Tutkijat löysivät Argentiinasta mahdollisesti maailman suurimman maaeläimen fossiileja – Pituudeltaan hirmulisko ohittaa jopa sinivalaan - Tiede | HS.fi

Tutkijat löysivät Argentiinasta mahdollisesti maailman suurimman maaeläimen fossiileja – Pituudeltaan hirmulisko ohittaa jopa sinivalaan

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kyse on aiemmin täysin tuntemattomasta titanosauruslajista.

Maailman suurimman koskaan eläneen maaeläimen titteliä kantava patagotitan kuuluu sauropodeihin, jotka tunnetaan pitkästä kaulastaan ja hännästään.­

20.1. 2:00 | Päivitetty 20.1. 6:52

Tutkijat löysivät Argentiinasta fossiileja, jotka saattavat kuulua kautta aikojen suurimmalle maaeläimelle.

Yli 98 miljoonaa vuotta vanhojen luiden tutkimus paljasti, että kyseessä on pitkäkaulainen jättiläisdinosaurus, titanosaurus.

Titanosaurukset kuuluivat sauropodien lahkoon. Lajien edustajat tunnetaan pitkästä hännästä ja kaulastaan, pienestä päästään ja neljästä paksusta jalastaan.

Kasviksilla elävät titanosaurukset kasvoivat tyypillisesti noin 9–12 metriä pitkiksi ja 13 000 kilon painoisiksi.

Ensin lajiryhmä levittäytyi ympäri maailmaa, mutta viimeisimmät yksilöt elivät nimenomaan Etelä-Amerikassa.

Siellä ne kasvoivat jättiläisiksi, joita on tituleerattu maailman suurimmiksi maaeläimiksi.

Patagotitan mayorumiksi nimetyn lajin jäännökset löydettiin Argentiinasta ensimmäisen kerran vuonna 2012. Luiden perusteella nämä jättiläiset painoivat noin 69 tonnia ja kasvoivat pituutta yli 37 metriä.

Kyseiselle matkalle mahtuisi noin seitsemän norsua, kaksi bussia ja puolet jalkapallokentän leveydestä.

Pituudeltaan patagotitan ohittaa myös nykyään elävistä lajeista suurimman, sinivalaan, joka kasvaa enimmillään noin 30-metriseksi.

Taakse jäivät myös argentinosaurukset, jotka valtavasta 80–100 tonnin painostaan huolimatta kasvoivat pituudeltaan vain 22–35 metrin mittaisiksi.

Tuoreen fossiililöydöksen teki Argentiinan kansallinen tiede- ja tutkimusneuvosto Conicet, jonka arvion mukaan jäännökset kuuluisivat vielä patagotitaniakin suuremmalle hirmuliskolle.

Kaivaukset ovat yhä kesken, mutta tähän mennessä tutkimusryhmä on löytänyt 24 selkänikamaa ja muutamia lantioluita. Osa luista on jo kaivettu esiin, osa on vasta tunnistettu.

Tutkijat eivät ole vielä pystyneet arvioimaan tarkemmin, minkä lajin edustajalle luut kuuluvat.

Heidän mukaansa luista on havaittavissa selviä eroja muihin alueella eläneisiin hirmuliskoihin verrattuna. Tällä hetkellä vaikuttaa siis siltä, että kyse on aiemmin täysin tuntemattomasta titanosauruslajista.

Tutkimuksen julkaisi Cretaceous Research -tiedelehti.

Fossiililöydöksen tehnyt tutkimusryhmä ei ole suostunut kommentoimaan tutkimustaan tarkemmin.

Titanosauruksia tutkiva Aline Ghilardi brasilialaisesta Rio Grande do Norten yliopistosta kertoi suhtautuvansa tutkimukseen epäilevästi.

Hänen mukaansa fossiililöydös on yksi aikakautensa kattavimmista, mutta väitteet maailman suurimmasta maaeläimestä saattavat olla liioiteltuja.

”Lukuisat tutkimusryhmät ovat kutsuneet viimeaikaisia löydöksiään maailman suurimmiksi koskaan löydetyiksi dinosauruksiksi, mutta aina näitä lausuntoja on jouduttu tarkempien analyysien valossa korjaamaan”, Ghilardi kertoi New Scientist -lehdelle.

”Mutta epäilemättä kyse on valtavasta eläimestä, yhdestä maailman suurimmista.”

Maailman massiivisimpien eläinten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista. Yhdysvaltalaisen tutkijan Mathew Wedelin mukaan fossiileja on sitä vaikeampi löytää, mitä suurempia ne ovat.

”Valaan kokoisten maaeläinten hautaaminen ei ole helppoa”, Wedel kuvaili New Scientistin haastattelussa.

Osa paleontologeista uskoo, ettei maailman suurimmaksi tituleerattu patagotitan yltänyt lopulta lähellekään raskaimpien dinosaurusten sarjaa.

Heidän mukaansa maapallolla temmelsi aikoinaan dinosauruslaji, joka oli patagotitania jopa kaksi kertaa painavampi.

Kyseessä on vuonna 1878 löydetty maraapunisaurus, jota pidetään vähäisen todistusaineiston vuoksi enemmän tai vähemmän myyttisenä olentona.

Ainoa todiste on yksi selkänikaman palanen, joka oli sitä tutkineen paleontologin Edward Copen mukaan 1,5 metriä pitkä.

Arvioiden mukaan luu olisi ollut kokonaisena noin 2,4 metriä pitkä, siinä missä patagotitanin vastaava luu on kooltaan 1,4-metrinen.

Yhden luun perusteella sitä tutkinut paleontologi arvioi dinosauruksen painoksi 80–120 tonnia.

Luu oli kuitenkin niin hauras, että se mureni tomuksi ennen tarkempia tutkimuksia. Kaikki maraapunisaurukseen liittyvät laskelmat ovat siis parhaimmillaankin valistuneita arvauksia.

Vaikka maailman suurimman koskaan eläneen maalajin titteliä ei vielä toistaiseksi päästy jakamaan uudestaan, argentiinalainen fossiililöydös avaa mahdollisuuksia monenlaiselle tutkimukselle.

Ghilardin mukaan löydös osoittaa, että niin jättimäiset kuin pienet sauropodit elivät kaikki samalla aikakaudella ja samalla alueella.

Tämä viittaa siihen, että Etelä-Amerikan monimuotoinen ekosysteemi pystyi elättämään laajan skaalan erilaisia pitkäkaulaisia kasvinsyöjiä.

Rinnakkaiselo onnistui, koska kukin laji käytti ravinnokseen eri korkeudella kasvavia kasveja.

”Näyttäisi siis siltä, että monien muiden ominaisuuksien ohessa myös koolla oli väliä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat