Miksi kissa hullaantuu kissanmintusta? Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvin kemikaalit toimivat hyttyskarkottimena - Tiede | HS.fi

Miksi kissa hullaantuu kissanmintusta? Tuoreen tutkimuksen mukaan kasvin kemikaalit toimivat hyttyskarkottimena

Kissanmintussa pyörimisestä on kissoille myös käytännön hyötyä.

Kissa hieroo itseään mantsurianlaikkuköynnöksen lehtiin. Kuten kissanmintussa, siinäkin on kissoja kiehtovaa yhdistettä nepetalaktonia. Kuva on tutkimuksen tiedotteesta.­

24.1. 20:05

Kissanomistajille ilmiö on tuttu. Kun lemmikilleen antaa esimerkiksi kissanmintulla täytetyn lelun, se kierii ja pyörii tuoksun ympärillä aivan haltioissaan.

Mutta miksi juuri kissanminttu saa kissaeläimet euforian valtaan? Kyseessä on mysteeri, jota on yritetty selvittää jo pitkään.

Nyt kansainvälinen tutkimusryhmä esittää tutkimuksessaan, että kasvin päihdyttävät kemikaalit vaikuttavat kissoihin kuin heroiini ihmisiin.

Kemikaalit aktivoivat aivojen opioidijärjestelmää, joka osallistuu tunteiden, mielihyvän ja kivun säätelyyn.

Mielihyvä ei kuitenkaan ole perimmäinen syy kissojen kummalliselle käytökselle. Tutkijoiden mukaan kissaeläimet käyttävät kissanminttua hyönteiskarkottimena.

Aitokissanminttu (Nepeta cataria) houkutteli kissoja tehokkaasti tutkimuksessa.­

Kissanminttu ja toinen kissoja miellyttävä kasvi, mantsurianlaikkuköynnös, sisältävät molemmat iridoideiksi kutsuttuja kemiallisia yhdisteitä.

Iridoidien tehtävä on suojella kasveja kirvoilta ja muilta kasvinsyöjiltä, mutta niiden tiedetään myös aiheuttavan kissoille mielihyvän tunnetta.

Japanilaisen Iwaten yliopiston biologi Masao Miyazaki ryhmineen erotteli aitokissanmintusta (Nepeta cataria) ja mantsurianlaikkuköynnöksen (Actinidia polygama) kemikaaleista ainesosan, joka saa kissat villiintymään voimakkaimmin: nepetalaktonin.

Mirrinminttu (Nepeta x faassenii) on yksi niistä kasveista, joiden tiedetään kiinnostavan kissojakin.­

Tutkijat laittoivat paperipusseihin nepetalaktonia ja suolaliuosta, ja tarjosivat niitä 25 kotikissan haisteltavaksi. Suurin osa lemmikeistä osoitti kiinnostusta ainoastaan nepetalaktonia sisältäviin pusseihin.

Varmistaakseen ainesosan olevan oikea, tutkijat tarjosivat nepetalaktonia 30 villikissalle sekä eläintarhassa eläville leopardeille, ilveksille ja jaguaareille.

Oli kyse sitten isosta tai pienestä kissasta, kaikki kerääntyivät paperipussien ympärille ja hieroivat päitään niitä vasten.

Nepetalaktonia annettiin myös koirille ja hiirille, mutta ne eivät olleet siitä lainkaan kiinnostuneita.

Seuraavaksi tutkijat mittasivat beeta-endorfiinin tasoa kissojen verenkierrossa viisi minuuttia ennen ja jälkeen nepetalaktonin haistelun.

Beeta-endorfiini on hormoni, joka lievittää kipua ja saa aikaan mielihyvää aktivoimalla kehon opioidijärjestelmän.

Tutkijat havaitsivat, että tämän ”onnellisuushormonin” pitoisuus kasvoi merkittävästi nepetalaktonin haistelun jälkeen. Suolaliuoksen haistelu ei aiheuttanut samanlaista vaikutusta.

Lisäksi tutkijat estivät viidellä kissalla opioidijärjestelmän toiminnan, minkä seurauksena kissat eivät olleet enää kiinnostuneita nepetalaktonilla täytetyistä pusseista.

Syy kissanmintun ja mantsurianlaikkuköynnöksen viehättävyydelle näytti siis olevan selvä: se tuotti kissaeläimille mielihyvää. Mutta löytyikö mielihyvän takaa jotain muita merkityksiä?

Tutkijat havaitsivat, että nepetalaktonia oli kaksi vuosisataa sitten käytetty yleisesti hyönteiskarkottimena esimerkiksi hyttysiä vastaan. He päättelivät, että kenties luonnossa elävät kissat hieroivat vartaloaan kasveihin saadakseen suojan hyönteisiltä.

Testatakseen tätä teoriaa tutkijat järjestivät kissoille samanlaisen kokeen, jolla testataan hyttyskarkotteiden toimivuutta ihmisille. He hieroivat nepetalaktonia kissojen päähän ja laittoivat rauhoitetun kissan pään hyttysillä täytettyyn kammioon.

Sitten he katsoivat, kuinka moni hyttynen laskeutui niiden pään päälle. Tutkijat havaitsivat, että nepetalaktonilla hoidetut kissat houkuttelivat luokseen hyttysiä vain puolet siitä määrästä, joka kiusasi verrokkiryhmän kissoja.

”Suurin osa tutkijoista ja lemmikin omistajista ajattelee, että kissat pyörivät kissanmintun ympärillä euforisen kokemuksen vuoksi. Meidän löydöksemme viittaa siihen, että pyörimisestä on myös käytännön hyötyä”, Miyazaki kertoo Science-lehdelle.

Tutkimus julkaistiin Science Advances -tiedelehdessä.

Tutkijat eivät ole vielä varmoja, mistä kissaeläinten mieltymys kissanminttuun on alun alkaen syntynyt. He päättelivät, että kissat hieroivat itseään kasveja vasten vahingossa, pitivät siitä ja sen vuoksi jatkoivat.

Ei ole kuitenkaan selvää, oliko kyseessä mielihyvän tuntemus vai hyönteisiä karkottava vaikutus, joka sai kissat jatkamaan.

”Kuka tahansa metsästävää eläintä seurannut tietää, kuinka vaikeaa eläimen on pysyä paikoillaan hyttysten pyöriessä niiden ympärillä”, Miyazaki sanoo.

”Ei siis ole kaukaa haettua väittää, etteikö ärsyttävistä hyönteisistä eroon pääseminen olisi tärkeää lopulta myös luonnonvalinnan kannalta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat