Neandertalinihmiseltä perityt geenit voivat enteillä, kuinka vakavasti ihminen sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin - Tiede | HS.fi

Neandertalinihmiseltä perityt geenit voivat enteillä, kuinka vakavasti ihminen sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan tautiin

Tutkimusten mukaan jotkin neandertalinihmisen geenit voivat joko suojata koronaviruksen aiheuttamilta vaikeilta tautimuodoilta – tai altistaa niille.

Taiteilijan näkemys neandertalien perheestä luolassa. Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa elävillä ihmisillä on muutama prosentti neandertalinihmisen perimää.­

4.3. 2:00 | Päivitetty 4.3. 7:42

Muinaisilta neandertalinihmisiltä perityt geenit voivat suojata koronavirustaudin vakavilta muodoilta, esittää Nature Medicine -lehdessä julkaistu uusi tutkimus.

Osalla erityisesti eurooppalaistaustaisista ihmisistä on aikojen takaa periytyvä geenivariantti, joka näyttää pienentävän huomattavasti riskiä joutua tehohoitoon tai kuolla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

”Suojaava vaikutus oli huomattavan suuri, jopa niin suuri, että vakavan taudin todennäköisyys puolittui. Vaikutus johtuu todennäköisesti neandertalinihmiseltä peritystä p46-geenimuodosta”, kertoo geneetikko Sirui Zhou kanadalaisen McGill-yliopiston tiedotteessa.

 Proteiinin aktiivisempi neandertalilainen muoto pilkkoo viruksen rna:ta tehokkaasti.

Tutkijat seuloivat covid-tautia sairastaneiden ihmisten verestä eri proteiineja ja selvittivät tilastollisesti niiden vaikutusta taudin vakavuuteen. Yksi proteiini osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi.

Proteiini oas1 liittyy immuunijärjestelmän toimintaan ja erityisesti virusinfektioiden torjuntaan. Sitä löytyy kaikilta ihmisiltä, mutta niillä, joilla tätä proteiinia tuottaa neandertalinihmiseltä peritty geenimuoto, se suojaa tautia vastaan muita tehokkaammin.

Mitä enemmän oas1-proteiinia löytyi potilaiden verenkierrosta tartunnan jälkeen, sitä todennäköisemmin he selvisivät koronataudista lievemmillä oireilla. Suojavaikutus voi selittyä sillä, että proteiinin aktiivisempi neandertalilainen muoto pilkkoo viruksen rna:ta tehokkaasti.

Nykytiedon valossa noin kolmasosalla eurooppalaistaustaisesta väestöstä on kyseinen geenivariantti.

Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa elävillä ihmisillä on muutama prosentti neandertalinihmisen perimää. Se on muisto yli 40 000 vuoden takaa, kun Afrikasta pohjoiseen vaeltaneet nykyihmiset risteytyivät Euroopassa eläneiden neandertalinihmisten kanssa.

Täysin afrikkalaistaustaisilla ihmisillä ei ole neandertalinihmisten geenejä. Heidän esivanhempansa eivät lisääntyneet neandertalien kanssa.

Neandertalinihmisen perimästä tai sen puutteesta on haettu syytä siihen, miksi afrikkalaistaustaiset ihmiset näyttävät sairastuvan vakavammin ja kuolevan muita todennäköisemmin covid-tautiin Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Syiden vyyhti on kuitenkin monimutkainen. Todennäköisempänä selityksenä voivat olla sosioekonomiset tekijät, kuten köyhyys.

 Eräät muutkin neandertalinihmiseltä periytyvät geenimuodot suojaavat koronatartunnalta.

Neandertalinihmisen geenien vaikutusta koronatartunnan ärhäkkyyteen on selvittänyt myös alan tutkimuksen uranuurtaja Svante Pääbo. Hänellä on muinaisten geenien kantajille hyviä ja huonoja uutisia.

Vastikään PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa Pääbo ja hänen kollegansa, geneetikko Hugo Zeberg Max Planck -instituutista, havaitsivat, että eräät muutkin neandertalinihmiseltä periytyvät geenimuodot suojaavat koronatartunnalta.

He löysivät 12. kromosomista alueen, johon joillain ihmisillä on perimälahjana ryvästynyt neandertaleilta peräisin olevia muutoksia.

Neandertalilaisilta perityt muodot tässä alueessa näytti pienentävän tehohoitoon joutumisen riskiä 22 prosenttia. Nekin liittyvät edellä mainittuihin oas-proteiineihin. Näitä suojaavia variantteja kantaa tutkimusten mukaan 25–30 prosenttia eurooppalais- ja aasialaistaustaisesta väestöstä.

Neandertalinihmisen perimä voi olla myös kirous. Jos on saanut neandertalinihmisen geenimuotoja kolmanteen kromosomiinsa, vakavan tautimuodon riski voi olla huomattavasti suurempi. Tämän havaitsi niin ikään Pääbo ryhmineen tutkimuksessa, joka julkaistiin syyskuussa Nature-tiedelehdessä.

Neandertalinihmiseltä periytyvä kuuden geenin ryväs kolmannessa kromosomissa näyttää altistavan vaikeammalle sairaudelle.

Nämä geenimuodot ovat hyvin yleisiä Aasiassa, ja Bangladeshissa jopa 63 prosenttia väestöstä kantaa kyseisiä geenejä. Britanniassa on niin ikään havaittu, että bangladeshilaistaustainen väestö kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin jopa kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin muut.

Eurooppalaistaustaisista vain kahdeksan prosenttia kantaa tätä neandertalmuunnosta, ja afrikkalaistaustaisella väestöllä sitä ei juuri esiinny.

Voi olla, että nämä geenimuodot ovat yleisiä juuri Aasiassa siksi, että niistä on ollut hyötyä joitakin muita sairauksia vastaan. Neandertalinihmisen geenit ovat esimerkiksi saattaneet suojata koleran kaltaisilta taudeilta.

On myös viitteitä siitä, että neandertalinihmiseltä periytyvä muutos dpp4-geenissä voisi tarjota koronavirukselle toisen hyökkäysreitin elimistöön.

Koronavirus tarttuu solujen pinnassa olevaan ace2-reseptoriin ja luikahtaa sen kautta sisälle soluun. Lisäksi dpp4 saattaa toimia takaovena koronavirukselle niillä ihmisillä, joilla on niin ikään neandertaleilta peritty muoto kyseisestä geenistä, esittävät Pääbo ja Zeberg vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessaan Bioarxiv-palvelussa.

Lähi-idässä tavattu mers-koronavirus tarttuu juuri tähän dpp4-reseptoriin. Koronaviruksen ei ole ajateltu tarttuvan dpp4:n kautta.

Neandertalinihmiseltä peritty muoto tästä dpp4-proteiinista näyttää kuitenkin Pääbon ja Zebergin mukaan kaksinkertaistavan riskin sairastua vakavasti covid-tautiin. Näitä muotoja esiintyy 2–8 prosentilla eurooppalaisväestöstä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat