitakin tietoja, kuten kuka hän on, mitä osti, missä ja milloin. Tiedot tallentuvat, ja niitä voidaan yhdistellä muuhun dataan. Kauppa pystyy luomaan uusia palveluja.

Ostaja voi myös seurata, mihin rahat ovat menneet. Hän voi saada yhteenvetoja ostosten hiilijalanjäljestä, ruokien ravintosisällöstä ja muuta tietoa elämästään.

Tiedon kasvu lisää samalla väärinkäytön mahdollisuuksia. Erään Alibaban johtajan mukaan kulutustavat kertovat ihmisen luotettavuudesta.

Ihminen, joka pelaa videopelejä kymmenen tuntia päivässä on johtajan näkemyksen mukaan todennäköisesti vähemmän vastuuntuntoinen kuin vauvanvaippojen ostaja.

Vastuuttomaan ryhmään kuuluvalle voi tulla vaikeuksia saada luottoja, vaikka henkilökohtaiset luottotiedot olisivat kunnossa.

Syrjintää on harjoitettu käteisenkin rahan maailmassa, mutta digitekniikka vahvistaa kaikkea, niin hyvää kuin huonoakin toimintaa.

Välttämättä kaikki eivät myöskään halua, että kauppa tai muu ulkopuolinen tietää heidän yksityiselämästään liikaa.

Yhdysvalloissa kauppaketju Target kehitti noin kymmenen vuotta sitten raskaana oleville naisille oman palvelun. Vapaaehtoiset osallistujat saivat tuleville äideille räätälöityjä tarjouksia.

Kaikki meni hyvin, mutta sitten ketju keksi jatkosovelluksen. Palvelu pantiin tunnistamaan nekin lasta odottavat naiset, jotka eivät olleet palvelua tilanneet.

Tapaus sai julkisuutta, kun eräs perheenisä Minneapolisissa ihmetteli tyttärelle tulevia vauvanvaippojen ja lastensänkyjen mainoksia. Kauppa tiesi raskaudesta aikaisemmin kuin perhe.

Yritykset ovat törmänneet käteisen vähentyessä vielä suurempiin ongelmiin. Kuluttaja voi jäädä ilman luottoa, mutta yritys tai järjestö saattaa jäädä ilman pankkitiliä.

Ongelma alkoi kasvaa viime vuosikymmenellä.

Suomessakin on tuoreita esimerkkejä siitä, että pankki on kieltäytynyt avaamasta tiliä. Joskus taustalla on ollut näin pakotteiden aikana esimerkiksi epäilyttävä Venäjä-yhteys, joskus ei mitään perustelua.

Yksi kieltojen syy on rahamaailman riippuvuus dollarista. Noudattaakseen Yhdysvaltojen boikottimääräyksiä pankit pelaavat varman päälle. Vaikkapa pelkkä Venäjä-yhteys voi riittää tilinavauksen kieltämiseen, vaikka boikotti kohdistuu vain tiettyihin henkilöihin ja organisaatioihin, ei kaikkiin venäläisiin tai Venäjällä toimiviin yrittäjiin.

Toinen taustatekijä on raskas sääntely. Riskien tutkiminen teettää pankeilla töitä. Ne helpottavat omaa elämäänsä sulkemalla pieniä asiakkaita kokonaan pois.

Käteisen ja digitaalisen rahan ero tulee hyvin esille.

Käteisen käyttöön ei tarvita lupia: laillisesti hankitut setelit saa käyttää mihin tahansa lailliseen tarkoitukseen ilman kolmannen osapuolen lupaa. Nykyistä digirahaa ei välttämättä voi, mistä on omat seurauksensa. Yritykset ovat pitkään olleet riippuvaisia sähköisestä rahaliikenteestä.

Mahdottomuus avata tiliä tarkoittaa käytännössä liiketoimintakieltoa. Pankki antaa tuomion, jonka lain mukaan saa antaa vain tuomioistuin. Vaarassa on yksi perustuslaillinen oikeus, elinkeinovapaus.

Yritystenkin ongelmat ovat nyt nousseet pinnalle, mutta ne ovat syntyneet vuosia sitten.

Yhdysvaltalainen Coin Center on voittoa tuottamaton tutkimus- ja kansalaisoikeusorganisaatio, joka keskittyy uusien rahateknologioiden mahdollisuuksiin ja ongelmiin.

Keskuksen johtajan Jerry Briton mukaan avustusjärjestöjen on toisinaan ollut vaikea lähettää rahaa eniten tarvitseville, koska usein apua tarvitaan eniten boikottiin julistetuilla alueilla.

Global Center on Cooperative Security toimii väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan lähinnä Afrikassa ja Aasiassa. Oxfam International taistelee köyhyyttä vastaan.

Ne havaitsivat jo viime vuosikymmenen puolivälissä, että Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa suljetaan perusteettomasti etenkin voittoa tuottamattomien yritysten sekä maksupalvelujen tilejä.

Raportin tekijät varoittavat, että sulkeminen voi pakottaa yrityksiä ja järjestöjä siirtymään harmaaseen tai pimeään talouteen. Silloin rahanpesun, terrorismin ja muiden laittomuuksien estäminen – se, mitä sääntelyllä on tavoiteltu – vain vaikeutuu.

Brito ja monet muut rahaongelmien tutkijat ehdottavat ratkaisuksi kolmatta rahalajia, digitaalista tai sähköistä käteistä.

Se yhdistäisi perinteisen käteisen ja digitaalisen rahan hyviä ominaisuuksia. Jokaista video­pelin tai vaipan ostoa ei olisi pakko kirjata ulkopuolisiin järjestelmiin. Rajoituksetkin olisivat samat kuin seteleillä. Suurten digikäteismäärien tallettaminen tavallisena digirahana vaatisi alkuperän osoittamista.

”Täysin anonyymia ei digitaalinenkaan käteinen ole. Digitaalisesta rahasta jää aina jälkiä tietojärjestelmään”, sanoo neuvonantaja Aleksi Grym Suomen Pankin maksujärjestelmät-osastolta.

Digikäteinen kiinnostaa myös keskuspankkeja.

”Keskuspankit selvittävät, tulisiko tarjota vaihtoehtoja. Ulkonaisesti palvelut näyttävät pitkälle samoilta kuin kaupallisilla toimijoilla. Monet käyttäjät voivat kuitenkin kokea keskuspankkirahan luotettavammaksi kuin yksityiset maksupalvelut, jotka usein ovat peräisin Euroopan unionin ulkopuolelta”, sanoo Grym.

Euroopan keskuspankki (EKP) avasi lokakuussa keskustelun digitaalisesta käteiseurosta. Keskustelun pohjaksi julkaistu raportti asettaa digieurolle joukon vaatimuksia: saavutettavuus, luotettavuus, turvallisuus, tehokkuus ja yksityisyys.

Eurooppalainen keskuspankkiraha on tarkoitettu perinteisen käteisen rinnalle.

”Käteinen ei häviä ihan kokonaan”, sanoo Grym.

”Käteisellä on muitakin tehtäviä kuin päivittäiset maksut. Talletusten arvot mitataan käteisrahassa. On tärkeää, että on oikeus nostaa rahat, vaikka niitä harvoin nostetaan.”

Ihmisiä oli asioimassa Hang Seng -pankin käteisautomaateilla Hongkongissa syyskuussa.­

Kiinan keskuspankki on jo testannut digikäteistä viime syksynä. Shenzenissä ja Shuzoussa jaet­tiin 150 000 kansalaiselle arpomalla noin 20:tä euroa vastaava määrä digitaalisia juaneja.

Japanin pankit seuraavat Kiinan kehitystä tarkasti ja suunnittelevat omaa digikäteistään.

Tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan vielä paljon. Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pekka Nikander on tehnyt yli 30 vuotta ohjelmistokehitystä. Hän kuvailee uusia tehtäviä.

”Nyky-yhteiskunnassa ihmisten taloudellisesta ja muusta käyttäytymisestä kerättävä data on paljon laajempi ongelma kuin pelkän digitaalisen rahajärjestelmän ongelma”, Nikander sanoo.

”Pelkkä maksuliikenteen anonymisointi ei ratkaise mitään digitaalisessa kaupankäynnissä. Lisäksi tarvitaan muun muassa tunnisteita, jotka ovat sekä pseudonyymejä tai anonyymejä että tietoturvallisia.”

Uusia ratkaisuja etsitään muun muassa suomalaisten, sveitsiläisten ja espanjalaisten organisaa­tioiden ATARCA-tutkimushankkeessa, joka käynnistyy keväällä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat