Tutkimus: Vanha kihtilääke kolkisiini näyttää estävän koronataudin pahenemista - Tiede | HS.fi

Tutkimus: Vanha kihtilääke kolkisiini näyttää estävän koronataudin pahenemista

Kanadalaisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan kolkisiinikuuri pelastaisi yhden lääkityn sadasta joutumasta sairaalaan. Lääke on halpa ja se voidaan ottaa suun kautta.

Kolkisiini hillitsee tulehdusta usealla tavalla. Sitä on pitkään käytetty kihdin hoitoon ja nyttemmin myös sydänpussin tulehdukseen.­

28.1. 2:00 | Päivitetty 28.1. 8:56

Kihtilääke kolkisiini vähentää uusien tutkimustulosten mukaan sairaalaan joutumisen riskiä kotona sairastavilla koronapotilailla.

Kanadalainen sydänsairauksien tutkimuslaitos on esijulkaissut tutkimuksen, jossa 30 päivän kolkisiinikuuri vähensi sairaalaan päätymistä neljänneksellä verrattuna lumelääkettä saaneeseen ryhmään.

Lisäksi hoito vähensi tutkijoiden tiedotteen mukaan hengityskoneeseen joutuvien ja kuolleiden määrää.

Tutkimuskeskuksen johtaja ja lääketieteen professori Jean-Claude Tardif, Colcorona-tutkimuksen päätutkija sanoi jo ennen tutkimuksen julkaisua annetussa tiedotteessa, että ryhmällä on esitellä ”ensimmäinen suun kautta otettava lääke, joka voi estää vaikean tautimuodon kehittymistä miljoonilla potilailla”.

Satunnaistetussa, sokkoutetussa ja lumekontrolloidussa kokeessa testattiin kolkisiinin vaikutusta Kanadan lisäksi Yhdysvalloissa, Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa.

Mukana oli yli neljätuhatta yli 40-vuotiasta, tutkimuksen alkaessa kotona sairastanutta potilasta, joilla oli yli 38,5 astetta kuumetta, hengenahdistusta tai vähintään yksi vakavan koronataudin riskitekijä kuten lihavuutta tai korkeaa verenpainetta.

Ryhmä tutki viime vuonna kolkisiinia sydänpotilaiden hoidossa, ja siirtyi tutkimaan lääkkeen käyttöä koronapotilailla jo maaliskuussa.

WHO:n Solidarity-lääketutkimuksen kansallinen päätutkija, professori Kari Tikkinen sanoo, että tutkimuslaitos ja sen tutkijat ovat päteviä ja tutkimus tärkeä.

Tikkinen harmittelee sitä, että koe keskeytettiin suunniteltua aikaisemmin. Kokeeseen oli tarkoitus värvätä 6 000 potilasta, mutta se lopetettiin, kun tutkijat katsoivat saaneensa todisteet lääkkeen tehosta. Tardifin mukaan siksi, että lääke voitaisiin saada tarvitsevien käyttöön mahdollisimman pian.

Tikisen mukaan kuolleita on kertynyt suurestakin kotona sairastaneiden joukosta niin vähän, ettei tutkimuksen tilastollinen voima riitä osoittamaan lääkkeen vaikutusta kuolleisuuteen.

Sairaalaan päätyi Tardifin mukaan viisi prosenttia potilaista, ja heidän määränsä on riittävä, jotta ero sairaalahoidon tarpeessa lääkittyjen ja vertailuryhmän välillä saadaan luotettavasti näkyviin.

Lääkkeen teho on toisella tavalla ilmaistuna sitä luokkaa, että sadasta kolkisiinilla hoidetusta yksi säästyy lääkkeen ansiosta sairaalaan joutumiselta. Suurin osa ei joutuisi sairaalaan muutenkaan.

”Se on jo jotain. Näin hyviä tuloksia ei ole saatu sitten deksametasonin”, Tikkinen sanoo.

Deksametasoni havaittiin kesällä tehokkaaksi vaikeaan tautimuotoon sairastuneiden potilaiden hoidossa.

”Se on erinomainen lääke ja säästää henkiä”, Tikkinen sanoo.

Kolkisiinin teho ei näytä yhtä hyvältä kuin deksametasonin mutta se voi olla parempi kuin remdesiviirillä, jota on tutkittu Tikkisen johdolla Suomessakin osana Solidarity-tutkimusta.

”Tablettimuotoista kolkisiinia voitaisiin käyttää helpommin ja aiemmin kuin suonensisäisesti annosteltavaa remdesiviiriä ja paljon halvemmalla”, Tikkinen sanoo.

Koronapotilaan kolkisiinikuuri kestää 30 päivää ja maksaa noin 30 euroa, remdesiviiri taas tuhansia euroja.

Lisävarmuutta kolkisiinin tehosta saadaan, kun suuri brittiläinen Recovery-tutkimus aiheesta valmistuu. Se ei vie Tikkisen mukaan enää kauan, koska potilaita on kolkisiinikokeessa jo 6 500, ja epidemian laukatessa Britanniassa nykyvauhtia uusia koehenkilöitä saadaan tuhat kolmessa päivässä.

”Tutkimuksessa yhdistyy brittien mahtava tutkimusosaaminen ja surkea epidemiatilanne”, Tikkinen kuvaa.

Recovery-tutkimuksessa tarkastellaan sairaalahoidossa olevia potilaita. Jos lääke auttaa sairaalassa, se antaa jonkin verran varmistusta sille, että hyötyä on lievemmissäkin tapauksissa.

Tosin yhteys ei aina ole suoraviivainen.

Deksametasonin on todettu auttavan merkittävästi taudin vakavassa vaiheessa, mutta liian aikaisin siitä voi olla haittaa. Deksametasoni hillitsee immuunireaktiota, joka on tarpeen taudin voittamisessa, mutta hengenvaarallinen yltyessään liikaa.

Kolkisiini puolestaan vaikuttaa tulehdukseen monella tavalla: hidastaa tulehdussolujen siirtymistä ja jakautumista sekä estää tulehdusta edistävien sytokiinien erittymistä. Kolkisiinia saadaan syysmyrkkyliljasta, ja sitä on käytetty satoja vuosia kihtilääkkeenä. Sen on todettu auttavan myös sydänpussin tulehduksessa.

Haittavaikutuksena voi olla ripulia ja valkosolujen hupenemista verestä. Ripuli lisääntyi tutkimuksessa hoidetuilla merkittävästi.

Koronainfektioon todistetusti tehoavia lääkkeitä ei ole koossa montaa. Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin äänekkäästi mainostama hydroksiklorokiini ja moni muu ehdokas on osoitettu tehottomaksi.

Tikkinen sanoo, että vaikeasta tilanteesta huolimatta hoitoja pitäisi tutkia satunnaistetusti ennen kuin niillä aletaan hoitaa potilaita.

Satunnaistamisella tarkoitetaan sitä, että potilaat arvotaan tutkimuksen kohteena olevaa lääkettä saavien ryhmään ja lumelääkettä saavaan vertailuryhmään. Näin saadaan luotettavaa tietoa hoidon vaikutuksista.

Jos hoitoja aletaan antaa ennen tutkimuksia, lääkekokeisiin on enää vaikea saada potilaita, eikä lääkkeen todellista tehoa saada tutkittua.

Uutista päivitetty 28.1. klo 8.30 esijulkaisun ilmestymisen takia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat