Uudet kolmen viikon koronarajoitukset eivät ole ”loppukiri” vaan pikemminkin takakaarre, sanovat asiantuntijat - Tiede | HS.fi

Uudet kolmen viikon koronarajoitukset eivät ole ”loppukiri” vaan pikemminkin takakaarre, sanovat asiantuntijat

Toimet ovat kylliksi taittamaan tartuntakäyrän, mutta kolmen viikon kuluttua niitä ei välttämättä voida purkaa.

Old Story -baari Vantaan Tikkurilassa oli viime toukokuussa suljettuna koronaviruspandemian takia.­

26.2. 2:00 | Päivitetty 26.2. 6:47

Hallitus ilmoitti torstaina panevansa koronaepidemian kiihtymiselle kampoihin kolmen viikon mittaisilla lisärajoituksilla. Mihin toimet riittävät, ja mikä on tilanne kolmen viikon päästä?

Sitä arvioivat HS:n pyynnöstä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järvinen sekä pandemiaa alusta asti seurannut ja riippumattomana asiantuntijana kommentoinut Helsingin yliopiston tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo.

Molemmat ovat sitä mieltä, että uudet rajoitustoimet ovat järkeviä ja riittävät taittamaan tartuntojen kasvun myös pääkaupunkiseudulla. Kolmen viikon kuluttua tilanne ei kuitenkaan ole ohi.

Hallitus haluaa ravintolat ja yläkoulut kiinni 8. maaliskuuta alkaen leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla. Lisäksi alueiden pitäisi ottaa käyttöön kaikki tartuntatautilain mahdollistamat toimet.

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä ilmoitti jo, että yksityisetkin liikunta- ja harrastustilat, yleiset saunat, uimahallit ja kauppakeskusten oleskelutilat suljetaan maanantaista alkaen. Yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastukset keskeytetään. Toisen asteen opiskelijoiden paluu lähiopetukseen perutaan.

Alakoulut jatkavat lähiopetusta, ja päiväkodit pysyvät auki.

Torstaina kyseltiin, onko poikkeusolojen toteaminen todella tarpeen vain siksi, että ravintolat saadaan suljetuksi.

Järvinen arvioi, että juuri tämä ratkaisu on tärkeä. Epidemian kiihdyttämisessä ja tarttuvamman virusmuunnoksen levittämisessä on ollut rooli ravitsemisliikkeillä, joihin mennään tapaamaan ihmisiä ja juomaan alkoholia.

”Eri kaupungeissa niistä on lähtenyt pitkiä tartuntaketjuja, joissa on voinut olla useita ravintoloita ja kymmeniä tartuntoja”, Järvinen sanoo.

”Jatkotartunnat kirjautuvat jo muihin kohteisiin, mutta yökerhoilla, baareilla ja karaokepaikoilla on ollut suuri merkitys ketjujen synnyttämisessä.”

Yläkouluissa tartuntojen määrä ei ole ollut kovin huomattava. Järvisen ja Aivelon mielestä olennaista on kuitenkin se, kuinka paljon koulut työllistävät tartunnanjäljitystä.

Altistumisia luokissa tulee paljon, vaikka tartuntoja on lopulta ollut vähän. Tartunnanjäljitys on avainasemassa epidemian hillinnässä, ja nyt se on ylikuormittunut. Suorituskyky paranee, kun koulujäljitys vähenee.

Pääkaupunkiseudun yläkoululaiset palaavat meneillään olevalta hiihtolomalta viikoksi koulunpenkille ennen kuin etäopetusjakso alkaa. Aivelon mielestä olisi parempi, että etäkouluun jäätäisiin suoraan lomalta.

”Se vähentäisi riskiä, että lomalla saadut tartunnat leviävät eteenpäin.”

Kaikkien rajoitusten voimaantulossa kestää vielä vähintään puolitoista viikkoa, mutta ne alkavat vaikuttaa jo aiemmin. Järvinen ja Aivelo uskovat, että poikkeusolojen toteaminen ja rajoitusten määrääminen kasvattavat kriisitietoisuutta ja muuttavat ihmisten käyttäytymistä.

Ei tosin ole varmaa, mikä on muutoksen suunta, Aivelo sanoo. Kun poikkeusolot viime keväänä todettiin ja valmiuslaki otettiin käyttöön, pelästymisefekti oli hänen mukaansa tärkeä tekijä.

”Nytkin ihmiset saattavat säikähtää eivätkä mene enää ravintolaan. Tai sitten he miettivät, että vielä ehtii, ja menevät ensi viikolla baariin joka ilta.”

Vapaaehtoiset valinnat ja suositusten noudattaminen ovat olleet ratkaisevia epidemian hallinnassa koko vuoden, ja ne ratkaisevat nytkin. Ihmisten omaehtoisella käyttäytymisellä on suurempi merkitys kuin pakkokeinoilla.

”Suuri osa ihmisistä on noudattanut ohjeita niin hyvin kuin on pystynyt. Siksi Suomessa on pärjätty eurooppalaisittain vähäisillä rajoituksilla”, Järvinen sanoo.

Erityisen vaativaa se on nuorille, joilla on suurempi tarve hakeutua toistensa seuraan kuin vanhemmilla ihmisillä.

”Viime keväänä tämäkin joukko oli silti sangen kiltisti. Toivottavasti vielä nytkin.”

Järvisen mielestä rajoitukset eivät tule etuajassa vaan pikemminkin hiukan myöhään. Sairaaloiden potilasmäärät ovat ehtineet Hus-alueella kasvuun, jota uudet rajoitukset eivät pysty heti taittamaan.

Järvinen ennustaa, että käyrä jatkaa nousuaan myös kolmen viikon rajoituskauden ajan, koska sairaalahoidon tarve seuraa tartuntojen lisääntymistä viikon parin viiveellä.

Tilanne pysyi sairaaloissa pitkään melko rauhallisena, koska tartunnan saaneet olivat enimmäkseen alle 50-vuotiaita, jotka harvoin tarvitsevat hoitoa. Nyt kun tartuntamäärät ovat kasvaneet, sairaalaan on alkanut päätyä kaikenikäisiä.

”Myös 20–30-vuotiaita, jopa teho-osastolle, vaikkakin yksittäisiä tapauksia.”

Mutta mikä on tilanne kolmen viikon sulkujakson jälkeen maaliskuun lopussa?

Jos tartuntojen kasvu ei vastoin odotuksia taitu, keinovalikoimassa ovat vielä liikkumisrajoitukset sekä kauppojen ja alakoulujen sulkeminen.

”Tilanteen pitää jatkaa pahenemista, että mentäisiin tuohon. Nyt on järkevää katsoa, mihin nämä keinot riittävät.”

Sekä Aivelo että Järvinen uskovat, että tartuntakäyrä saadaan kyllä käännettyä kolmessa viikossa – tuskin kuitenkaan niin matalaksi, ettei se lähtisi helposti uuteen nousuun. Toimia ei voida noin vain purkaa ja lähteä laskettelemaan kohti kesää.

”En näe, että kolmen viikon jälkeen palattaisiin siihen tilaan, missä nyt ollaan”, Aivelo sanoo.

Jos tartunnat ovat vähentyneet tuntuvasti, ensin voitaisiin avata yläkoulut ja sen jälkeen toisen asteen lähiopetus. Jos tartunnat ovat ainoastaan tasoittuneet, mitään ei voida hellittää helposti.

Kitkuttelu jatkuu todennäköisesti pitkälle kevääseen.

”Mennään varmaankin pääsiäisen yli ja vappua kohti ennen kuin helpottaa”, Järvinen ennustaa.

Viime vuonna tartunnat vähenivät voimakkaasti kesää kohti, ja Järvinen toivoo, että niin käy nytkin. Kesään tultaessa riskiryhmät on rokotettu, ja laajempi avautuminen voi senkin vuoksi olla mahdollista.

Myös Aivelolla on näkemys siitä, missä vaiheessa matkaa ollaan.

”En ole sen suuri fani, että tiedotustilaisuudessa puhuttiin ’operaatio loppukiristä’. Ehkä ollaan pikemminkin takakaarteessa – tai siinä kohtaa, missä Lasse Virén kaatuu. Sitten hän nousee ja juoksee voittajana maaliin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat