Auringon säteily ruhjoo ihosoluja – Lyhytkin altistus näkyy geeneissä - Tiede | HS.fi

Auringon säteily ruhjoo ihosoluja – Lyhytkin altistus näkyy geeneissä

Tuore tutkimus toteaa, ettei tummaan ihoon juuri kerry mutaatioita.

Ultraviolettikuva jättimäisestä auringonpurkauksesta vuodelta 1973. Purkauksessa vapautuu uv-säteilyä.­

21.1. 2:00 | Päivitetty 21.1. 7:17

Auringon ultraviolettisäteily on vaarallista. Se vahingoittaa ihosoluja ja aiheuttaa niihin mutaatioita eli muuttaa solujen perimää. Jos säteily ruhjoo geenejä tarpeeksi, seurauksena on ihosyöpä.

Tuoreessa Plos Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa on nyt selvitetty, millaisia mutaa­tioita uv-säteily oikein tekee ihoon. Tutkimuksessa onnistuttiin erottelemaan, mikä osuus ihosolujen mutaatioista on uv-säteilyn aiheuttamaa ja ­mikä ei.

Jo pienikin altistus erottuu. Mutaatioita havaittiin sellaisissakin kehonosissa, jotka yleensä ovat suojassa auringolta, ja niitä voi kertyä huomattavan paljon.

Yhdysvaltain terveysviraston tutkijoiden johtama ryhmä otti ihosolunäytteitä 21 terveeltä ja eri-ikäiseltä koehenkilöltä.

Näytteet otettiin lantion ­alueelta, joka yleensä on suojassa ­uv-säteilyltä. Soluja viljeltiin laboratoriossa ja niiden geeniperimä analysoitiin.

Soluissa oli vähimmillään 400 ja suurimmillaan yli 14 000 ­uv-säteilyn aiheuttamaa mutaatiota. Mutaatiolla tarkoitetaan tässä yksittäisen emäsparin muutosta dna:ssa.

Yhdelläkään koehenkilöllä ei ollut ihosyöpää, eivätkä nämä mutaatiot vielä välttämättä johda syöpään, mutta pahimmillaan solujen perimä poikkesi ­tavallisesta ihosolusta jo todella paljon.

Mutaatioiden määrä panee miettimään, voidaanko enää puhua tavallisista soluista, pohtii hollantilainen syöpäbiologi Ruben van Boxtel The Scientist -lehden haastattelussa.

”Jotkin näistä mutaatioista ovat todella runsaita. Missä vaiheessa tavallinen solu muuttuu jo joksikin muuksi?”, van Boxtel miettii. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

Tumman ihonvärin suojaava vaikutus erottui tutkimuksessa selvästi. Tummaihoisilla koehenkilöillä ei ollut läheskään niin paljon mutaatioita kuin ­valkoihoisilla.

Tummaihoisilla esiintyvä melaniinipigmentti suojaa tunnetusti uv-säteilyltä ja tämä näkyy myös ihosyöpien määrässä.

Yhdysvalloissa valkoihoisten syövistä 35–45 prosenttia on ihosyöpiä, mutta mustan väestön syövistä vain pari prosenttia.

Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin muutama vuosi sitten, että koehenkilöiden käsivarsien soluissa oli huomattavasti enemmän uv-säteilyn aiheuttamia vaurioita kuin lantion soluissa, kuten odottaa saattaakin.

Nyt tutkimuksessa havaittiin siis, että kuitenkin myös ­auringolta useimmiten suojassa olevan lantion ihossa oli mittavissa määrin mutaatioita. Lyhytkin altistus jättää siis jälkensä.

Säteily myös hoitaa

Auringon ultraviolettisäteilyn aiheuttamat ihosyövät ovat olleet pitkään kasvussa. Uv-säteily vaurioittaa ihon perimäainesta eli dna:ta, ja vaurioituneet tai väärin korjaantuneet dna-vauriot altistavat myöhemmin ihosyövälle.

Uv-valoterapiaa käytetään kuitenkin myös hoitamaan ihoa. Säteily vaimentaa ihon tulehdusta ja siten kutinaa. Se vähentää ihon kuivumista paksuntamalla orvaskettä ja lisäämällä sarveiskerroksessa rasvoja, jotka puolestaan estävät veden haihtumista.

Uv-valohoito lääkärin valvoonassa on osoittautunut tehokkaaksi atooppisen ihottuman, psoriaasin sekä erilaisten kutisevien ihotautien hoidossa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat