Nasan mönkijä laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle ja lähetti ensimmäiset kuvansa, Biden ylistää tapahtumaa ”historialliseksi” - Tiede | HS.fi

Nasan mönkijä laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle ja lähetti ensimmäiset kuvansa, Biden ylistää tapahtumaa ”historialliseksi”

Mars-luotain Perseverance laskeutui onnistuneesti torstaina illalla Jezeron kraatteriin. Seuraavaksi sen on tarkoitus alkaa etsimään planeetalta merkkejä elämästä.

18.2. 2:00 | Päivitetty 19.2. 7:56

Yhdysvaltalainen Mars-mönkijä Perseverance on laskeutunut onnistuneesti Marsin pinnalle. Laskeutuminen Jezeron kraatteriin tapahtui noin kello 22.55 Suomen aikaa torstaina.

Laskeutumista edelsivät 400 piinaavaa sekuntia Marsin ohuessa kaasukehässä, minkä aikana Perseverancen kohtalon hetket ratkesivat.

Tälle 400 sekunnin piinalle on olemassa oma sanontansa ”seitsemän kauhun minuuttia”. Niiden aikana selviää, onnistuuko kulkija laskeutumaan suunnitellusti vai tuhoutuuko se jo yrittäessään sitä. Perseverance, suomeksi Sisu, onnistui.

”Laskeutuminen varmistettu”, sanoi operaation johtaja Swati Mohan. ”Perseverance on turvallisesti Marsin pinnalla.”

Kulkija onnistui jo lähettämään ensimmäiset kuvansa Marsista. Ensimmäinen mönkijän ottama mustavalkokuva on jaettu Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan ylläpitämällä Twitter-tilillä.

Perseverance-mönkijän ottama kuva Marsista.­

Nasan johtaja Steve Jurczyk kutsui laskeutumista ”uskomattomaksi saavutukseksi”.

”Ette tiedä, kuinka tunteikas hetki tämä minulle on”, Jurczyk sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Mars-mönkijän laskeutumista Valkoisessa talossa seurannut Yhdysvaltain presidentti Joe Biden nimitti tapahtumaa ”historialliseksi”.

”Tämä päivä on jälleen todistanut tieteen ja amerikkalaisen kekseliäisyyden mahdin. Mikään ei ole mahdotonta”, Biden kirjoitti twiitissään.

Perseverance on jo viides Marsiin lähetetty kulkija. Niistä ensimmäinen, Mars Pathfinder, laskeutui punaiselle planeetalle vuonna 1997. Tähän mennessä kaikki Marsissa käyneet mönkijät ovat olleet yhdysvaltalaisia.

Sanonta ”seitsemän kauhun minuuttia” syntyi elokuussa 2012.

Silloin Yhdysvaltain edellinen mönkijä, Curiosity, laskeutui Marsiin samalla tapaa ja onnistui. Se oli hieman helpompi tapaus, esimerkiksi hoikempi kuin Perseverance.

Uusi mönkijä paitsi painaa enemmän myös maksoi maltaita. Sen kehittely maksoi avaruushallinto Nasalle euroissa noin yli 2,2 miljardia.

Kaksi muuta uutta Mars-luotainta, Arabiemiraattien Al Amal ja Kiinan Tianwen-1, asettuivat kiertoradalle onnistuneesti yli viikko sitten. Kiinan oma pieni laskeutuja ja mönkijä saapuvat Marsin pinnalle huhtikuussa.

Kuvassa ympyräisenä Jezeron kraatterin se alue, jonne Yhdysvaltain uusin Mars-luotain tähtää. Alue on pystytty rajaamaan paljon tarkemmin kuin edellisissä laskeutumisissa. Noiden alueiden koot on merkitty kuvassa vertailun vuoksi.­

Perseverancen koko on pienen katumaasturin luokkaa eli 3 x 2,7 x 2,2 metriä.

Sen pohjassa on varmaankin maailman kallein pienkopteri. Sen kehittely ja rakentaminen maksoi euroina noin 65 miljoonaa.

Robottikäsi irrottaa robotin jaloilleen ehkä jo maaliskuussa. Sitten se nousee siivilleen. Se olisi ensi kerta, kun siivekäs laite kohoaa vieraan taivaankappaleen pinnalta.

Mönkijän mukana on pieni lentolaite, jonka lentokykyä koetellaan planeetan ohuessa kaasukehässä.­

Kopteri Ingenuity, suomeksi Nokkeluus, pysyttelee kiltisti mönkijän tuntumassa. Se lentää enintään vain 90 sekuntia kerrallaan ja kohoaa vain metrien korkeuteen.

Viidellä testilennolla on tarkoitus lähinnä kokeilla, pystyykö Marsin ohuessa kaasukehässä lentämään kunnolla.

Nasa määritteli Perseverancen tehtävien kestoksi kaksi Maan vuotta. Siinä ajassa planeetta Mars kiertää suunnilleen yhden kierroksen Auringon ympäri, siis oman vuotensa.

Mönkijä etsii ensinnäkin seutuja, joissa aikoinaan ehkä oli alkeellista elämää. Toiveissa on löytää merkkejä mikrobeista, joko menneistä tai nykyisistä.

Elämän merkkejä voi löytyä tietyistä kivilajeista. Mönkijässä on laser ja spektrometri, jotka skannaavat lupaavia kiviä. Tutka puolestaan poimii kaikuja Marsin maaperän geologiasta.

Perseverance myös kokoaa 43 kiinnostavaa pora- ja kivinäytettä suojaputkiloihin. Sitten se jättää kivet merkattuun paikkaan Jezeron kraatterissa.

Ehkä jo vuonna 2026 Jezeroon saapuu taas kulkija. Se on Nasan ja Euroopan avaruusjärjestön Esan yhteinen mönkijä. Se noukkii kivet ja lastaa ne paluurakettiin kohti Maata.

Tämä meno-paluu Marsiin kestää väkisin useita vuosia, mutta lasti on arvokas. Ihminen saisi tutkia Marsin maaperää omin silmin ja tarkoin laittein. Ehkä näytteistä irtoaisi kivi tai kaksi myös suuren yleisön äimisteltäväksi.

Perseverancen yksi päämäärä on myös kokeilla, voiko Marsin kaasukehään tuottaa happea sen hiilidioksidista. Siksi mönkijässä on pieni tutkimuskammio.

Perseverancen on tarkoitus etsiä seutuja, joissa aikoinaan ehkä oli alkeellista elämää.­

Suomalaisilla on Marsissa roolinsa. Jo Curiosityssä oli Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen tarkkoja antureita. Uudet anturit ovat osa myös Perseverancen sääasemaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat