Paljon liikkuvilla nuorilla on vilkkaammin toimivat aivot – Liikunta voi parantaa kunnon lisäksi myös kognitiivisia taitoja - Tiede | HS.fi

Paljon liikkuvilla nuorilla on vilkkaammin toimivat aivot – Liikunta voi parantaa kunnon lisäksi myös kognitiivisia taitoja

Vielä ei tiedetä varmasti, miten erityyppiset liikuntamuodot näkyvät nuorten aivoissa.

Magneettikuvien perusteella aktiivinen liikunta vaikuttaa myös esiteinien aivoihin.­

26.1. 2:00 | Päivitetty 26.1. 7:42

Neljä viidesosaa maailman murrosikäisistä liikkuu liian vähän. Luvut ovat Suomessa samansuuntaisia: vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti.

Suomalaiset lapset ja nuoret viettävät valveillaolon ajastaan yli puolet joko istuen tai makuulla, Valtion liikuntaneuvoston Liitu-tutkimus kertoo.

Tulokset huolestuttavat asiantuntijoita. Liikunta vaikuttaa kasvuikäisten kehitykseen ja on hyväksi niin sydämelle, verisuonille, lihaksille kuin luillekin.

Mutta fyysisen kunnon lisäksi säännöllinen liikunta edistää terveyttä laajemminkin. Se voi vaikuttaa myös mielenterveyteen, tiedonkäsittelytaitoihin ja koulumenetykseen.

Vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta kovin hyvin, sillä niitä on tutkittu lapsilla ja nuorilla paljon vähemmän kuin aikuisilla.

Nyt brittiläisen Oxfordin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet aivokuvausten avulla sitä, miten liikuntatottumukset ja aivotoiminta kytkeytyvät toisiinsa. Tulokset ovat selvät: aivot toimivat kaikkiaan paremmin niillä varhaisnuorilla, jotka liikkuvat aktiivisesti.

 Liikunta on kytköksissä erityisesti aivojen muistikeskuksen hippokampuksen toimintaan.

Tutkimuksessa oli mukana 12-vuotiaita koululaisia. Koehenkilöitä oli 50, heistä 26 tyttöjä ja 24 poikia.

Liikkumista seurattiin aktiivisuusrannekkeen avulla seitsemän päivän ajan, minkä lisäksi osallistujilta mitattiin esimerkiksi painoindeksi ja verenpaine. Liikuntatottumuksia ja terveydentilaa selvitettiin myös kyselyllä.

Magneettikuvauksissa tarkasteltiin aivojen rakennetta, toimintaa ja yhdistyneisyyttä.

Fyysisesti aktiivisilla esiteineillä oli tilavuudeltaan isommat aivot ja aivoverenkierto toimi nopeammin kuin vähän liikkuvilla nuorilla. Aivot toimivat vilkkaammin, ja aivoalueet yhdistyivät toisiinsa vahvemmin.

”Muutamat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus on yhteydessä paikallisiin aivorakenteisiin, kun taas me osoitamme, että suhde on vahvempi ja laajempi”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Piergiorgio Salvan sanoi neurotieteiden SfN Global Connectome -konferenssissa tammikuun puolivälissä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että liikunta on kytköksissä erityisesti aivojen muistikeskuksen hippokampuksen toimintaan. Parempi kestävyyskunto ennustaa murrosikäisillä suurempaa hippokampuksen tilavuutta.

”Meidän tuloksemme viittaavat siihen, että fyysisellä aktiivisuudella ja kestävyyskunnolla on paljon laajempi vaikutus aivojen toimintaan kuin olemme aiemmin ajatelleet”, Salvan sanoi esitellessään tuloksia toimittajille videoyhteyden kautta.

Tulokset on julkaistu Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.

Aivot mullistuvat erityisen paljon murrosiässä. Teinivuosina aivot kypsyvät dramaattisesti ja muovautuvat sen mukaan, miten niitä käyttää.

Murrosikäisten aivot saattavat reagoida eri tavoin liikuntaan kuin heitä nuorempien tai vanhempien aivot, kirjoittavat Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijat vuonna 2017 julkaistussa katsausartikkelissa. Tämä johtuisi juuri siitä, että teinien aivoissa on meneillään nopea ja laajamittainen kasvukausi.

Liikunnalla saattaa olla erilaisia vaikutuksia eri-ikäisten aivoihin. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että liikunnan ja tiedonkäsittelytaitojen välinen yhteys on nuorilla ikäryhmillä voimakkaampi kuin aikuisilla ja ikääntyneillä.

Liikunta näyttäisi alustavien tulosten mukaan olevan joka tapauksessa hyväksi kaikenikäisille aivoille.

 Vaikutusta voi olla myös sillä, minkä tyyppistä liikuntaa nuori harrastaa.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden johtamassa hankkeessa esiteinit tekivät kolmenlaisia kognitiivisia eli tiedonkäsittelytaitoja mittaavia tehtäviä.

Liikunnan ja tiedonkäsittelytaitojen välillä ei 50 oppilaan aineistolla kuitenkaan löytynyt merkitsevää yhteyttä. Joissakin aiemmissa tutkimuksissa kytköksiä on kuitenkin havaittu.

”Näiden tutkimusten löydökset osoittavat, että kognitiivinen suorituskyky on yhteydessä kovaan fyysiseen aktiivisuuteen ja koulusuoritukset ovat kytköksissä yleiseen fyysiseen aktiivisuuteen, mutta pääosin tytöillä”, vuonna 2015 julkaistu katsausartikkeli kertoo.

Asiasta tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, sillä siitä on saatu osittain ristiriitaisia tuloksia.

Espanjalaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat huomauttavat 20 tutkimusta läpi käyvässä katsausartikkelissaan, että vaikutusta voi olla myös sillä, minkä tyyppistä liikuntaa nuori harrastaa.

 ”Kestävyyskunto oli erityisesti yhteydessä eri aivoalueita yhdistävien aivoratojen ominaisuuksiin.”

Pitkäkestoinen reipas tai rasittava liikunta kytkeytyi tuoreessa Oxfordin yliopiston tutkimuksessa selvemmin aivojen rakenteeseen ja toimintaan kuin nopeat liikuntapyrähdykset.

Kestävyyskunto on kytkeytynyt 13–16-vuotiailla aivojen rakenteisiin myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Ilona Ruotsalaisen tutkimuksissa.

”Havaitsimme, että kestävyyskunto oli erityisesti yhteydessä eri aivoalueita yhdistävien aivoratojen ominaisuuksiin. Aivoradat välittävät viestejä eri aivoalueiden välillä, ja näin ollen niiden ominaisuuksilla on suuri merkitys ihmisten toiminnassa ja aivojen tietojenkäsittelyssä”, Ruotsalainen sanoo.

Lisäksi keskiraskas tai raskas fyysinen aktiivisuus kytkeytyi aivojen paikalliseen yhdistyneisyyteen pienellä motoristen toimintojen kannalta oleellisella aivoalueella.

 Lasten ja nuorten tulisi liikkua päivittäin ainakin tunnin verran.

Reippaaksi tai keskiraskaaksi liikunnaksi lasketaan esimerkiksi sykettä nostava kävely, rasittava tai raskas liikunta taas hengästyttää selvästi. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua päivittäin ainakin tunnin verran reippaasti tai rasittavasti.

Vielä ei kuitenkaan tiedetä varmasti, miten erityyppiset liikuntamuodot näkyvät nuorten aivoissa. Kestävyyskuntoon vaikuttaa harjoittelun lisäksi esimerkiksi perimä, Ruotsalainen huomauttaa.

”Lisäksi ei ole juuri tietoa siitä, miten muun tyylinen harjoittelu kuten voimaharjoittelu näkyy nuorten aivoissa.”

Oxfordin yliopiston johtamassa tuoreessa tutkimuksessa löytyi jonkinlainen yhteys myös liikunnan ja mielenterveyden välillä.

Salvan huomautti tuloksia toimittajille esitellessään kuitenkin, että kun tarkastelussa on ollut suuria, noin 10 000 oppilaan tutkimusaineistoja, liikunta ja mielenterveys kytkeytyvät ”erittäin vahvasti” yhteen. Aktiivisesti liikkuvat nuoret voivat siis usein henkisesti paremmin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat