Jaarittelu jatkuu, vaikka kaikki on jo sanottu – Ihmiset ovat liian kohteliaita lopettaakseen keskustelun silloin kun haluavat, kertoo tutkimus - Tiede | HS.fi

Jaarittelu jatkuu, vaikka kaikki on jo sanottu – Ihmiset ovat liian kohteliaita lopettaakseen keskustelun silloin kun haluavat, kertoo tutkimus

Tutkimukseen osallistuneet halusivat yleensä lopettaa keskustelun aiemmin kuin se todellisuudessa päättyi.

Tutkimuksessa vain kolme keskustelua kymmenestä loppui silloin kun edes jompikumpi juttukumppaneista halusi.­

8.3. 2:00 | Päivitetty 8.3. 8:07

Oletko joskus juuttunut keskusteluun, jonka haluaisit lopettaa, mutta et löydä sopivaa ulospääsyä?

Tilanne on kaikkea muuta kuin epätavallinen. Valtaosa keskusteluista näet päättyy vain harvoin siinä vaiheessa, kun ihmiset haluaisivat niiden loppuvan, kertoo tuore yhdysvaltalaistutkimus.

Harvardin yliopiston johtamassa tutkimuksessa kahden ihmisen keskustelut eivät loppuneet lähes koskaan silloin kun molemmat osapuolet olisivat halunneet. Yleensä juttutuokion lopetus ei onnistunut kummankaan keskustelijan toivomassa kohdassa.

Näin kävi riippumatta siitä, oliko keskustelukumppani läheinen vai vieras ihminen.

”Sosiaaliset sovinnaisuussäännöt, jotka saavat ihmiset peittämään todelliset halunsa, näyttävät olevan yhtä vahvoja olohuoneissa kuin laboratoriossa”, kirjoittavat tutkimuksen pääkirjoittaja Adam Mastroianni ja hänen kollegansa Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-julkaisussa.

Tutkimus oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa tutkijaryhmä selvitti verkkokyselyn avulla, miten vastaajat kokivat edellisen keskustelun, jonka he olivat käyneet jonkun läheisen ihmisen kanssa. Osallistujia oli yli 800, heistä suurin osa miehiä. Vastaajat arvioivat keskustelun pituutta ja kertoivat, miten keskustelu oli päättynyt.

Toiseen osaan tutkijat värväsivät 252 vapaaehtoista, joista osa oli opiskelijoita. Suurin osa oli naisia. Koehenkilöt osallistuivat laboratoriossa kahdenkeskiseen keskusteluun heille aiemmin tuntemattoman ihmisen kanssa.

Tutkijat pyysivät osallistujia puhumaan mistä tahansa aiheesta vähintään minuutin ajan. Jos juttutuokio kesti 45 minuuttia, tutkijat tulivat lopettamaan sen. Kun keskustelu oli päättynyt, koehenkilöt poistuivat huoneesta ja arvioivat keskustelua.

Ensimmäisessä osiossa kuultiin vain sen keskustelijan mielipiteitä, joka vastasi verkkokyselyyn. Laboratorio-osiossa ei ollut tätä metodologista ongelmaa vaan molempien osallistujien toiveet selvitettiin.

 Ihmiset ovat vähemmän perillä toisten ajatuksista kuin monesti ajatellaan.

Vain kaksi prosenttia tutkimustiloissa käydyistä 126 keskustelusta päättyi silloin, kun molemmat osapuolet niin toivoivat.

Tyypillisesti toivepituus oli joko noin 50 prosenttia lyhyempi tai pidempi kuin keskustelun todellinen kesto. Yleensä osallistujat halusivat lopettaa keskustelun aiemmin kuin se itse asiassa päättyi.

Noin kymmenesosa osallistujista lopetti kuitenkin keskustelun aiemmin kuin kumpikaan osapuoli olisi halunnut.

Osapuolet vaikuttivat olevan liian kohteliaita ilmaistakseen vastapuolelle, milloin he halusivat lopettaa. Koska ihmiset ovat huolissaan siitä, että keskustelun lopettaminen voisi olla töykeää tai loukkaavaa, he eivät tarkoituksellisesti ilmaise muille, milloin he haluavat pois tilanteesta. Sen vuoksi on vaikeaa arvata, mitä keskustelukumppani haluaa, Mastroianni sanoo Science-lehdessä.

Osallistujat eivät todellakaan olleet vastapuolen haluista kovin hyvin perillä. Yleensä he aliarvioivat omien ja kumppanin toiveiden välistä eroa.

Vain kolme keskustelua kymmenestä päättyi silloin, kun edes jompikumpi juttukumppaneista halusi.

Vaikka tavanomainen keskustelu voi periaatteessa vaikuttaa mitä yksinkertaisimmalta asialta, tilanne vaatii paljon koordinointia ja tulkintakykyä.

”Nämä tutkimukset viittaavat siihen, että keskustelun lopettaminen on klassinen ’koordinaatio-ongelma’, jota ihmiset eivät pysty ratkaisemaan, sillä se vaatii tietoa, jonka he yleensä pitävät poissa toisiltaan”, Mastroianni ja kollegat kirjoittavat.

Epäsuhta sen välillä, mitä ihmiset haluavat ja mitä heidän keskustelukumppaninsa ajattelevat heidän haluavan, on tärkeä löydös, sanoo skotlantilaisen Glasgow’n yliopiston psykologi Dale Barr Sciencessa. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.

Aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat yleisesti vähemmän perillä toisten ajatuksista kuin monesti ajatellaan.

Tutkimuksessa oli mukana ihmisiä ainoastaan Yhdysvalloista. Tulokset voisivat siis näyttää erilaisilta, jos tutkijat selvittäisivät vaikkapa tuppisuisemmiksi ajateltujen suomalaisten keskustelutapoja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat