Lihavuus näyttää vähentävän korona­rokotteen tehoa – ”Pitoisuudet ovat pienemmät mutta riittävän korkeat”, arvioi asian­tuntija - Tiede | HS.fi

Lihavuus näyttää vähentävän korona­rokotteen tehoa – ”Pitoisuudet ovat pienemmät mutta riittävän korkeat”, arvioi asian­tuntija

Kehon koko vaikuttaa siihen, miten immuunijärjestelmä toimii.

Asiakkaalle annettiin Pfizer-Biontechin rokote koronarokoteasemalla Helsingissä helmikuun puolivälissä.­

2.3. 2:00 | Päivitetty 2.3. 10:51

Ylipaino ja lihavuus näyttävät heikentävän koronavirusrokotteen nostattamaa immuunivastetta. Tähän viittaa italialaisilla terveydenhuollon työntekijöillä tehty tutkimus.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet saivat Pfizerin ja Biontechin rokotteen, minkä jälkeen heiltä mitattiin immuunivasteen syntyyn vaadittavan ajan jälkeen vasta-aineita koronavirusta kohtaan.

Keskimäärin vasta-aineita syntyi enemmän kuin varsinaisen tartunnan jälkeen, mikä kertoo hyvää rokotteen antamasta suojasta. Vasta-ainepitoisuudet olivat kuitenkin pienempiä ylipainoisilla ja lihavilla. Lihavilla, joiden painoindeksi ylittää 30, pitoisuudet jäivät puoleen siitä mitä normaalipainoisilla, joiden painoindeksi on 18,5–25.

Helsingin yliopiston immunologian professorin Seppo Meren mukaan ero on huomattava mutta tuskin ratkaiseva taudilta suojaavan immuniteetin suhteen.

”Luultavasti lihavillakin pitoisuus suojaa infektiolta. Ei olla lähellä sitä rajaa, ettei immuunisuojaa syntyisi. Pitoisuudet ovat pienemmät mutta riittävän korkeat”, Meri sanoo.

Toisessa tutkimuksessa todettiin, että koronaviruksen tarttuminen samaan henkilöön toista kertaa oli yleisempää ylipainoisilla. He kehittivät myös vähemmän vasta-aineita ensimmäisen tartunnan jälkeen, kertoo The Guardian -sanomalehti.

Lihavien heikompi immuunivaste herättää Meren mukaan kysymyksen, kannattaisiko heille antaa enemmän rokotetta.

”Siinä on eri mahdollisuuksia. Voidaan antaa joko enemmän rokotetta kerralla tai antaa useampia pistoksia. Voidaan myös seurata, kuinka paljon ihmisille syntyy vasta-aineita, ja jos niitä ei näytä riittävästi olevan, annetaan tarvittaessa uusi pistos.”

Ylipainoisilla on Meren mukaan vähän laiskempi immuunijärjestelmä kuin normaalipainoisilla. Muissakin rokotteissa on nähty, että vaste voi jäädä tavallista heikommaksi. Yhden tutkimuksen mukaan influenssarokotteen antama suoja ylipainoisilla oli vain puolet siitä, mitä se oli normaalipainoisilla.

Kehon koko voi selittää eroja rokotteen herättämässä immuunivasteessa. Tähän viittaa sekin, että italialaistutkimuksessa alipainoisilla oli kaikkein suurimmat vasta-ainepitoisuudet, ja ne pienenivät painoindeksin kasvaessa.

”Rokoteannokset ovat samat kaikilla riippumatta siitä, mikä on rokotettavan paino. Rokotteen aikaansaamien vasta-aineiden jakaantumistilavuus on hyvin erilainen eri ihmisillä”, Meri selittää.

Isossa kehossa immuunisolujen täytyy jakaantua laajemmalle, jolloin niitä ei välttämättä riitä joka paikkaan samalla tiheydellä kuin pienemmässä kehossa.

Rokote ei myöskään imeydy yhtä yhtä hyvin rasvapitoiseen lihakseen kuin rasvattomaan, Meri arvioi. Ongelma saattaa liittyä etenkin rna-rokotteisiin, joissa immuunivasteen aiheuttava rna-pätkä on pakattu pikkuruiseen rasvapalluraan eli lipidinanopartikkeliin.

”Lipidinanopartikkelit voivat jäädä rasvaan kiinni. Vähärasvaisessa lihaksessa rokote menee lihassoluihin suuremmalla todennäköisyydellä, ja se pystyy paremmin tuottamaan viruksen s-proteiinia. Rasvasolut eivät sitä juurikaan tuota”, Meri sanoo.

S-proteiini on viruksen piikkiproteiini, jota vastaan rokote pyrkii nostattamaan immuunisuojan.

Adenovirusrokotteissa ylipaino ei ehkä ole samanlainen ongelma kuin rna-rokotteissa, Meri arvioi.

”Mutta asia vaatii lisätutkimuksia.”

Italialaistutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa on tarkasteltu painoindeksin yhteyttä rokotteiden tehoon. Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat