Euroopan avaruusjärjestö etsii uusia astronautteja yli kymmenen vuoden tauon jälkeen - Tiede | HS.fi

Euroopan avaruusjärjestö etsii uusia astronautteja yli kymmenen vuoden tauon jälkeen

Vaatimuksissa korostuu eri alojen koulutus. Järjestö kannustaa etenkin naisia hakemaan avaruuteen. Viimeksi hakijoita oli yli 8 000 ja heistä valittiin kuusi.

Euroopan avaruusjärjestön laboratorioyksikkö pääsi kiertoradalle Atlantis-avaruussukkulan kyydissä vuonna 2008.­

16.2. 9:59 | Päivitetty 16.2. 15:25

Euroopan avaruusjärjestö (Esa) aloittaa tänä vuonna riveissään sukupolvenvaihdoksen. Avaruusjärjestö ilmoitti etsivänsä uusia astronautteja ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen.

Astronauttihaku alkaa 31. maaliskuuta ja päättyy 28. toukokuuta. Haun jälkeen alkaa kuusivaiheinen valintaprosessi, jonka odotetaan valmistuvan lokakuussa 2022.

Esan pääjohtajan Jan Wörnerin mukaan haun tavoitteena on viedä Eurooppa uudelle avaruustutkimuksen aikakaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuosikymmenen loppuun mennessä ensimmäiset eurooppalaiset astronautit matkustavat Kuuhun.

”Viime hausta on kulunut jo yli kymmenen vuotta, joten nyt on aika hakea uusia astronautteja varmistamaan astronauttiohjelmamme jatkuvuus. Tällä hetkellä meillä on seitsemän aktiivista astronauttia, joiden täytyy siirtää osaamistaan seuraavalle sukupolvelle”, Wörner sanoo.

Uusia vakituisia astronautteja aiotaan rekrytoida 4–6. He osallistuvat pitkille komennuksille ja lentävät mahdollisesti myös Maan kiertoradan ulkopuolelle.

Lisäksi Esa etsii reserviinsä useita projektiastronautteja. He eivät ole osa järjestön vakituista astronauttiryhmää mutta voivat tarvittaessa osallistua lyhyemmille komennuksille.

Yhteensä astronauttipaikkoja on avoinna noin 20.

 Astronautiksi haluavan täytyy olla valmis matkustamaan usein ja viettämään pitkiä aikoja poissa kotoa.

Kenestä sitten voi tulla Esan astronautti?

Järjestön tämänvuotisten kriteerien mukaan astronautiksi voivat hakea Esan jäsenmaiden kansalaiset. Astronautiksi soveltuvalla hakijalla tulee olla vähintään maisteritason tutkinto luonnontieteistä, lääketieteestä, insinööritieteistä, matematiikasta tai tietotekniikasta.

Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemusta alaltaan, esimerkiksi laboratoriossa työskentelystä, kenttätutkimuksesta tai lääkärin työstä sairaalassa. Kokemus lentäjänä on eduksi mutta ei välttämätön.

Astronautiksi haluavan täytyy olla valmis työskentelemään epäsäännöllisinä työaikoina, matkustamaan usein ja viettämään pitkiä aikoja poissa kotoa.

Espanjalainen astronautti Pedro Duque (takana) harjoitteli venäläisen kollegan kanssa Sojuz-simulaattorissa Venäjällä vuonna 2003.­

Astronautit testaavat työkseen ihmiskehon rajoja äärimmäisissä olosuhteissa: painottomuudessa, eristyksissä ja säteilyn alaisina. Pitkään vietetty aika avaruudessa heikentää myös luuntiheyttä.

Tämän vuoksi astronauteilta vaaditaan hyvää henkistä ja fyysistä terveyttä sekä paineensietokykyä.

Kansainvälisen työyhteisön vuoksi astronauteilta vaaditaan sujuvaa englannin kielen taitoa sekä minkä tahansa toisen kielen osaamista. Myös muiden kielten osaaminen, etenkin venäjän, on eduksi. Venäjä on kansainvälisen avaruusaseman (ISS) toinen virallinen kieli.

Tutustu tarkempiin hakukriteereihin täällä.

 ”Sen sijaan että astronautiksi kelpaisi vain sotilaslentäjä luonnontieteen tohtorin papereilla, pätevää osaamista voi olla monenlaista.”

Maaliskuussa alkava astronauttihaku on Euroopan avaruusjärjestölle sen historian neljäs. Vuonna 1975 perustettu järjestö sai ensimmäiset astronauttinsa vuonna 1979, ja edellinen hakukierros toteutettiin vuonna 2008.

Aikaisempiin hakukierroksiin verrattuna hakukriteereitä on jonkin verran kevennetty, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) avaruuspolitiikan johtava asiantuntija Maija Lönnqvist. Hän on Esan neuvostossa Suomen delegaattina.

”Tavoitteena on houkutella mukaan hakijoita mahdollisimman laajalla osaamisella. Sen sijaan että astronautiksi kelpaisi vain sotilaslentäjä luonnontieteen tohtorin papereilla, pätevää osaamista voi olla monenlaista”, Lönnqvist sanoo.

Tänä vuonna haussa korostuukin nimenomaan hakijoiden monimuotoisuus. Esa kannustaa etenkin naisia hakemaan astronautiksi.

Naiset ovat olleet tähän asti eurooppalaisessa astronauttiryhmässä selvästi aliedustettuina.

Edellisellä hakukierroksella kuuden valitun joukossa oli yksi nainen, ja kaikkiaan tuhansista hakijoista vain 17 prosenttia oli naisia. Yhteensä Esalla on koko sen historian aikana ollut kolme naispuolista astronauttia, joista kaksi on lopulta lentänyt avaruuteen.

Sukupuolen lisäksi monimuotoisuus koskee hakijoiden alkuperää, ikää, taustaa ja fyysisiä rajoituksia.

Tämän vuoksi esimerkiksi 27–37 vuoden tiukka ikävaatimus on pian alkavalla hakukierroksella poistettu ja uudeksi yläikärajaksi on määritelty 50 vuotta. Ikärajalla on tarkoitus varmistaa, että astronautti ehtii vähintään kahdelle komennukselle ennen eläkkeelle jäämistään.

Lisäksi Esa aloittaa haun myötä uuden Parastronaut-ohjelman ensimmäistä kertaa avaruushistoriassa. Siihen etsitään ihmisiä, jotka eivät fyysisten rajoitteiden vuoksi soveltuisi tavanomaiseen astronauttiohjelmaan.

Tällaisia rajoituksia ovat esimerkiksi alaraajojen vammat ja lyhytkasvuisuus. Para-astronautteja valitaan aluksi yksi, ja hän toimii osana muuta astronauttiryhmää.

Uudet astronautit valitaan yli vuoden kestävän valinnan jälkeen lokakuussa 2022. Kuusivaiheiseen valintaan kuuluu muun muassa psykologisia ja kognitiivisia testejä, lääketieteellisiä kokeita ja haastatteluita.

Tarkempia tietoja testien sisällöstä ei ole julkistettu, mutta edellisen hakukierroksen perusteella on mahdollista arvioida, mitä tuleman pitää.

Vuonna 2008 Esa testasi muun muassa hakijoiden muistia, päättelykykyä, avaruudellista hahmottamista ja monen asian yhtäaikaista tekemistä. Seuraaviin hakuvaiheisiin kuului psykologisia haastatteluita ja ryhmässä työskentelyä.

Avaruuslentäjät harjoittelevat sukelluksissa työskentelyä painottomuudessa.­

Lääketieteellisissä kokeissa testattiin hakijoiden sydän- ja verisuonielimistöä, kilpirauhasia, näköä ja muita aisteja sekä hengityskykyä. Viimeisessä vaiheessa hakijoita haastatteli Esan johtoryhmä ja lopuksi pääjohtaja.

Hakijoita riitti yli 8 000, ja heistä valittiin lopulta kuusi, siis alle promille hakijoista.

Vuonna 2009 Esan astronautiksi valittu Samantha Cristoforetti kertoo hakuprosessin olleen vaativa ja stressaava mutta myös opettava.

”Astronautiksi kannattaa hakea siitäkin huolimatta, että valituksi tulee vain pieni joukko. Valintaprosessi on mahdollisuus oppia itsestään ja omista vahvuuksistaan”, Cristoforetti sanoi Esan tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa hakuprosessissa ei tuijoteta vain virallisia kriteerejä vaan hakijoita arvioidaan kokonaisuutena.

”Valinnassa painaa muukin kuin pelkkä cv: persoona, harrastukset, perhe-elämä ja elämänkokemus ylipäätään. Älä siis epäile kykyjäsi vaan hae. Jos et hae ollenkaan, mahdollisuutesi tulla valituksi ovat tasan nolla.”

 1980-luvulla Esan suunnitelmissa oli jopa oma avaruusasema.

Kun puhutaan miehitetyistä avaruuslennoista, katseet kääntyvät usein kohti Yhdysvaltoja. Lönnqvist muistuttaa, että myös eurooppalaiset astronautit ovat olleet aktiivisia toimijoita Maan kiertoradalla jo pitkään.

”Sen lisäksi, että etsitään uusia astronautteja, tavoitteena on myös kiinnittää ihmisten huomiota siihen, kuinka meiltä Euroopastakin löytyy huippuluokan avaruusjärjestö.”

Esa on ollut rakentamassa ja huoltamassa kansainvälistä avaruusasemaa yhdessä yhdysvaltalaisten, venäläisten, kanadalaisten ja japanilaisten avaruusjärjestöjen kanssa.

Eurooppalaiset rakensivat muun muassa avaruusaseman Columbus-tutkimuslaboratorion moduulin, jonka mittalaitteilla voi tehdä biologiaan, ihmisen fysiologiaan ja nesteiden käyttäytymiseen liittyvää tutkimusta.

