Golfvirran voima on heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen – Hiipuminen voi viilentää Eurooppaa mutta ei kumoa ilmaston lämpenemistä - Tiede | HS.fi

Golfvirran voima on heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen – Hiipuminen voi viilentää Eurooppaa mutta ei kumoa ilmaston lämpenemistä

Pohjois-Atlantin merivirtaukset uhkaavat heikentyä vuosisadan loppuun mennessä noin 30–50 prosenttia, jos ilmastonmuutos jatkuu nykyistä tahtia.

Pohjois-Atlantin merivirtoja uhkaa hiipuminen.­

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 6:49

Eurooppaan lämmintä ilmaa kuljettavat Pohjois-Atlantin merivirtaukset ovat nyt heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen, kertoo Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimusinstituutin tutkimus.

Pudotusta on noin kymmenen prosenttia viime vuosisadan puolivälistä.

Lisäksi virtaukset uhkaavat heikentyä vuosisadan loppuun mennessä noin 30–50 prosenttia, jos ilmastonmuutos jatkuu nykyistä tahtia, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa. Kokonaan ne voivat pysähtyä vuoteen 2300 mennessä.

Pohjois-Atlantin merivirtaukset kuljettavat kylmää vettä pohjoisesta etelään ja lämmintä etelästä pohjoiseen. Järjestelmän tunnetuin osa on Karibian ja Euroopan välillä kulkeva Golfvirta, jonka ansiosta Euroopassa ilmasto on leudompi kuin muilla yhtä pohjoisilla alueilla.

Golfvirran hiipuminen voi siis viilentää Eurooppaa. Vaikutus on arvioiden mukaan kuitenkin liian heikko, jotta se kumoaisi ilmastonmuutoksen Euroopassa aiheuttaman lämpenemisen.

Laskelman merivirtausten voimasta julkaisi tiedelehti Nature Geoscience. Vastaavia tuloksia merivirtausten heikkenemisestä on saatu ennenkin. Uusi mallinnus on toistaiseksi tarkin.

Aiempien tutkimusten ongelmana on kuitenkin ollut se, että vaikka Pohjois-Atlantin merivirtojen heikkeneminen on yleisesti tunnustettu, muutosvauhdin arviointi on ollut vaikeaa. Tarkkoja mittauksia koko Pohjois-Atlantin virtauksista on vasta vuodesta 2004.

Uudessa selvityksessä muutoksen nopeutta pyrittiin mallintamaan epäsuorista lähteistä. Siinä on käytetty paikallisia mittaustuloksia, meren lämpötilatietoja ja esimerkiksi pohjan sedimenttikerrostumia. Paikkakohtaisia lämpötilatietoja on joiltakin alueilta 1800-luvulta lähtien.

Sedimentit koostuvat virtauksen tuomasta hiekasta. Suurempia hiekanjyviä sisältävä kerrostuma kertoo voimakkaammasta virtauksesta ja pienempiä heikommasta.

Pohjoisilla alueilla ikijäästä kairatut näytteet kertovat ilmasto-oloista satojen ja tuhansien vuosien takaa.

Helsingin yliopiston hydrosfäärin geofysiikan professori Petteri Uotila pitää uutta tulosta uskottavana.

”Kaikki lähteet kertovat samaa tarinaa, joka puolestaan sopii hyvin mallinnuksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutus merivirtoihin ei ole teoriaa vaan tieteellinen tosiasia”, hän sanoo.

Uuden mallinnuksen viesti on, että ilmastonmuutos heikentää merivirtoja jopa voimakkaammin kuin on arveltu.

Pohjois-Atlantin merivirtojen kokonaisuudessa eli niin sanotussa termohaliinikierrossa on kyse ennen muuta pystyliikkeestä. Pinnan lämpimämpi vesi viilenee pohjoiseen saapuessaan ja painuu syvälle, josta virta sitten kuljettaa sitä kohti etelää.

Ilmaston lämpeneminen heikentää ilmiötä kahdella tavalla. Ensinnäkin se lämmittää pintavettä, minkä takia lämpöero alemman kylmän ja ylemmän lämpimän veden välillä kasvaa. Näin pienempi osa pintavedestä vajoaa alas.

Pohjois-Atlantilla merkittävämpi vaikutus on lämpenemisen sulattamalla jäällä ja lisääntyneillä sateilla. Molemmat lisäävät makean veden osuutta pinnalla. Makeampi vesi on suolaista kevyempää, minkä vuoksi se myös vajoaa hitaammin alas. Siten kierto hidastuu.

Alus ohittamassa jäävuorta Grönlannin lähellä. Keskilämpötila on viime aikoina laskenut Grönlannin kaakkoispuolella olevalla alueella, ja tätä pidetään yhtenä merkkinä merivirtojen heikkenemisestä.­

Termohaliinikierto antaa voimaa myös Golfvirralle, joka kuljettaa lämpöä Karibialta kohti Eurooppaa.

Vaikka Golfvirta itsessään on tuulten aiheuttama pintavirtaus, termohaliinikierron heikkeneminen vie voimaa myös siltä. Näin virtauksen heikkeneminen viilentää Eurooppaa.

Tämän voisi ajatella olevan hyvä asia, jos viilentyminen tasapainottaisi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpenemistä. Uotilan mukaan heikkenemisessä on kuitenkin vaikea nähdä hyviä puolia.

”On epäselvää, kuinka paljon virtausten heikkeneminen lopulta vaikuttaa lämmön liikkeeseen. Jos lämmön kuljetus vedessä vähenee, se voi vastaavasti voimistua ilmakehässä”, hän sanoo.

”Ilmastomallien enemmistö ei näe virtausten heikkenemisen aiheuttamaa viilentymistä niin merkittävänä, että se riittäisi kumoamaan ilmaston lämpenemistä Euroopassa.”

Atlantin ekosysteemi on sopeutunut merivirtoihin tuhansien vuosien aikana, ja nopeat muutokset ajaisivat ne epätasapainoon. Monen lajin luontainen ympäristö kävisi niille sopimattomaksi.

Virtauksilla on vaikutusta myös merenpintojen korkeuksiin, myrskyjen reitteihin ja voimakkuuksiin. Sään ennustettavuus heikkenisi ja ääriolosuhteet yleistyisivät. Vaikutukset myös rannikkokaupungeille, satamille ja merenkäynnille voivat olla merkittäviä.

”Niin luonto kuin yhteiskunta ovat tottuneet nykyiseen tilanteeseen. Nopeaan muutokseen sopeutuminen vaatisi valtavasti resursseja”, Uotila kuvaa.

Voisiko virtausta tehostaa jollain vippaskonstilla, kuten valtavilla ilmastonmuokkauksen hankkeilla?

”Aina joskus tulee vastaan erilaisia ehdotuksia, joissa merivirtoihin pyrittäisiin vaikuttamaan esimerkiksi patoamalla Gibraltarin salmi tai jotain vastaavaa. Näiden toimien seurauksien arvioiminen on kuitenkin erittäin vaikeaa. Voi hyvin olla, että ne vain pahentaisivat tilannetta”, Uotila sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat