Tuoreimpien lukujen mukaan koronaviruksen tarttuvampi brittimuunnos on ottanut selvän valta-aseman pääkaupunkiseudulla.
”Se on levinnyt tosi nopeasti, mikä oli odotettavissa”, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Hus-diagnostiikkakeskuksen kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Maija Lappalainen.
Hänen maanantaina tarkistamiensa ja eteenpäin toimittamiensa lukujen mukaan brittimuotoa on jo runsaasti yli puolet.
”Karkeasti voi sanoa, että kolme neljästä positiivisesta on jo s-geeninegatiivisia eli käytännössä UK-varianttia”, Lappalainen kertoo.
Myös toinen seulontamenetelmä, mutaatio-pcr-testi, näyttää tarttuvamman muunnoksen osuuden olevan viikonlopun lukujen perusteella 75 prosenttia.
Kaikki Hus-alueen positiiviset koronanäytteet seulotaan muunnosten löytämiseksi.
Muunnos on syrjäyttänyt vanhaa virusmuotoa hurjaa vauhtia, sillä viime viikolla Husin seulontatesteissä s-geeninegatiivisia oli 46 prosenttia, edellisellä 31 prosenttia ja sitä edellisellä 9 prosenttia.
S-geeni puuttuu viruksen brittimuunnoksesta. Se voi puuttua muistakin virusmuodoista, mutta s-geeninegatiivisiksi todetuista noin 90 prosenttia on ollut Husin aineistossa viruksen tarttuvampaa brittimuunnosta.
Ominaisuuden nopea seulonta antaa siis varsin luotettavan kuvan brittimuunnoksen leviämisestä.
”Seulonnasta saadaan tulos parin päivän sisällä, ja se antaa riittävän tarkkuuden toimia varten”, Lappalainen sanoo.
Husissa kaikki seulonnassa 15. helmikuuta mennessä todetut muunnosepäilyt on lähetetty sekvensoitaviksi. Viruksen genomien sekvensoinnilla saadaan tarkasti tietää, mistä virusmuodosta on kyse.
Sekvensointi esitöineen ja analyyseineen kuitenkin kestää, joten varmistetut tulokset kertovat parin viikon takaisesta tilanteesta.
Helmikuun puolivälistä alkaen Huslabissa on siirrytty otospohjaiseen sekvensointiin, jotta saataisiin kattava käsitys siitä, mitä virusmuunnoksia alueella kiertää.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sanoo maanantain lukujen vahvistavan, että epidemia on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Hän ei ole numeroista yllättynyt.
”En ihmettele yhtään. Näytti, että tuohon se on menossa. Se on vääjäämätön kehitys.”
Myös Britanniassa ja Belgiassa brittimuunnoksella kesti vain kuukausi kasvattaa osuutensa 20 prosentista 80 prosenttiin.
Alussa ja lopussa tilan valtaaminen on hitaampaa. Kun uuden muunnoksen osuus oli pieni, se ei vielä näkynyt tartuntaluvuissa.
”Nyt se rupeaa näkymään ja on jo näkynytkin siinä, että luvut ovat kasvaneet.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ilmoitti jo viime torstaina, että leviäminen on kasvattanut epidemian nopean kiihtymisen riskiä pääkaupunkiseudulla.
Tapausmäärä on ollut Hus-alueella kasvussa jo tammikuun puolivälistä. Tartuntojen ilmaantuvuus on neljässä viikossa lähes kaksinkertaistunut. Muiden sairaanhoitopiirien alueella ilmaantuvuus on samaan aikaan pääasiassa vähentynyt.
Tällä perusteella THL suositteli viime viikolla tiedotteessaan baarien, pubien ja yökerhojen sulkemista Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kokonaan mahdollisimman nopeasti, kokoontumisten rajoittamista kuuteen henkeen ja lomamatkustamisen välttämistä.
Jos pääkaupunkiseudulla yritetään jatkaa entiseen tapaan, herkemmin tarttuva virus alkaa varmasti lisätä tapausten määrää ja epidemia lähtee nopeasti hallinnasta, Vapalahti ennustaa.
”Nyt numerot tulevat kasvamaan riippuen siitä, mitä tehdään. Olemme kriittisessä vaiheessa.”
Hän havainnollistaa kasvua näin: Tartuttavuusluku onnistuttiin välillä tasapainottamaan kontaktirajoituksilla, maskin käytöllä ja jäljityksellä noin yhteen, eli yksi tartunnan saanut on tartuttanut keskimäärin vain yhden uuden ihmisen. Se tarkoittaa, että päivittäinen tartuntojen määrä pysyi suunnilleen samana.
”Jos tapauksia oli tänään sata, niitä oli myös viiden päivän kuluttua sata.”
Brittimuunnos on tutkimusten mukaan 1,5 kertaa niin tarttuva kuin vanha. Sen vallatessa alaa vanhalta virukselta myös tartuttavuusluku kasvaa siis 1:stä 1,5:een, ellei vastatoimia samaan aikaan kiristetä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että viisi päivää kestävän tartuntasukupolven aikana päivittäisten tapausten määrä harppaa 100:sta 150:een. Kahdessa viikossa määrä kasvaa yli 300:aan. Jos mitään ei tehdä, kuukauden päästä tapauksia on päivässä jo 1 000.
Vapalahti sanoo uskovansa, että erilaisia keinoja aletaan kyllä käyttää kasvun pysäyttämiseksi. Siinä ei kuitenkaan kannata viivytellä eikä esimerkiksi jäädä odottamaan, että tartuntalukujen kasvu näkyy myös sairaaloissa.
Jos epidemia ehtii lähteä laukalle, myös sen hillitseminen hankaloituu. Mitä enemmän tartunnat ehtivät levitä, sitä rajumpia toimia tarvitaan ja sitä pidempään niitä täytyy jatkaa, jotta tilanne saadaan takaisin hallintaan.
Vapalahti ei halua antaa kovin täsmällisiä ohjeita siitä, miten rajoitukset olisi paras kohdistaa – paitsi yhden.
”Kyllä myöhään toimivat anniskeluravintolat, joissa tavataan tuntemattomia, pitäisi sulkea. Siitä päästä on pakko lähteä kiristämään.”
Pahimpia tartuntapaikkoja ovat ne, joissa ihmiset kokoontuvat isommiksi joukoiksi ja siirtyvät ryhmästä toiseen, ja baarit ja yökerhot ovat sellaisia.
Kaikkiaan ratkaisevaa on ihmisten välisten kontaktien määrä. Ainakin sellaiset kontaktit on karsittava, jotka eivät aiheuta suurta haittaa yhteiskunnalle ja yksilölle. Vaikeitakin valintoja on pakko tehdä.
”Erityisesti nuorisolle ja taloudelle haitat ovat isoja, joten ruton ja koleran välillä joudutaan valitsemaan. Hyviä vaihtoehtoja ei ole”, Vapalahti sanoo.
Brittimuunnoksen viivyttäminen rajoilla on nyt myöhäistä.
”Se taistelu on jo käyty.”
Rokotteet eivät Vapalahden mukaan ehdi taittaa epidemian kasvua, vaikka niitä alettaisiin jakaa millaisessa uudessa järjestyksessä. Yksilöitä pystytään silti suojaamaan sitä mukaa kuin riskiryhmiä saadaan rokotetuksi.
Lopulta rokotteet ratkaisevat pelin.
”Hyvä uutinen on, että rokotteet tepsivät tähän varianttiin hyvin. On kuitenkin vielä matkaa siihen, että niistä saadaan epidemian hallintaan apua.”