Ennen kansainvälistä avaruusasemaa Esan astronautit lensivät Nasan avaruussukkuloilla Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteisessä Spacelab-hankkeessa. Spacelab oli Esan kehittämä avaruuslaboratorio, joka kulki sukkulan rahtiruumassa.

1980-luvulla Esan suunnitelmissa oli jopa oma avaruusasema. Sinne olisi lennätetty astronautteja Hermes-sukkulalla ja Ariane 5 -raketilla, mutta eurooppalainen hanke vaihtui lopulta kansainväliseen yhteistyöhön.

 Suurimman osan urastaan astronautti viettää kuitenkin Maan pinnalla.

Millaista on työ Esan astronauttina?

Astronauttien pääasiallisena työnä on osallistua pitkille avaruuslennoille kansainväliselle avaruusasemalle. Siellä he operoivat ja huoltavat aseman moduuleita, tekevät tieteellisiä kokeita ja toimivat myös itse näiden kokeiden koekaniineina.

Avaruusasemalla työpäivät ovat 12 tunnin mittaisia. Niihin sisältyy siivous-, korjaus- ja tutkimustyötä, avaruuskävelyitä sekä vähintään kaksi tuntia liikuntaa joka päivä.

Suurimman osan urastaan astronautti viettää kuitenkin Maan pinnalla. Siellä heidän tehtävänsä on pitää yllä kuntoaan ja osaamistaan sekä toimia avaruusohjelmissa teknisenä tukena.

Astronautin tehtäviin kuuluu myös mediassa esiintyminen ja oman työn esittely etenkin koululaisille ja opiskelijoille.

Tänä vuonna astronautiksi hakevien joukosta löytyvät todennäköisesti myös ne eurooppalaiset, jotka matkustavat ensimmäistä kertaa Maan kiertorataa pidemmälle. Viime vuoden lopulla Esa ja Nasa kirjoittivat yhteistyösopimuksen Kuun kiertoradalle rakennettavasta uudesta avaruusasemasta.

Lunar Gateway -avaruusasema toimisi nimensä mukaisesti astronauttien porttina Kuuhun suuntautuville tutkimusmatkoille.

Eurooppalaiset matkustavat Kuuhun yhdysvaltalaisten Orion-aluksella ja SLS-kantoraketilla. Esa vastaa Orion-aluksen sähköstä, ilmasta ja polttoaineesta huolehtivasta huoltomoduulista.

Tähän mennessä Esa on sopinut Nasan kanssa kolmesta astronauttipaikasta miehitetyillä kuulennoilla.

Esan astronauttien tehtävänä on rakentaa ja huoltaa Gateway-asemaa yhdessä Nasan kanssa. Eurooppalaiset astronautit myös matkustavat Kuun pinnalle. Siellä heidän tehtävänsä on tehdä geologista tutkimusta, kerätä näytteitä ja kehittää uusia laitteistoja.

Tulevaisuudessa Gatewayn kautta aiotaan matkustaa vielä kauemmas avaruuteen, naapuriplaneetallemme Marsiin. Esan pitkissä strategiadokumenteissa Marsin-matka mainittiin ensimmäisen kerran jo parikymmentä vuotta sitten.

Milloin ensimmäinen eurooppalainen nähdään Marsissa?

”Ei ehkä ihan niin pitkällä vielä olla. Yritetään nyt ensin saada heidät sinne Kuuhun”, Lönnqvist sanoo.

Hakijoita riittää

Euroopan avaruusjärjestö (Esa) perustettiin vuonna 1975. Järjestöön kuuluu 22 jäsenvaltiota, mukaan lukien Suomi.

Järjestö valitsi ensimmäiset astronauttinsa vuonna 1979. Sen jälkeen uusia astronautteja on rekrytoitu vuosina 1991 ja 2008. Seuraava astronauttihaku alkaa maaliskuussa 2021.

Astronautin paikat ovat erittäin haluttuja. Vuonna 2008 hakijoita oli yli 8 000 ja vuonna 1991 yli 22 000. Valituksi on tullut selvästi alle promille hakijoista.

Esalla on sen historian aikana ollut yhteensä 25 astronauttia kymmenestä eri maasta: Saksasta, Italiasta, Ranskasta, Britanniasta, Tanskasta, Ruotsista, Hollannista, Espanjasta, Belgiasta ja Sveitsistä. Heistä ensimmäinen, saksalainen Ulf Merbold, lensi avaruuteen vuonna 1983.

Lisäksi Neuvostoliiton ja Venäjän riveissä avaruuteen on lentänyt 12 eurooppalaista ja Yhdysvaltojen mukana 7.

Pisimpään avaruudessa ollut eurooppalainen astronautti on italialainen Luca Parmitano, joka on viettänyt kansainvälisellä avaruusasemalla yli 366 päivää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat