Brittimuunnos ottaa vauhtiin päästyään valta-aseman viidessä kuukaudessa, kertovat THL:n skenaariot – Grafiikat näyttävät, miten epidemia saattaa edetä - Tiede | HS.fi

Brittimuunnos ottaa vauhtiin päästyään valta-aseman viidessä kuukaudessa, kertovat THL:n skenaariot – Grafiikat näyttävät, miten epidemia saattaa edetä

Torjuntatyö on tehtävä rajoilla, sillä väestöön päästyään tarttuvampi muunnos syrjäyttää vääjäämättä vanhat viruskannat ja alkaa kasvattaa tapausmääriä.

Taiteilijan näkemys koronaviruksen brittimuunnoksen piikkiproteiinista (punainen). Piikki sopii ihmissolujen ace2-reseptoriin (sininen), ja siksi virus pääsee tunkeutumaan solujen sisään.­

10.2. 2:00 | Päivitetty 10.2. 6:10

Jos Britanniasta kotoisin oleva tarttuvampi koronaviruskanta on jo alkanut levittäytyä väestöön Suomessa, se valtaa matemaattisella vääjäämättömyydellä elintilan viruksen vanhoilta muodoilta toukokuuhun mennessä.

Valloitus kestää viisi kuukautta. Vauhti seuraa suoraan brittimuunnoksen tartuttavuudesta, joka on nykytiedon mukaan puolitoistakertainen vanhaan viruskantaan verrattuna.

Näin kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottamat skenaariot, jotka mallinnusryhmä esitteli tiistaina järjestämässään verkkoseminaarissa.

”Vanha viruskanta dominoi vielä pari kuukautta”, sanoi mallinnusryhmän nuorempi matemaatikko Anna Suomenrinne-Nordvik.

Muunnoksen yleistyminen kasvattaa kuitenkin vähitellen tartuttavuuslukua, ja tartunnat kääntyvät sen vuoksi kevättalvella nousuun.

Ilman voimakkaita lisärajoituksia tarttuvamman virusmuodon valtaannousu tarkoittaa myös hoidon tarpeen kasvua kevätkuukausina.

Skenaariot kertovat, että kovin etukenoisista kontaktirajoituksista ei kuitenkaan ole apua. Mallinnusryhmä kokeili eri ajankohtiin neljän viikon kestoisia lisärajoituksia, jotka pienentävät tartuttavuuslukua 25 prosenttia.

Kun oletettiin muunnosten leviämisen alkaneen joulukuussa ja lisärajoitukset otettiin käyttöön tammikuun lopulla, hyöty lisärajoituksista osoittautui vähäiseksi.

Tämä johtuu siitä, että muunnos kasvattaa osuuttaan tartunnoista myös sulun aikana.

”Rajoitusten jälkeen tartuttavuusluku joka tapauksessa nousee, ja silloin ennakoivat rajoitukset ovat olleet yhtä tyhjän kanssa”, Suomenrinne-Nordvik sanoo.

Tanskassa kerätty data vahvistaa, etteivät kontaktirajoitukset estä viruskannan vaihtumista. Vaikka rajoitukset ovat Tanskassa purreet tartuntamääriin, muunnoksen osuus on silti kasvanut eksponentiaalisesti.

Jos lisärajoitukset otetaan käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun tartuntamäärät kasvavat joulukuun tasolle, niillä saadaan tehokkaampi lykkäys tartuntakäyrän nousulle.

Ainoa tehokas tapa pysäyttää tarttuvien muunnosten leviäminen on mallintajien mukaan estää uusien virusmuotojen pääsyä maahan.

”Muunnoksen tulon minimointi viivästää leviämistä parhaiten”, Suomenrinne-Nordvik sanoo.

Jos tartuttavampien virusmuunnosten pääsy väestöön lykkääntyy kuukaudella, lykkääntyy saman verran myös tartuttavuuden kasvu.

Nousun alkuun ajoitettu rajoitusten koventaminen antaa vielä lisäaikaa.

Aika on arvokasta, sillä loppukevään rokotukset ja kesä alkavat todennäköisesti vähentää tartuntoja ja erityisesti vakavia tautitapauksia.

”Rokotukset eivät ole mukana mallissa, mutta touko–kesäkuussa ikäihmiset ja riskiryhmät on rokotettu ja vuodenaikaisvaihtelukin on toivottavasti auttamassa”, sanoo matemaatikko Simopekka Vänskä.

Skenaarioita on laskettu ja esitelty hallitukselle eri lähtöarvoilla jo tammikuussa.

Tässä esiteltyjen mahdollisten kehityskulkujen lähtötilaksi on otettu tartuttavuusluku 0,95, joka on Vänskän mukaan hyvin lähellä nykytilannetta.

Tällä hetkellä ei ole aivan selvää, onko tartuttavuusluku kasvussa vai onko tilanne tasoittunut tammikuun pienen kasvun jälkeen.

THL:n verkkoseminaari liittyen virusmuunnoksiin katsottavissa:

Epävarmaa on myös, leviävätkö tarttuvammat muunnokset jo väestössä vai onko ne saatu pysymään kurissa rajatestauksella ja suurten tartuntaryppäiden nopealla tutkimisella.

Mallinnuksessa leviämisen lähtöpisteeksi oli asetettu se, että virusmuunnos aiheuttaa yhden sadasta tartunnasta. Siihen, miten suuri muunnosten osuus Suomen tartunnoista on nyt, eivät THL:n muutkaan asiantuntijat anna varmaa vastausta.

Brittiläistä ja eteläafrikkalaista muunnosta on tavattu joulukuun lopun jälkeen Suomessa 224 ihmisestä, mikä on yli prosentti tänä aikana todetuista tartunnoista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ulkopuolella sekvensoiduista tartunnoista muunnosta on 7,5 prosenttia, sanoo THL:n erityisasiantuntija Carita Savolainen-Kopra. Sekvensointi on kuitenkin keskittynyt rajoilta löydettyihin tartuntoihin.

Parin viikon ajan on sekvensoitu myös satunnaisia väestöotoksia. Tätä on Savolainen-Kopran mukaan tarkoitus laajentaa, kunhan sekvensoinnin kapasiteettia saadaan lisää. Säännöllisten otostutkimusten avulla voidaan saada tieto siitä, miten suuri muunnosten osuus tartunnoissa todella on ja kuinka nopeasti se kasvaa.

”En vielä osaa sanoa, että se olisi voimakkaasti kasvussa.”

Mallinnusryhmä esitteli verkkoseminaarissa myös laskelmansa siitä, mikä vaikutus rokotusten annosvälin venyttämisellä on kuolleisuuteen ja hoidon tarpeeseen. Tähän mennessä hyväksyttyjä rokotteita tarvitaan täyden tehon saavuttamiseksi kaksi annosta.

THL on päättänyt venyttää rokotteiden annosvälin 12 viikkoon, joka on selvästi pitempi aika kuin osa rokotteiden valmistajista on rokotetutkimusten perusteella ohjeistanut. Optimaalista annosväliä ei kuitenkaan rokotekokeissa tutkittu perusteellisesti. Koska kokeet haluttiin saada tehtyä nopeasti, annosvälitkin pidettiin lyhyinä, Vänskä sanoo.

Ryhmän taustatietojen mukaan jo ensimmäinen rokoteannos antaa hyvin suojaa. Pidempi annosväli tuottaa normaalisti rokotusohjelmissa paremman immuunivasteen, ja väliaikoja voi pidentää mutta ei lyhentää.

Tärkeä syy toisen annoksen lykkäämiseen on koronarokotuksissa se, että enemmän ihmisiä saadaan rokotetuksi nopeasti edes ensimmäisen kerran.

Mallinnusryhmän laskelmien mukaan rokotusvälin pidennys 12 viikkoon vähentää alussa nopeasti kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta.

Jos toinen annos jätettäisiin antamatta siihen asti, että kaikki on rokotettu ensimmäisen kerran, elokuun loppuun mennessä saataisiin rokotettua ensimmäisellä annoksella jo noin 20-vuotiaatkin. Ohjeiden mukaan etenemällä ollaan menossa elokuun lopussa 50-vuotiaissa, jos rokotteita saadaan Suomeen sitä tahtia kuin skenaariossa on nykytiedon pohjalta oletettu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat